Hyönteiskarkotteiden myrkky häiritsee kimalaisten suunnistuskykyä
15.4.2026 09:01:49 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Jo lyhyt altistuminen hyönteiskarkotteissa käytetylle myrkylle voi heikentää merkittävästi kimalaisten kykyä löytää takaisin pesälleen. Kimalaisten kyky suunnistaa takaisin pesälleen on koko yhdyskunnan elinehto.

Kesällä moni turvautuu hyönteiskarkotteisiin vähentääkseen ininää ja pistoksia. Yksi viime vuosina yleistynyt ratkaisu on Thermacell‑laite, joka vapauttaa ilmaan höyrystettyä pralletriinia. Aineen vaikutuksista luontoon ja erityisesti pölyttäjiin on keskusteltu viime vuosina paljon, mutta tutkimustietoa on ollut rajallisesti.
Turun yliopiston ja Oulun yliopiston tutkijat selvittivät tutkimuksessaan, miten pralletriini vaikuttaa kimalaisten käyttäytymiseen. Tulokset osoittavat, että jo lyhyt altistuminen aineelle voi heikentää merkittävästi kimalaisten kykyä löytää takaisin pesälleen.
– Kimalaisille pesälle palaaminen ei ole sivuseikka, vaan se on koko yhdyskunnan elinehto. Jos työläiset eivät löydä takaisin, pesä ei saa ravintoa, sanoo dosentti Olli Loukola Turun yliopistosta.
Vaikutus suunnistuskykyyn oli selkeä, mutta altistus ei lisännyt kuolleisuutta
Tutkimuksessa tarkkailtiin 167 kontukimalaisen (Bombus terrestris) käyttäytymistä. Ne altistettiin pralletriinille yhden, kymmenen tai 20 minuutin ajan kuluttajakäyttöön tarkoitetulla karkotelaitteella, minkä jälkeen kimalaiset vapautettiin kilometrin päähän pesästään ja niiden paluuta seurattiin kolmen päivän ajan.
Tulokset olivat selkeitä. Vertailuryhmän kimalaisista, joita ei altistettu pralletriinille, 37 prosenttia palasi pesälle. Minuutin altistuksen saaneiden kimalaisten paluuprosentti ei vielä eronnut vertailuryhmän kimalaisista, mutta kymmenen minuutin altistuksen saaneista kimalaisista vain 17 prosenttia löysi takaisin pesäänsä. Kimalaisista, jotka saivat 20 minuutin altistuksen, pesälle palasi enää noin 5 prosenttia.
Niillä yksilöillä, jotka onnistuivat palaamaan, matkaan kulunut aika ei kuitenkaan pidentynyt. Lisäksi laboratoriokokeet osoittivat, ettei altistus lisännyt kimalaisten kuolleisuutta, mikä viittaa siihen, että vaikutus liittyy nimenomaan suunnistuskyvyn häiriintymiseen, eikä suoraan myrkyllisyyteen.
– Kimalaispesä on riippuvainen ravintoa keräävistä työläisistä, ja jos ne eivät löydä takaisin pesään, ravinnon saanti heikkenee. Pitkällä aikavälillä tämä voi heikentää pesän elinvoimaa, vähentää uusien kuningattarien syntymistä ja pahimmillaan johtaa pesän kuolemiseen, toteaa tutkija Kimmo Kaakinen Turun yliopistosta.
Tutkijoiden mukaan hyönteiskarkotteiden ekologista turvallisuutta tulisi arvioida uudelleen
Suomessa Thermacell‑laitteiden käyttö on sallittua, mutta niiden käyttöä on rajoitettu asuinrakennusten välittömään läheisyyteen, kuten pihoille ja terasseille. Laitteita ei saa käyttää sisätiloissa eikä luonnonympäristöissä, kuten metsissä tai kansallispuistoissa.
– Pralletriinipohjaisia karkotteita käytetään monissa maissa lähinnä mukavuussyistä. Joissakin tilanteissa niiden käyttö voi olla perusteltua esimerkiksi hyttysten levittämien tautien torjunnassa, Kaakinen sanoo.
Tutkijoiden mukaan onkin tärkeää arvioida tarkemmin myös kotitalouskäyttöön tarkoitettujen hyönteismyrkkyjen vaikutuksia pölyttäjiin. Heidän mukaansa tutkimuksen tulokset nostavat esiin tarpeen arvioida näiden tuotteiden ekologista turvallisuutta uudelleen.
Tutkimus on toteutettu Turun ja Oulun yliopistojen yhteistyönä ja julkaistu Biology Letters ‑lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo KaakinenBiologian laitos, Turun yliopisto
Puh:+358 40 5146161kimmo.i.kaakinen@utu.fiOlli LoukolaFT, dosentti, vanhempi erikoistutkijaBiologian laitos, Turun yliopisto
Puh:+358 50 5955798olli.loukola@utu.fiKuvat




Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Asumisen “kohtuuhintaisuus” on epäselvä käsite – tutkimus paljastaa ristiriidat Suomessa ja oikoo epäselvyyksiä29.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Maailmalla riittää puhetta asumisen kohtuuhintaisuudesta, mutta ilman yksimielisyyttä sen määritelmästä tai politiikkakeinoista. Turun yliopistossa toteutettu tuore väitöstutkimus osoittaa, että kohtuuhintaisuutta mitataan puutteellisesti ja tulkitaan eri tavoin eri yhteyksissä. Lisäksi usein sivuutetaan kysymyksen paikalliset erot. Kaikki tämä vaikeuttaa sekä ilmiön ymmärtämistä että toimivien ratkaisujen löytämistä.
Doktorand utvecklar multifunktionella smarta material som lagrar energi och ändrar färg29.5.2026 08:09:32 EEST | Pressmeddelande
Den växande efterfrågan på hållbara och energieffektiva teknologier har ökat intresset för funktionella material som kan utföra flera funktioner samtidigt. I sin doktorsavhandling utvecklade MSc Sachin Kochrekar material som både kan ändra färg och lagra elektrisk energi. Tekniken skulle kunna användas i framtiden, till exempel i energilagrande och självmörknande smarta fönster.
Väittelijä kehitti monitoimisen älymateriaalin, joka varastoi energiaa ja vaihtaa väriä29.5.2026 08:09:32 EEST | Tiedote
Kestävien ja energiatehokkaiden teknologioiden kasvava kysyntä on lisännyt kiinnostusta älykkäisiin materiaaleihin, jotka voivat suorittaa useita toimintoja samanaikaisesti. MSc Sachin Kochrekar kehitti väitöstutkimuksessaan materiaaleja, jotka voivat sekä vaihtaa väriä että varastoida sähköenergiaa. Teknologiaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi energiaa varastoivissa ja itsestään tummuvissa älyikkunoissa.
Valtamerellä tapahtuvat muutokset vaikuttavat Lapin perhosiin – vaikutukset jakavat lajit voittajiin ja häviäjiin28.5.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutos aiheuttaa maailmanlaajuisesti lajiston köyhtymistä, mutta lisäksi se muuttaa energian siirtymistä ravintoverkon tasojen välillä niin murtovedessä kuin arktisilla alueilla. Lapissa muutokset pienten kasvissyöjien biomassassa heijastuvat nopeasti niitä ravintonaan käyttävien suurempien eläinten lisääntymismenestykseen. Vastikään julkaistu pitkäaikaistutkimus Kevon tutkimusasemalla Utsjoella osoittaa, miten esimerkiksi varpuslinnuille elintärkeiden yöperhosten biomassa on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana.
Väitös: ”ultra-prosessoitu” ei kerro koko kuvaa kasvipohjaisista elintarvikkeista – biokemiallisella koostumuksella on merkitystä28.5.2026 10:15:52 EEST | Tiedote
Kaikki ultra-prosessoidut elintarvikkeet eivät ole ravitsemuksellisesti samanlaisia. Jasmin Raidan väitöstutkimuksen mukaan erityisesti fermentointi voi mahdollisesti lisätä kasvipohjaisten tuotteiden hyödyllisiä yhdisteitä, kun taas voimakas teollinen prosessointi voi vähentää niitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten prosessointimenetelmien vaikutuksia kasvipohjaisiin proteiinirikkaisiin elintarvikkeisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme