Selvitys: Uudet turvallisuusuhat paljastavat kehityksen paikkoja Suomen varautumisessa

Yhteisöjen rooli on jäänyt Suomen varautumisessa vähälle huomiolle. Uudenlaiset kriisit ja turvallisuusuhat paljastavat, että kestävyytemme on perustuttava entistä enemmän vuorovaikutukseen ja yhdessä oppimiseen.  

Tämä käy ilmi Sitran työpaperista Huomisen luottamus Suomessa – Miten rakentaa yhteiskunnallista turvallisuutta rauhattomuuden ajassa. Samalla julkaistut suositukset peräänkuuluttavat laajasti yhteiskunnallisen turvallisuuden vahvistamista. Ne on koottu yli 50 asiantuntijan voimin yhteiskunnan eri sektoreilta. 
 
Julkaisun keskeinen viesti on, että samalla kun henkinen kriisinkestävyys on Suomen kokonaisturvallisuuden mallin ytimessä, sitä tarkastellaan yhä liian kapeasti vain yksilön ominaisuutena.  
 
E2:n ja Norstatin Sitralle tekemän kyselytutkimuksen mukaan tarvetta vahvistaa yhteisöjen vuorovaikutusta on, sillä yli neljännes suomalaisista kokee voimavaransa heikoiksi ja lähes neljä kymmenestä ei luota yhteiskunnan kykyyn selättää vaikeuksia.

“Esimerkiksi viime päivien droonikeskustelu herätti ilmavalvontaan liittyvien kysymysten ohella myös pohdintaa siitä, miten suomalaiset toimivat tai miten heidän pitäisi toimia tilanteissa, joissa uhka on uusi, tietoa tulee tipotellen ja tulkinnat muotoutuvat nopeasti julkisessa keskustelussa”, sanoo työpaperin toimittanut Sitran johtava asiantuntija Jukka Vahti. 
 
Selvityksessä peräänkuulutetaankin laajempaa turvallisuuden näkökulmaa. Turvallisuuskeskustelun katvealueet, eli kykymme kestää kriisejä, tapamme luovia muuttuneessa informaatioympäristössä ja luottamuksemme yhteiskuntaa kohtaan, ovat oleellinen osa yhteiskunnallista turvallisuutta. 

Foorumi suosittelee yhteisöjen roolin vahvistamista 

Suomessa valtiollinen varautuminen kriiseihin on vahvaa. Nykyinen varautumiskeskustelu painottuu yksilön vastuuseen, kuten kotitalouksien omatoimiseen varautumiseen.  

Tutkimusnäyttö tosin korostaa, että yhteiskunnan henkinen kriisinkestävyys ei rakennu pelkästään yksilöiden ominaisuuksista tai valtion toimenpiteistä, vaan se on keskeisesti yhteisöjen ominaisuus.  

Jotta yhteisöjen rooli kriisinkestävyydessä vahvistuisi, asiantuntijoiden muodostama foorumi suosittelee esimerkiksi järeämpää puuttumista polarisaatioon ja eriarvoistumiseen sekä niiden mittaamista seurantatyökaluilla. Lisäksi foorumi peräänkuuluttaa muun muassa osallistavien mallien, kuten kansalaispaneelien vakiinnuttamista päätöksenteossa ja poikkeustoimien arvioinnissa.

Luottamus on yhteiskunnan kivijalka 

Kokonaisturvallisuuden malli on haavoittuvainen, jos luottamus rapautuu, sillä se on yhteiskunnallisen turvallisuuden kivijalka, herättelee sisäministeriön erityisasiantuntija Sini Erholtz.  

“Osa väestöstämme kokee ulkopuolisuutta, nuorten kokemus turvallisuudesta on muuta väestöä heikompi ja luottamus poliittiseen päätöksentekoon on laskenut. Nämä kehityskulut muodostavat pidemmän päälle riskin yhteiskunnalliselle turvallisuudelle.” 

Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaani Leena Malkki sanoo, että kovan turvallisuuden rinnalla onkin tärkeää kysyä myös, mitä kuuluu kokonaisturvallisuuden yhteiskunnallisille perustuksille Suomessa.  

”Nyt olisi oleellista muodostaa yhteinen käsitys siitä, millaisia kehityskulkuja suomalaisessa yhteiskunnassa on menossa ja miten ne horjuttavat luottamusyhteiskunnan perusteita. Nämä kysymykset vaikuttavat erityisen olennaisilta näinä heikentyvän luottamuksen, voimistuvan polarisoitumisen ja erkanevien todellisuuksien aikoina”, Malkki sanoo. 

Huomisen luottamus Suomessa -työpaperiin on koottu keskeisiä havaintoja ja oppeja yhteiskunnallisen turvallisuuden ja luottamuksen vahvistamisesta. Ne ovat syntyneet Sitran, Helsingin yliopiston ja sisäministeriön luotsaaman Yhteiskunnallisen turvallisuuden tulevaisuusfoorumin työstä. Havainnot ja opit perustuvat yli 50 asiantuntijan, päättäjän ja vaikuttajan yhteiseen analyysiin, skenaariotyöhön ja työpajojen tuloksiin.  
 
Työpaperissa pureudutaan turvallisuuskeskustelun katveeseen jääneisiin kolmeen kulmaan: henkiseen kriisinkestävyyteen, kestäviin informaatioympäristöihin sekä luottamusta kannatteleviin instituutioihin.  

Julkaisun yhteydessä Yhteiskunnallisen turvallisuuden tulevaisuusfoorumi on laatinut pinkan suosituksia yhteiskunnallisille toimijoille. Suositukset ovat toimittaneet Jouni Mölsä ja Riku Siivonen.  
 
Sitra julkaisee myös skenaariotyökaluja ja avaa rahoitushaun henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseksi.