Jokakeväinen puheenaihe: miksi lantaa levitetään?
23.4.2026 12:29:44 EEST | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Tiedote
Kevät tuo tullessaan valon, sulavat pellot ja monille myös tutun tuoksun. Lannan haju jakaa mielipiteitä, mutta yleensä se viipyy ilmassa vain hetken. Sitä vastoin vaikutukset ulottuvat pitkälle kasvukauteen ja koko ruoantuotantoon. Peltojen lannoitus onkin yksi kevään olennaisimmista – ja myös positiivisimmista – maatalouden merkeistä.

Lannan levittäminen pelloille ajoittuu kevääseen syystä. Kyse ei ole pelkästä perinteestä, vaan kasvien tarpeista ja luonnon ehdoista. Lanta sisältää luonnostaan kasveille välttämättömiä ravinteita, kuten typpeä, fosforia ja kaliumia. Kun maa on sulanut ja kasvu käynnistymässä, ravinteet saadaan parhaiten kasvien käyttöön.
MTK:n asiantuntija Heikki Aro korostaa, että lanta on ennen kaikkea arvokas tuotantopanos.
– Lannan levitys ei ole sattumanvaraista eikä siihen ryhdytä hajun vuoksi. Sen taustalla on kasvien ravinnetarve ja maaperän kasvukunnon ylläpito. Oikein ajoitettuna ja oikein käytettynä ravinteet hyödynnetään siellä missä ne kuuluvat, eli pellossa, Aro sanoo.
Lanta on myös keskeinen osa kotimaista ravinnekiertoa ja lannoiteomavaraisuutta. Suomessa lantaa syntyy vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia. Sen sisältämä fosfori riittäisi kattamaan valtaosan viljelykasvien tarpeesta, jos ravinteet pystytään hyödyntämään tehokkaasti. Tämä vähentää riippuvuutta tuontilannoitteista ja fossiilisista raaka-aineista.
Aro muistuttaa, että kyse on myös huoltovarmuudesta.
– Kun ravinteet kiertävät kotimaassa eläintuotannosta pelloille ja takaisin ruokaketjuun, olemme vähemmän riippuvaisia ulkopuolisista panoksista. Se on merkittävä etu nykyisessä maailmantilanteessa.
Vaikka lannan hyödyistä vallitsee laaja yksimielisyys, sen käyttöä ei jätetä viljelijän harkinnan varaan. Lannan levitystä säädellään Suomessa tarkasti. Määrät määritellään kasvin ravinnetarpeen mukaan, levitysaika on rajattu kasvukauteen ja tekniikkaa koskevat omat vaatimuksensa. Talvella tai routaiseen maahan lantaa ei saa levittää lainkaan, eikä ravinteita saa käyttää yli sallitun.
– Se, että lannan haju ajoittuu juuri kevääseen, ei ole sattumaa vaan seurausta sääntelystä ja luonnon rytmistä. Ravinteet levitetään silloin, kun kasvit pystyvät ne hyödyntämään ja ajankohta on ympäristölle sopivin, Aro toteaa.
Lisäksi lanta parantaa maan rakennetta ja kasvukuntoa. Orgaaninen aines lisää multavuutta ja maan kykyä sitoa vettä, mikä auttaa peltoja kestämään sekä kuivia että sateisia jaksoja. Hyvinvoiva maaperä on yksi keskeisimmistä tekijöistä sadon onnistumisessa.
Keväisessä lannan hajussa onkin kyse lyhytaikaisesta ilmiöstä, jonka taustalla on pitkäjänteinen työ ruoantuotannon ja ympäristön hyväksi. Kun pellot heräävät kasvuun, samalla käynnistyy ravinnekierto, josta hyötyvät niin viljelykasvit, viljelijät kuin koko yhteiskunta.
Lisätietoja:
Heikki Aro, asiantuntija, maaperä ja ilmasto, MTK
heikki(a)aro@mtk.fi, +358 50 593 9393
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK ja SLC vaativat valtiolta nopeita toimia afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi13.8.2026 11:15:03 EEST | Tiedote
MTK ja SLC keskustelevat tänään torstaina 13. elokuuta maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin kanssa Suomen afrikkalaisen sikaruton (ASF) aiheuttamasta kriisitilanteesta, sen hoidosta ja välttämättömistä jatkotoimista. Keskustelun pohjana oli järjestöjen valtioneuvostolle toimittama kirje, jossa vaaditaan riittäviä toimia sikaruton leviämisen estämiseksi ja vaikutusten kohteeksi joutuneiden elinkeinojen tukemiseen.
Reilu kilpailu kunniaan – Brasilialaiselle lihalle tuontikielto EU:ssa12.8.2026 14:54:52 EEST | Artikkeli
Miksi Brasilialle on asetettu tuontikielto? Euroopan unioni – ja erikseen myös Suomi – sääntelee tarkasti, millaista lihaa täällä saa tuottaa ja millä ehdoilla sitä saa saattaa markkinoille. Säännösten takana on Euroopassa ja Suomessa yleisesti merkittävinä pidettyjä arvoja: kuluttajien turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä huolenpito yhteisestä ympäristöstämme. On kunnia-asia saada tuottaa ruokaa, jossa nämä seikat ovat kohdallaan.
MTK: Valtion käynnistettävä välittömästi viljan osto ASF-tartunta-alueelta10.8.2026 18:30:21 EEST | Tiedote
MTK vaatii valtiolta pikaisia toimia afrikkalaisen sikaruton (ASF) tartunta-alueen viljamarkkinan toimivuuden turvaamiseksi. Alueen puinnit ovat jo käynnissä, mutta viljanostajat eivät käytännössä osta alueella korjattavaa satoa. Tilanne uhkaa tilojen maksuvalmiutta ja täyttää nopeasti käytettävissä olevat varastot.
Kotimainen satokausi jatkuu ympäri vuoden10.8.2026 13:51:10 EEST | Tiedote
Kotimaiset kasvikset, hedelmät ja marjat tuovat väriä, makua ja helppoutta keittiöön, kun lomailu vaihtuu säännölliseen arkeen. Sirkkalehtimerkistä tunnistat suomalaiset vihannekset, marjat, hedelmät, perunat, kukat ja taimistotuotteet – eli kaikki ne herkut, joiden vahvuuksina ovat tuoreus, maku ja laatu.
MTK: Sikaruton torjunta vaatii välittömiä toimia ja varmuutta elinkeinoille7.8.2026 12:49:32 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalassa kokoustaneet MTK:n johtokunta, MTK-Pohjois-Karjala ja metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala vaativat kannanotossaan nopeita toimenpiteitä afrikkalaisen sikaruton ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Havainnointikoulutus on laajennettava koskemaan koko itärajan aluetta sekä tiedotettava metsästäjiä riskeistä kyyhkyn, sorsan ja karhun metsästyksen alkaessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme