Isät ja korkeimmin koulutetut ovat tyytyväisimpiä perhevapaauudistukseen

Vuoden 2022 perhevapaauudistus lisäsi vanhempainvapaiden kokonaispituutta ja ohjasi vapaita aiempaa tasaisempaan jakamiseen vanhempien kesken. Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman Perhevapaakysely 2025:n perusteella uudistus on vastannut erityisesti isien ja korkeasti koulutettujen vanhempien odotuksiin.

Isät ovat nykyiseen perhevapaajärjestelmään selvästi tyytyväisempiä kuin perhevapaauudistusta edeltävään järjestelmään. Isien tyytyväisyys on kasvanut 2010-luvun aikana, ja vuonna 2025 jo yli 40 prosenttia isistä on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, ettei järjestelmää tarvitse muuttaa. Äidit ovat hiukan kriittisempiä: heistä 36 prosenttia on täysin tai osittain samaa mieltä.

– Uudistus on lisännyt isille korvamerkittyjä vanhempainvapaapäiviä ja tehnyt isien vanhemmuudesta näkyvämmän osan perhe- ja työelämää. Tämä heijastuu myös isien aiempaa myönteisempinä arvioina järjestelmästä, sanoo Kelan tutkija Anna Grahn.

Koulutustaso yhteydessä tyytyväisyyteen

Vanhempien näkemykset perhevapaajärjestelmästä vaihtelevat selvästi koulutustason mukaan.

Korkeakoulutetut vanhemmat ovat muita useammin tyytyväisiä nykyiseen järjestelmään ja katsovat, ettei siihen ole tarvetta tehdä muutoksia. Korkeimmin koulutetuista isistä lähes puolet (46 %) ja äideistä kaksi viidestä (40 %) on täysin tai osittain tätä mieltä.

Matalammin koulutetut vanhemmat kokevat useammin järjestelmän kaipaavan muutoksia. Matalimmin koulutetuista isistä reilu kolmannes (35 %) ja äideistä vajaa kolmannes (29 %) on täysin tai osittain sitä mieltä, että järjestelmää ei tarvitse muuttaa.

– Tyytyväisyys näyttää liittyvän siihen, että järjestelmä tukee tasaisempaa työnjakoa perheissä. Samalla koulutusryhmien erot voivat heijastaa eroja työelämän joustoissa ja asenteissa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Johanna Lammi-Taskula.

Valinnanvapaus on vanhemmille yhä tärkeää

Vain pieni osa vanhemmista kannattaa vapaiden aiempaa vahvempaa kiintiöintiä. Selvä enemmistö haluaa edelleen päättää itse, miten vanhempainvapaat perheessä jaetaan.

Yli puolet äideistä (57 %) ja lähes puolet isistä (48 %) on täysin samaa mieltä siitä, että vanhempien tulisi itse saada päättää vapaiden jaosta täysin vapaasti. Jos osittain samaa mieltä olevat lasketaan mukaan, täyttä valinnanvapautta perhevapaiden jaossa kannattaa noin kolme neljästä vanhemmasta.

Korkeakoulutetut vanhemmat suhtautuvat muita myönteisemmin vanhempainvapaiden kiintiöihin. Matalimmin koulutetuista isistä 83 % kannatti täysin tai osittain perheiden täyttä vapautta perhevapaiden jaossa, kun korkeimmin koulutetuista isistä osuus oli 60 %. Matalimmin koulutetuista äideistä osuus oli peräti 91 % ja korkeimmin koulutetuista äideistä 59 %.

Vanhemmat suhtautuvat varauksellisesti muutoksiin, jotka lisäisivät vanhempainvapaapäivien kiintiöitä siten, että vanhempien kesken vapaasti jaettava osuus vastaavasti lyhenisi. Valtaosa vanhemmista kaikissa koulutusryhmissä vastustaa luovutettavissa olevan vapaaosuuden lyhentämistä.

– Tuloksemme viittaavat siihen, että perhevapaajärjestelmän kehittämisessä voi olla haastavaa tasapainotella tasa-arvotavoitteiden ja perheiden valinnanvapaustoiveiden välillä. Muutokset, jotka kaventavat perheiden valinnanvapautta kasvattamatta vapaiden kokonaispituutta, voivat herättää vastustusta, Lammi-Taskula toteaa.

Näin tutkimus tehtiin

Perhevapaakysely 2025 toteutettiin Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Kysely kohdistettiin 1–2‑vuotiaiden lasten vanhemmille, ja siihen vastasi 1 793 äitiä ja 1 556 isää loppuvuonna 2025. Kyselyssä vanhemmat arvioivat vuonna 2022 voimaan tullutta perhevapaajärjestelmää.

Lisätiedot

Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat ovat kirjoittaneet aiheesta yksityiskohtaisemmin Kelan tutkimusblogissa.