Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteet julki: Suomen toinen metropolialue tukee koko Suomen kasvua

Pirkanmaalla sijaitsee Suomen toiseksi suurin metropolialue sekä keskeinen liikenteen, teollisuuden, tutkimuksen ja koulutuksen solmukohta.

– Tampereen kautta kulkee merkittävä osa Suomen henkilö- ja tavaraliikenteestä, ja alueella toimii Suomen suurin puolustusteollisuuden keskittymä sekä vahvaa siru-, data- ja tekoälyosaamista, kertoo Tampereen pormestari Ilmari Nurminen.

– Odotuksemme on, että seuraava hallitusohjelma huomioi Pirkanmaan tarpeita.  Olemme merkittävä kasvun veturi, ja Pirkanmaan suoriutuminen vaikuttaa suoraan koko Suomen kilpailukykyyn ja talouteen, Nurminen jatkaa.

Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteet voidaan tiivistää neljään kokonaisuuteen: liikenteen kansallisen solmukohdan kehittäminen, uudistuva teollisuus ja kaksikäyttöteknologiat, osaajien saatavuuden turvaaminen sekä kasvavien kaupunkiseutujen roolin vahvistamiseen kansallisessa politiikassa.

Suomen liikenteen solmukohta tarvitsee investointipäätöksiä

Pirkanmaa on Suomen keskeisin henkilö- ja tavaraliikenteen risteyskohta. Pääradan kapasiteetin lisääminen, Tampereen järjestelyratapihan siirto sekä valtateiden keskeiset investoinnit ovat ratkaisevia koko Suomen saavutettavuuden, viennin ja huoltovarmuuden kannalta.

Lisäksi Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen ja sen liittäminen TEN-T-ydinverkkoon vahvistavat Suomen kansainvälisiä yhteyksiä sekä kaksikäyttölogistiikkaa.

– Pirkanmaalla on yli miljardin kehittämisvaje. Suomen henkilö- ja tavaraliikenteen toimivuus ratkaistaan pitkälti Tampereen solmukohdassa. Pääradan kapasiteetin lisääminen, järjestelyratapihan siirto ja keskeiset tieinvestoinnit ovat välttämättömiä koko Suomen viennin, huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta. Kyse on kansallisista, koko Suomea hyödyttävistä investoinneista, korostaa vt. maakuntajohtaja Matti Lipsanen.

Murrosteknologiat ovat Suomen uusi kasvumahdollisuus

Pirkanmaalla sijaitsee Suomen merkittävin puolustus- ja turvallisuusalan keskittymä sekä vahvaa osaamista puolijohde-, data- ja tekoälyteknologioissa. Alueella tehtävät investoinnit vahvistavat Suomen huoltovarmuutta, Nato-yhteistyötä ja vientivetoisen teollisuuden kasvua.

Pirkanmaan tavoitteena on vahvistaa tutkimus- ja kehitysinvestointeja strategisille teknologia-aloille sekä varmistaa pk-yritysten kytkeytyminen kasvaviin ekosysteemeihin. Samalla tarvitaan investointeja sähköverkkoihin sekä EU:n data- ja tekoälyinfrastruktuureihin osallistumiseen.

– Puolustus- ja kaksikäyttöteknologioissa Suomella on poikkeuksellinen mahdollisuus uuteen kasvuun tutkimustulosten kaupallistamista tehostamalla. Nato-jäsenyys, EU:n teknologia- ja siruinvestoinnit sekä nopeasti kasvava puolustusteollisuus ovat avanneet Suomelle uuden teollisen kehitysvaiheen. Tämän kehityksen keskeinen kansallinen keskittymä yritysten on Pirkanmaalla, jossa vahvan perustan muodostaa jo olemassa oleva korkeakoulujen ja tiivis ja toimiva ekosysteemi, sanoo Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.

Osaajien saatavuuden varmistaminen turvaa kasvun

Kasvukeskusten kyky kouluttaa osaajia on Suomen kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa tulevina vuosikymmeninä. Kasvukeskusten haasteena on vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Nykyiset rahoitus- ja ohjausmallit eivät ole riittävän ennakoivia tai joustavia vastaamaan muutokseen.

Samalla koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa on vauhditettava sekä nopeutettava osaajien ja heidän perheidensä lupaprosesseja. Kansainvälisten opiskelijoiden kiinnittyminen Suomeen on keskeinen osa ratkaisua työvoimapulaan.

– Kasvu syntyy osaamisesta, ja siksi koulutukseen tehtävät ratkaisut varmistavat samalla Suomen kilpailukyvyn suunnan. Tarvitsemme ennakoivaa ja pitkäjänteistä koulutuspolitiikkaa sekä sujuvampia kansainvälisten osaajien lupaprosesseja, kertoo varatoimitusjohtaja Peer Haataja.

Kasvavien kaupunkiseutujen roolia on tuettava vahvemmin

Suomen väestönkasvu, työpaikat ja innovaatiot keskittyvät yhä voimakkaammin suurille kaupunkiseuduille. Kansallisessa kaupunkipolitiikassa on tunnistettava niiden erityispiirteet ja merkitys koko maan kehitykselle.

Valtion ja kaupunkiseutujen välistä sopimuksellista yhteistyötä tulee jatkaa muun muassa MAL-sopimusten ja ekosysteemisopimusten kautta. Samalla on varmistettava rahoitus joukkoliikenteelle, lähijunaliikenteelle ja kestävälle kaupunkikehitykselle.

– Suurten kaupunkiseutujen rooli ei liity vain kasvuun vaan koko Suomen työvoiman saatavuuteen, nuorten työllistymiseen ja segregaation ehkäisyyn. Valtion ja kaupunkiseutujen välinen sopimuksellinen yhteistyö on osoittautunut toimivaksi tavaksi vauhdittaa investointeja ja kestävää kasvua, ja siksi sen jatkaminen on tärkeää myös tulevan hallituksen ohjelmassa, sanoo seutujohtaja Päivi Nurminen.