Uusi menetelmä puhdistaa haitta‑ainepitoisia tuhkia metsälannoitukseen

Vihreään siirtymään ratkaisuja tuhkan hyötykäytön ja tuhkalannoituksen lisäämisellä -hankkeessa (Heleä) tarkasteltiin bioenergian tuotannossa syntyvien tuhkien tehokkaampaa ja kestävämpää hyödyntämistä. 

- Tuhkan hyötykäyttö on tärkeä keino edistää metsien kasvua, vahvistaa kotimaista lannoitehuoltovarmuutta sekä tukea ilmasto‑ ja kiertotaloustavoitteita, toteaa yliopistonlehtori Rose Matilainen Jyväskylän yliopistosta. 

Puhdistus teki tuhkista käyttökelpoisia lannoitteita

Aiemmin elokuussa 2025 julkaistussa hankkeen osaraportissa havaittiin, että useissa tutkitussa tuhkanäytteissä haitta‑ainepitoisuudet ylittivät maa‑ ja metsätalousministeriön asettamat raja‑arvot. Ylitykset koskivat yleisimmin arseenia ja kadmiumia, yksittäisissä tapauksissa myös lyijyä ja sinkkiä. 

- Kehitimme hankkeessa luonnolliseen orgaaniseen happoon perustuvan liuotusmenetelmän, joka poistaa tehokkaasti arseenia ja kadmiumia säilyttäen tuhkan ravinteet. Suurin osa käsitellyistä tuhkista täytti tämän jälkeen metsätuhkalannoitteiden ravinnevaatimukset, selventää tutkijatohtori Emilia Virtanen Jyväskylän yliopistosta. 

Menetelmän ansiosta puhdistettu tuhka voidaan ottaa hyötykäyttöön metsätuhkalannoitteena, jolloin arvokas materiaali saadaan kiertoon sen sijaan, että se jäisi kokonaan hyödyntämättä.

Ympäristökuormitukset jäivät vähäisiksi

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tuhkan ravinteiden liukoisuutta sekä laboratorio‑olosuhteissa että kenttäkokeessa. Tulokset osoittavat, että voimalaitosten puunpoltosta syntyneen lentotuhkan ravinteet liukenevat hitaasti sekä happamissa olosuhteissa että luonnonympäristössä, mikä tukee tuhkan pitkäaikaista lannoitusvaikutusta. 

- Kenttäkokeissa puu‑ ja seostuhkien alkuainepitoisuudet säilyivät lähes muuttumattomina noin 1,5 vuoden altistuksen aikana. Ravinteiden kulkeutumista ympäröiville alueille tai pintavesiin ei havaittu, mikä viittaa vähäiseen ympäristökuormitukseen, kertoo Virtanen. 

Heleä‑hanketta koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Jyväskylän yliopisto ja Suomen metsäkeskus olivat mukana hankkeessa. 

- Jyväskylän yliopiston tehtävänä hankkeessa on ollut selvittää tuhkan haitta‑ainepitoisuuksia ja kehittää niiden poistoon soveltuvia menetelmiä yliopistolla kehitettyjen liuoskemian menetelmien sekä ICP‑OES‑ ja XRF‑analytiikan avulla, kertoo Virtanen. 

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja kuuluu oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) rahoitusohjelmaan. Loppuraportti on suunnattu tuhkan tuottajille, metsänomistajille sekä muille tuhkan hyötykäytöstä kiinnostuneille sidosryhmille.