Hanna Sarkkinen: Hallituksen on vastattava suomalaisten työttömyyskriisiin viimeisessä kehysriihessään

– Suomessa on koko Euroopan pahin työttömyyskriisi ja pitkäaikaistyöttömien määrä lähestyy 1990-luvun laman ennätystä. Työttömille suomalaisille hallitus on tarjonnut lähinnä leikkauksia, selittelyä nukkuvista naapureista ja nuorisoseteliä, jota juuri kukaan nuori ei ole vielä päässyt käyttämään. Nyt tarvitaan toimia, jotka vastaavat työttömyystilanteen vakavuuteen, Sarkkinen painottaa.

Vasemmistoliitto on esittänyt useita toimia, joilla Suomen työttömyystilannetta voisi parantaa. Esimerkisi suojaosien palauttaminen sosiaaliturvaan mahdollistaisi myös silpputöiden vastaanottamisen.

– Suojaosien palauttamisen lisäksi tarvitaan muitakin toimia pitkäaikaistyöttömyyden kasvun pysäyttämiseksi. Pitkäaikaistyöttömille tulisi säätää työtakuu, eli oikeus palkkatuettuun työhön 12 kuukauden työttömyyden jälkeen, Sarkkinen sanoo.

Hallitus on toistuvasti väittänyt, ettei Suomen suhdanne- tai työttömyystilanne johdu hallituksen talouspolitiikasta. Leikkauksilla kuitenkin on haitallinen vaikutus talouteen, eli leikkaukset vaikuttavat kysyntään ja talouskasvuun negatiivisesti. 

Sarkkisen mukaan tässä tilanteessa tarvittaisiin kohdennettua elvytystä talouden syöksykierteen estämiseksi. Erityisen vaikeassa tilanteessa on Suomen rakennusala, joka on myös koko talouden keskeinen moottori. Talouskasvua ja työllisyyttä tulisikin nyt tukea kohdennetuilla rakennusalan elvytystoimilla.

– Nyt jos koskaan olisi hyvä aika tukea korjausrakentamista. Monien suomalaisten varallisuus on kiinni asunnoissa, jotka kaipaavat kipeästi remonttia. Tukemalla 10 % määräaikaisella investointikannusteella asunto-osakeyhtiöiden korjausremontteja valtio saisi yksityistä rahaa liikkeelle ja rakennusalan rattaat pyörimään. Sillä olisi positiivinen vaikutus työllisyyteen, talouskasvuun ja sitä kautta myös julkiseen talouteen, Sarkkinen sanoo.

Vasemmistoliiton kartoittamat työllisyystoimet ja rakennusalan tukitoimet olisi mahdollista rahoittaa perumalla Orpon hallituksen kaavailema, lähes miljardin euron yhteisöveroale. Ensi vuonna hallitus paikkaa tätä lähes miljardin euron rahareikää vippaamalla Valtion eläkerahastosta. Siitä eteenpäin yhteisöveron itserahoitus on toiveajattelun varassa.

– Nyt viimeistään Orpo ja Purra saisivat vastata kysymykseen: onko sitä rahaa vai eikö ole? Jos ei ole, niin sitten yhteisöveron alennus on peruttava, Sarkkinen sanoo.