Jokakeväinen puheenaihe: miksi lantaa levitetään?
23.4.2026 12:29:44 EEST | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Tiedote
Kevät tuo tullessaan valon, sulavat pellot ja monille myös tutun tuoksun. Lannan haju jakaa mielipiteitä, mutta yleensä se viipyy ilmassa vain hetken. Sitä vastoin vaikutukset ulottuvat pitkälle kasvukauteen ja koko ruoantuotantoon. Peltojen lannoitus onkin yksi kevään olennaisimmista – ja myös positiivisimmista – maatalouden merkeistä.

Lannan levittäminen pelloille ajoittuu kevääseen syystä. Kyse ei ole pelkästä perinteestä, vaan kasvien tarpeista ja luonnon ehdoista. Lanta sisältää luonnostaan kasveille välttämättömiä ravinteita, kuten typpeä, fosforia ja kaliumia. Kun maa on sulanut ja kasvu käynnistymässä, ravinteet saadaan parhaiten kasvien käyttöön.
MTK:n asiantuntija Heikki Aro korostaa, että lanta on ennen kaikkea arvokas tuotantopanos.
– Lannan levitys ei ole sattumanvaraista eikä siihen ryhdytä hajun vuoksi. Sen taustalla on kasvien ravinnetarve ja maaperän kasvukunnon ylläpito. Oikein ajoitettuna ja oikein käytettynä ravinteet hyödynnetään siellä missä ne kuuluvat, eli pellossa, Aro sanoo.
Lanta on myös keskeinen osa kotimaista ravinnekiertoa ja lannoiteomavaraisuutta. Suomessa lantaa syntyy vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia. Sen sisältämä fosfori riittäisi kattamaan valtaosan viljelykasvien tarpeesta, jos ravinteet pystytään hyödyntämään tehokkaasti. Tämä vähentää riippuvuutta tuontilannoitteista ja fossiilisista raaka-aineista.
Aro muistuttaa, että kyse on myös huoltovarmuudesta.
– Kun ravinteet kiertävät kotimaassa eläintuotannosta pelloille ja takaisin ruokaketjuun, olemme vähemmän riippuvaisia ulkopuolisista panoksista. Se on merkittävä etu nykyisessä maailmantilanteessa.
Vaikka lannan hyödyistä vallitsee laaja yksimielisyys, sen käyttöä ei jätetä viljelijän harkinnan varaan. Lannan levitystä säädellään Suomessa tarkasti. Määrät määritellään kasvin ravinnetarpeen mukaan, levitysaika on rajattu kasvukauteen ja tekniikkaa koskevat omat vaatimuksensa. Talvella tai routaiseen maahan lantaa ei saa levittää lainkaan, eikä ravinteita saa käyttää yli sallitun.
– Se, että lannan haju ajoittuu juuri kevääseen, ei ole sattumaa vaan seurausta sääntelystä ja luonnon rytmistä. Ravinteet levitetään silloin, kun kasvit pystyvät ne hyödyntämään ja ajankohta on ympäristölle sopivin, Aro toteaa.
Lisäksi lanta parantaa maan rakennetta ja kasvukuntoa. Orgaaninen aines lisää multavuutta ja maan kykyä sitoa vettä, mikä auttaa peltoja kestämään sekä kuivia että sateisia jaksoja. Hyvinvoiva maaperä on yksi keskeisimmistä tekijöistä sadon onnistumisessa.
Keväisessä lannan hajussa onkin kyse lyhytaikaisesta ilmiöstä, jonka taustalla on pitkäjänteinen työ ruoantuotannon ja ympäristön hyväksi. Kun pellot heräävät kasvuun, samalla käynnistyy ravinnekierto, josta hyötyvät niin viljelykasvit, viljelijät kuin koko yhteiskunta.
Lisätietoja:
Heikki Aro, asiantuntija, maaperä ja ilmasto, MTK
heikki(a)aro@mtk.fi, +358 50 593 9393
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Kotimainen salaatti kynnetään peltoon? – kaupan hyllyssä ulkomainen tuote17.6.2026 15:27:51 EEST | Tiedote
Suomalainen varhaisvihannessato on parhaimmillaan, mutta kotimaista jäävuorisalaattia, kiinankaalia ja nippuporkkanaa uhkaa jäädä korjaamatta peltoon. Syy: kaupan hyllyssä on yhä vastaavia tuontituotteita. MTK vaatii kauppaa nostamaan kotimaisen sesonkituotteen esille nyt.
MTK: Eduskunta tunnisti omaisuudensuojan keskeisen merkityksen ennallistamissuunnitelmassa17.6.2026 14:58:55 EEST | Tiedote
EU:n ennallistamisasetus on Suomen kannalta taloudelliselta mittaluokaltaan yksi jäsenyyshistorian suurimmista päätöksistä. Siksi myös sen toimeenpanossa on löydettävä ratkaisut, jotka huomioivat käytännön realiteetit, kustannukset ja vaikutukset maanomistajille ja koko Suomen taloudelle. MTK:n mukaan eduskunta on tunnistanut oikein omaisuudensuojan keskeisen merkityksen osana valmistelua.
Kuivuus ja korkeat lannoitehinnat siirtävät lannoitusta – kylvöistä 90–95 % tehty15.6.2026 10:08:39 EEST | Tiedote
Suomessa kevätkylvöistä on tehty arviolta 90–95 prosenttia. Kuiva kevät ja edelleen korkeat lannoitehinnat ovat lisänneet jaetun lannoituksen käyttöä: lisälannoitukset ajoitetaan entistä tarkemmin sään, kasvuston ja satopotentiaalin mukaan. Lähiviikkojen sateet ratkaisevat sadon ja lisälannoituksen ajoituksen, kun osassa maata pellot ovat yhä kuivia.
MTK:n Puumarkkinakatsaus: Puukaupan painopiste siirtymässä loppuvuoteen11.6.2026 12:56:15 EEST | Tiedote
Puukauppa on käynyt alkuvuonna selvästi edellisvuosia hitaammin. Markkinatilanteeseen ovat vaikuttaneet erityisesti metsäteollisuuden varovaisuus, maailmantalouden epävarmuus sekä kuitupuun hinnan voimakas lasku, arvioi tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen.
MTK vauhdittaa luonnonarvomarkkinoita perustamalla ostajarenkaan9.6.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Ympäristöministeriö julkaisi 1. kesäkuuta luonnonarvomarkkinoiden kansallisen tiekartan, jonka yhteydessä korostettiin ostajien keskeistä roolia markkinoiden käynnistämisessä ja kasvattamisessa. Kehityksen vauhdittamiseksi Suomeen perustetaan uusi yhteistyömalli, ostajarengas, kertoo MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme