Hämeenlinnaan suunnitellaan 11 valtion toimijan yhteistä työympäristöä

Hankkeen aikana toteutetaan tarvittavat peruskorjaustoimet ja muutostyöt. Tavoite on, että muutostyöt saadaan käyntiin vuoden 2027 syksyllä ja yhteinen työympäristö ja Suomi-piste otettaisiin käyttöön vuoden 2029 alusta.

Yhteisen työympäristön selvitysvaiheessa ovat tällä hetkellä mukana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Palkeet), Verohallinto, Sisä-Suomen Elinvoimakeskus/Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus), Lupa- ja valvontavirasto, Oikeuspalveluvirasto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Ruokavirasto, Maanmittauslaitos, Metsähallitus, Puolustuskiinteistöt ja Senaatti-kiinteistöt.

Yhteinen työympäristö tukee uusia työnteon tapoja, tuo säästöjä ja on osa vastuullisuutta tukevia linjauksia

Valtion toimitilastrategian lähtökohtana on tilojen entistä tehokkaampi ja kestävämpi käyttö vuoteen 2030 mennessä. Työntekijöille yhteinen työympäristö tarjoaa monipuoliset, uusia työnteon tapoja ja hybridityötä tukevat tilat.

Yhteisen työympäristön perusideana on, että samassa rakennuksessa työskentelee useita eri virastoja yhteisissä tiloissa. Tilaratkaisut ovat monipuoliset ja mahdollistavat keskittymistä vaativan työskentelyn ja erilaiset kokoontumiset. Jaetut, hybridityötä tukevat tilat ovat myös vastuullisia niin talouden, varautumisen kuin ympäristönkin näkökulmasta.

Yhteisen työympäristön ja Suomi-pisteen hanketta edistämään on perustettu ohjausryhmä, joka on aloittanut toimintansa alkuvuodesta. Hankkeen ensimmäinen suunnitteluvaihe kestää kesään saakka, jonka jälkeen tavoitteena on osapuolten sitoutuminen hankkeeseen sekä hankkeen aikataulun ja laajuuden täsmentyminen.

Valtiolla on tällä hetkellä yhteisiä työympäristöjä kymmenellä eri paikkakunnalla ja niissä työskenteli vuoden 2025 lopussa 14 600 htv:tta. Valtion toimitilastrategian mukaisesti Senaatti kehittää valtion yhteisiä työympäristöjä ja toteuttaa niitä vuoteen 2030 mennessä 18 eri paikkakunnalle.

Linnan kasarmialue

Vanajaveden rantamaisemassa sijaitseva Linnan kasarmialue on osa kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittävää kokonaisuutta, johon kuuluu myös Hämeen linna.  Alue on Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa.  Päävartio eli rakennus 4 on vuodelta 1870 ja kaksi vuonna 1851 valmistunutta komppaniakasarmirakennusta eli rakennukset 3 ja 5 peruskorjattiin toimistotiloiksi 2009–2010. Nykyisin rakennuksia 3 ja 4 käyttää Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Palkeet). Rakennus 5 on jäänyt odottamaan uusia tilojen käyttäjiä Palkeiden tiivistettyä toimitilojaan vuonna 2024. Kaikki kolme rakennusta ovat olleet jatkuvan ylläpidon piirissä.