Kehysriihen leikkaukset vaarantaisivat oikeusvaltion – seurauksena entistä pidemmät käsittelyajat

Kehysriihen alla on esitetty merkittäviä leikkauksia esimerkiksi tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen tulevien vuosien budjetteihin. Juristiliiton tekemien selvitysten mukaan leikkaukset tulisivat vaatimaan merkittäviä vähennyksiä oikeudenhoidon henkilökuntaan. Aiheesta ovat uutisoineet kevään aikana muun muassa Juristimedia ja Yle.

– Ehdotettujen säästöjen kokoluokka on kolmekymmentä miljoonaa ja tällaisia summia ei löydy nopealla aikataululla toimitiloista tai toiminnan yleisestä tehostamisesta. Säästöt kohdentuvat henkilökunnan määrään ja uhattuna voivat olla jopa sadat työpaikat. Oikeusjärjestelmämme ei kestä tällaisia leikkauksia, toteaa Juristiliiton hallituksen puheenjohtaja, käräjätuomari Assi Salminen. 

Salmisen mukaan säästöt tarkoittavat välittömästi oikeusprosessien venymistä entisestään. Jo nykyisellään esitutkinnan, syyteharkinnan ja tuomioistuinkäsittelyn hitaus tarkoittaa sitä, että rikokset ja riidat ratkotaan vuosien viiveellä.

Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) lukuisia moitteita oikeusprosessiemme hitaudesta. Samaan aikaan oikeudenhoidon osuus valtion budjetista on vain noin 0,5 prosenttia. Säästöt ovat siten kohtalokkaita oikeusjärjestelmän kannalta, mutta valtiontalouden kannalta merkityksettömiä. 

– Kritiikkimme säästöjä kohtaan ei tarkoita sitä, etteikö oikeusprosessejamme tulisi tehostaa myös tarkastelemalla lainsäädännön kehittämiskohteita. Olemme Juristiliitossa laatineet omat ehdotuksemme oikeusprosessien sujuvoittamiseksi, Juristiliiton puheenjohtaja, professori Sakari Melander sanoo. 

– Oikeuslaitoksen rahoituksen on kuitenkin oltava riittävällä ja ennakoitavalla tasolla. Pahinta myrkkyä on rahoituksen tempoilu. Osaavan ja tehtäviinsä kouluttautuneen henkilökunnan menettäminen säästöjen vuoksi olisi vaarallista koko oikeusvaltiomme toiminnalle.  Hallitukselta on perusteltua odottaa kehysriihestä oikeudenhoidon kannalta vastuullisia linjauksia.