Tela-blogi: Kilpailu kirittää työeläkevakuuttajia

Työeläkevakuuttajat hoitavat lakisääteisen työeläketurvan toimeenpanoa, jonka perusteella ne muun muassa keräävät työeläkemaksut sekä työntekijöistä ja yrittäjistä tarvittavat työtulo- ja muut tiedot, käsittelevät eläkehakemukset ja tekevät niitä koskevat päätökset sekä myöntävät ja maksavat työeläkkeet. Kaikki tämä aiheuttaa väistämättä kustannuksia, mikä näkyy kokonaisliikekuluissa. 

Vuonna 2007 työeläkkeiden toimeenpanoon meni koko toimialalla yhteensä 474 miljoonaa euroa. Nykyrahassa se vastaa 665 miljoonaa euroa. Viime vuonna toimeenpanoon meni vertailukelpoisella kustannustasolla 35 prosenttia vähemmän, 434 miljoonaa euroa (Kuvio 1). Työeläkkeiden toimeenpano on siis tehostunut merkittävästi, vaikka sekä vakuutettujen että eläkkeensaajien määrä on samaan aikaan kasvanut. Esimerkiksi eläkkeensaajien määrä on kasvanut tällä aikavälillä lähes 280 000 henkilöllä. 

Yhtiökohtainen hoitokustannusosa kannustaa tehostamiseen

Suurimmassa työeläkejärjestelmässä TyELissä työeläkevakuuttajien toiminnan tehostamista on ajanut toimijoiden keskinäinen kilpailu ja parantuneet kannusteet. Keskeinen ajuri kilpailulle on ollut työeläkemaksun yhtiökohtainen hoitokustannusosa, joka on luonut työeläkeyhtiöille kannusteen tehostaa toimintaansa. 

Työeläkemaksun hoitokustannusosalla katetaan työeläkeyhtiön työeläkkeiden toimeenpanosta aiheutuvat kuluja. Vuodesta 2023 alkaen hoitokustannusosa on määräytynyt yhtiökohtaisesti: kukin neljästä työeläkeyhtiöstä määrittelee hoitokustannusosansa niin, että se pystyy kattamaan sillä seuraavan vuoden toiminnastaan aiheutuvat kulut. Työeläkeyhtiön tehokkaampi toiminta merkitsee keskimäärin alempaa hoitokustannusmaksua. 

Työeläkemaksun yhtiökohtainen hoitokustannusosa näkyy suoraan työnantaja-asiakkaan maksamassa työeläkemaksussa. Näin ollen se on keskeinen kilpailun väline.

Tehostamisesta kertoo paitsi kokonaisliikekulujen kehitys myös työeläkeyhtiöiden henkilöstön määrän kehitys. Se on laskenut työeläkeyhtiöissä vuonna 2007 työskennelleistä 2 314 henkilöstä 1 779 henkilöön vuonna 2024. Vähennystä on tapahtunut 535 henkilöä, siis noin 23 prosenttia.

Kokonaisliikekulujen suhde maksettuihin eläkkeisiin puolittunut

Yhtenä mittarina toiminnan tehokkuudelle voi käyttää myös sitä, miten suuria toimeenpanon kustannukset ovat suhteessa lopputuotteeseen, maksettuihin eläkkeisiin (Kuvio 2). Vuonna 2007 kokonaisliikekulujen ja maksettujen eläkkeiden suhde on ollut 3,0 prosenttia, kun se vuoteen 2024 mennessä on laskenut 1,2 prosentin tasolle. Luvuissa ovat mukana sekä yksityis- että julkisalojen työeläkevakuuttajat.

Tässä tehostumisesta kertova kehitys on siis ollut voimakkainta: kokonaisliikekulujen suhde maksettuihin eläkkeisiin on puolittunut. 

Tilastojen valossa näkyy selvästi, että työeläkevakuuttajat ovat jatkuvasti ja määrätietoisesti tehostaneet toimintaansa. Yksityisaloilla siihen kirittää erityisesti työeläkevakuuttajien keskinäinen kilpailu ja siihen ohjaavat kannusteet, joista kannattaa pitää huolta. Työeläkkeiden toimeenpano tulee jatkossakin tehostumaan, siitä ei tarvitse olla huolissaan.