Aurinkopaneelit asentavan taloyhtiön kannattaa muodostaa energiayhteisö – voi tuoda merkittävän säästön asukkaiden sähkölaskuun
27.4.2026 09:16:04 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Kerrostalon sisäinen energiayhteisö voi tuoda huomattavaa lisäarvoa aurinkovoimalan tuottamalle sähkölle, osoittaa Turun yliopiston tuore tutkimus.

Aurinkovoiman nopea yleistyminen Suomessa on tuonut oman energiantuotannon tavallisten kansalaisten ulottuville. Omakotitalojen lisäksi myös kerrostaloissa asuvat voivat hyötyä oman aurinkosähkön tuotannosta.
– Tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä maankäytön on oltava tehokasta, minkä takia aurinkovoimalat kannattaa integroida rakennuksiin. Kerrostaloissa myös julkisivu voi tuoda katon ohella lisää käytettävissä olevaa pinta-alaa aurinkovoimalle, kertoo materiaalitekniikan yliopistonlehtori ja tutkija Sami Jouttijärvi Turun yliopistosta.
Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät, miten kerrostaloissa tuotettavan aurinkosähkön arvoa voidaan lisätä erilaisilla julkisivuaurinkovoimaloilla sekä talon sisäisellä energiayhteisöllä.
Tutkimuksessa käsiteltiin erikseen tilanne, jossa jokainen huoneisto on itsenäinen toimija sähkömarkkinoilla ja tilanne, jossa talo muodostaa energiayhteisön.
Tutkijat vertailivat näitä kahta eri toteutustapaa, ja havaitsivat energiayhteisöllä useita etuja. Kun taloyhtiö muodostaa energiayhteisön, huoneistot pystyvät kauppaamaan omaa yli jäänyttä aurinkosähköään niille huoneistoille, joissa sähkön kulutus on korkealla.
Rakennuksen tasolla energiayhteisön muodostaminen tuotti 10–12 prosentin lisäyksen tuotetun aurinkosähkön arvoon verrattuna siihen, että huoneistot myisivät ylimääräisen sähkön verkkoon. Energiayhteisön saamat taloudelliset hyödyt jakautuivat myös melko tasaisesti taloyhtiön asuntojen välillä.
– Energiayhteisö ei suosinut tietyn kokoisia asuntoja. Valtaosa huoneistoista sai 18–26 prosentin säästöt vuotuisaan sähkölaskuunsa, Jouttijärvi sanoo.
Yksittäisistä huoneistoista hyötyivät kuitenkin hieman enemmän ne, jotka kuluttivat paljon sähköä, kun aurinkovoimalan tuotanto oli korkealla ja pystyivät näin ollen ostamaan muiden huoneistojen edullista ylijäämäsähköä. Tutkimuksessa taloyhtiön sisäinen sähkökauppa toteutettiin verottomalla spot-hinnalla. Tällöin ylijäämäsähkön myyjälle taloyhtiöön myyminen on yhtä kannattavaa kuin verkkoon myyminen, mutta taloyhtiön sisällä ostaja voi säästää sähköverkon siirtomaksut ja verot.
Osa paneeleista kannattaa asentaa julkisivulle – lisää tuottoa aamulla ja illalla
Tutkimuksen esimerkkitalona käytettiin viisikerroksista, 18 asuntoa sisältävää Make 2.0 -mallitaloa. Tutkimuksessa mallinnettiin taloyhtiön yhteistä aurinkovoimalaa, jonka tuotannosta jokaiselle osakkaalle on allokoitu huoneiston pinta-alaa vastaava osuus.
Aurinkovoimala koostui katolle ja julkisivulle sijoitettavista paneeleista.
– Julkisivuasennuksen tarkoituksena on hyödyntää itä-länsi-suuntaisia kaksipuoleisia paneeleja, jotka lisäävät sähkön tuotantoa aamulla ja illalla. Katollakin olisi ollut lisää tilaa, mutta silloin suurin tuotanto olisi osunut keskelle päivää, jolloin kysyntä on vähäistä, Jouttijärvi kertoo.
Julkisivujen osalta kokeiltiin neljää erilaista aurinkovoimalaa, joista kolme hyödynsi erilaisia kaksipuoleisia paneeliratkaisuja, jotka asennettiin kohtisuoraan julkisivua vastaan. Kaksipuoleisia aurinkopaneeleja voidaan hyödyntää rakennuksissa esimerkiksi parvekkeiden jakajina.
Rakennuksen tarkan suuntauksen vaikutus aurinkovoimalan tuotantoon oli kohtalainen. Lähes kaikkien pystysuuntaisesti asennettujen kaksipuoleisten voimaloiden osalta tuotanto vastasi vähintään 90 prosenttia etelää kohti suunnatun julkisivun vastaavan voimalan tuotannosta, jos rakennuksen julkisivun suunta poikkesi etelästä alle 45 astetta. Sen sijaan lähellä olevat muut rakennukset ja puut aiheuttivat merkittäviä häviöitä.
– Käytännössähän suorakulmion muotoisesta rakennuksesta löytyy julkisivu, jonka poikkeama etelästä on korkeintaan 45 astetta. Eli rakennuksen ei tarvitse olla suuntautunut suoraan etelään, paljon tärkeämpää on se, että parhaalta seinältä löytyy paikat aurinkopaneeleille eikä siinä suunnassa ole merkittävää varjostusta, Jouttijärvi kertoo.
Fakta: Energiayhteisö
-
Energiayhteisö on jakamistalouden muoto, jossa yhteisön jäsenet jakavat energian oman tuotannon ja hankinnan hyödyt. Taloyhtiössä energiayhteisö mahdollistaa aurinkopaneelien tuoton jakamisen.
-
Yhden kiinteistön taloyhtiö voi muodostaa energiayhteisön joko hyvityslaskentaan tai takamittarointiin perustuen, joista jälkimmäinen vaatii kaikkien osakkaiden suostumuksen.
-
Ilman energiayhteisöä taloyhtiön yhteisten aurinkopaneelien tuotto menee kiinteistön sähkönkulutuksen kattamiseen. Energiayhteisön avulla kiinteistön tarpeet ylittävä sähkö voidaan hyvittää asukkaiden käyttöön.
-
Jos taloyhtiö ei saa käytettyä kaikkea paneeliensa tuottamaa sähköä, ylijäämäsähkö myydään useimmiten verkkoon. Toisena vaihtoehtona on ratkaisu, jossa huoneistot voivat ostaa ja myydä ylijäämäsähköä muille huoneistoille.
Artikkeli on julkaistu Energy and Buildings -tiedelehdessä.
Tutkimus tehtiin osana RealSolar-hanketta, joka tutkii aurinkosähkön kestävää lisäämistä Suomen energiajärjestelmään. Hankkeen tavoitteena on tuoda tietoa aurinkosähkön hyödyistä tasavertaisesti kaikille. Hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami JouttijärviYliopistonlehtoriTurun yliopisto, materiaalitekniikka
sami.jouttijarvi@utu.fiTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Työpaikkojen rakenteet vaikuttavat isien perhevapaisiin oletettua vähemmän24.4.2026 12:11:51 EEST | Tiedote
Työpaikkojen rakenteelliset ominaisuudet vaikuttavat isien perhevapaiden käyttöön vähemmän kuin on oletettu, osoittaa tuore Turun yliopistossa tehty tutkimus. Tutkijoiden mukaan vanhempainvapaiden tasapuolisempaan jakautumiseen tähdättäessä muutoksia on tehtävä lainsäädännön rinnalla myös arkisessa työpaikkakulttuurissa.
Turun yliopiston koordinoima FIND-AI-yhteishanke Oulun yliopiston kanssa rakentaa integroidun, tekoälyä hyödyntävän lääkekehitysketjun – tavoitteena nopeampi ja kustannustehokkaampi lääkekehitys Suomessa23.4.2026 12:30:00 EEST | Tiedote
Tutkimus- ja kehityshanke FIND-AI pyrkii vahvistamaan Suomen lääkekehityskyvykkyyksiä kokoamalla keskeiset lääkekehityksen vaiheet yhdeksi integroiduksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on rakentaa korkealaatuinen, kustannustehokas ja nopeutettu lääkekehitysprosessi, joka auttaa lupaavia lääkeaihioita etenemään sujuvammin kohti prekliinisiä ja kliinisiä tutkimuksia.
Biodiversiteettitutkimus tarkastelee kokonaisvaltaista muutosta yhteiskunnassa – uusi julkaisu uudistavasta kehityksestä23.4.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Turun yliopistossa aloitti huhtikuun alussa Suomen ensimmäinen biodiversiteettitieteiden laitos. Samaan aikaan tutkijat laativat julkaisun luonnon monimuotoisuuden ja uudistavan kehityksen välisestä suhteesta. Sekä laitoksen perustaminen että uusi julkaisu heijastavat biodiversiteettitutkimuksen kehitystä biologisesta painotuksesta kohti monitieteisempää lähestymistapaa.
Professori Benita Heiskaselle Turun yliopiston ensimmäinen tiedeviestintäpalkinto22.4.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Yhdysvaltain politiikkaa mediassa aktiivisesti analysoivalle Benita Heiskaselle myönnettiin Turun yliopiston tiedeviestintäpalkinto, joka jaetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa.
Turun Euro-BioImaging -kuvantamiskeskukselle merkittävää EU-rahoitusta – Turku nousemassa biologisen ja biolääketieteellisen kuvantamisen eurooppalaiseksi pääkaupungiksi22.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Turussa päämajaansa pitävä Euro-BioImaging, eurooppalainen biologisen ja biolääketieteellisen kuvantamisen tutkimusinfrastruktuuriverkosto, on saanut merkittävää rahoitusta EU:n Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme