Kuntavaalitrendit: Kuntapolitiikka on yhä harvenevan ja ikääntyvän väestön käsissä
27.4.2026 00:01:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntavaalit nojaavat yhä harvempaan ja iäkkäämpään joukkoon ehdokkaita ja äänestäjiä, ilmenee kuntatutkijoiden tuoreesta Kuntavaalitrendit 2025 -raportista.
Kuntaliiton, Kunnallisalan kehittämissäätiön, Åbo Akademin ja Tampereen yliopiston tutkijoiden mukaan äänestysaktiivisuus on pitkään jatkuneessa laskussa ja jäi kevään 2025 vaaleissa 54,3 prosenttiin, samalla kun ehdokasmäärä on pudonnut alle puoleen 1980-luvun huippuvuosista. Kehitys eriyttää kuntademokratiaa alueellisesti ja sosiaalisesti sekä korostaa vanhempien ikäryhmien roolia paikallisessa päätöksenteossa.
Aihetta käsitellään maanantaina 27.4. klo 10 webinaarissa, jossa esitellään raportin keskeiset tulokset ja pohditaan niiden merkitystä kuntademokratian tulevaisuudelle.
Tilastokatsaus osoittaa, että kuntavaalit käydään yhä harvempien ehdokkaiden ja äänestäjien varassa.
Kuntavaalitrendit 2025 -raportti kokoaa yhteen tilastotietoja usealta vuosikymmeneltä ja analysoi kevään 2025 kuntavaaleja suhteessa historialliseen kehitykseen. Tutkimuksen mukaan kuntavaaleista on tullut entistä vahvemmin valtakunnallisen politiikan "välivaalit", johon vaikuttaa valtakunnallinen hallitus–oppositioasetelma.
Raportin laatijat Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta, Sami Borg Kunnallisalan kehittämissäätiöstä, Sari Pikkala Åbo Akademista ja Jussi Westinen Tampereen yliopistosta jakavat yhteisen huolen kuntademokratian kehityksestä ja tulevaisuudesta.
– Vuosi sitten järjestetyt kunta- ja aluevaalit osoittivat, että vaalien samanaikainen toimittaminen ei lisännyt kuntavaalien äänestysaktiivisuutta. Sen sijaan osa äänestäjistä saattoi jopa kokea kaksissa vaaleissa äänestämisen aiempaa vaikeammaksi, tutkimuspäällikkö Sami Borg Kunnallisalan kehittämissäätiöstä toteaa.
Kuntavaalien äänestysaktiivisuus on kuitenkin laskenut suurimmissa kaupungeissa keskimääräistä vähemmän. Niissä pormestariehdokkaat ja valtakunnallisesti tunnetut kärkiehdokkaat tekevät vaaliasetelmasta osalle äänestäjistä kiinnostavamman.
Äänestysaktiivisuus jatkaa laskuaan
Vuoden 2025 kuntavaalien äänestysprosentti jäi 54,3 prosenttiin. 2000-luvun kuntavaaleissa on päästy vain kerran yli 60 prosentin äänestysaktiivisuuden. Äänestysaktiivisuus laski kaikissa maakunnissa, eikä yhdessäkään maakunnassa ylitetty enää 60 prosentin rajaa.
Erot kuntien välillä ovat suuria: peräti kolmessakymmenessä kunnassa alle puolet äänioikeutetuista käytti äänioikeuttaan. Sukupuolten välinen kuilu syvenee: Naisten äänestysaktiivisuus oli yli kuusi prosenttiyksikköä korkeampaa kuin miesten. Naisehdokkaita oli suurempi osuus kuin koskaan aiemmin (42,3 %).
– Tämä heijastui myös valtuustojen kokoonpanoon: naisten osuus valituista valtuutetuista nousi uuteen ennätykseen, eli 45 prosenttiin. Vaikuttaa siltä, että kunta- ja aluevaalien yhdistäminen on suosinut erityisesti naisia, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta toteaa.
Kuntademokratia eriytyy
Kuntavaaliehdokkaiden kokonaismäärä on pudonnut jyrkästi viime vuosikymmeninä. Vuoden 2025 vaaleissa ehdokkaita oli alle 30 000. Määrä on alle puolet 1980-luvun huippuvuosista.
– Kehitys kertoo paitsi kuntien lukumäärän vähenemisestä myös puolueiden vaikeuksista rekrytoida uusia toimijoita paikallispolitiikkaan, tiivistää tutkijatohtori Jussi Westinen Tampereen yliopistosta.
– Kuntavaaleihin osallistuminen ja äänestäminen eriytyvät voimakkaasti sekä alueellisesti että äänestäjän sosiaalisen taustan mukaan. Suurten kaupunkien sisällä äänestysalueiden väliset erot ovat erityisen jyrkkiä. Tämä haastaa kuntien päätöksenteon edustavuuden, koska samat alueet ovat aliedustettuina myös valtuustoissa, Westinen toteaa.
Suomella jumbosija pohjoismaisessa kuntavaalien äänestysaktiivisuusvertailussa
Erityisen matalalla tasolla vaaleihin osallistuminen on nuorimpien ikäryhmien keskuudessa, kun taas yli 55-vuotiaat ovat selvästi aktiivisimpia äänestäjiä.
Ehdokkaiden ja valittujen ikärakenne vanhenee vauhdilla. Jo noin 30 prosenttia ehdokkaista on täyttänyt 60 vuotta, kun taas alle 30-vuotiaiden osuus on laskenut alle 8 prosentin.
– Nuorten, alle 30-vuotiaiden osuus on yhä hyvin pieni. Paikallinen päätöksenteko nojaa vahvasti keski-ikäisten ja iäkkäämpien ikäryhmien aktiivisuuteen, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta kiteyttää.
Marianne Pekola-Sjöblom huomauttaa, että Suomi on ollut jo pitkään jumbosijalla kuntavaalien äänestysaktiivisuudessa muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Kevään 2025 kuntavaalien jälkeen on käynyt selväksi, että edustuksellinen kuntademokratia on yhä suuremmissa haasteissa erityisesti ennätysmatalan äänestysaktiivisuuden ja kuntavaaliehdokkaiden vähenemisen takia. Kasvavien ja huolestuttavien kuntademokratian haasteiden takia Kuntaliitto on käynnistänyt työn kuntademokratian kehittämiseksi vuosille 2026–2027, Pekola-Sjöblom lisää.
Kuntavaalitrendit 2025 -raportti tarjoaa ajankohtaisen ja pitkän aikavälin tietopohjan keskustelulle siitä, miten paikallista demokratiaa voitaisiin vahvistaa ja osallistumista lisätä.
Aiheesta keskustellaan myös webinaarissa ma 27.4. klo 10, tervetuloa mukaan! Kuntavaalitrendit 2025 -webinaari | Kuntaliitto.fi
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Sami Borg, Kunnallisalan kehittämissäätiö Kaks, p. 050 345 0811
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 050 337 5634
Vanhempi yliopistolehtori Sari Pikkala, Åbo Akademi, p. 046 921 6936
Tutkijatohtori Jussi Westinen, Tampereen yliopisto, p. 050 326 7218
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Rapport: Allt färre kommuner betalar kommuntillägg till hemvårdsstödet17.6.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
En färsk rapport från Kommunförbundet visar att användningen av kommuntillägg till hemvårdsstödet har minskat i kommunerna under de senaste tio åren. År 2025 betalades kommuntillägg av ungefär en fjärdedel av de kommuner som besvarade Kommunförbundets enkät. Samtidigt varierar kommunernas lösningar för ordnande av småbarnspedagogik och vård av barn avsevärt på olika håll i Finland. Det beror bland annat på att servicebehovet och befolkningsutvecklingen skiljer sig åt mellan kommunerna.
Selvitys: Yhä harvempi kunta maksaa kotihoidon tuen kuntalisää17.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan kotihoidon tuen kuntalisien käyttö on vähentynyt kunnissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2026 kuntalisää maksoi noin joka neljäs kyselyyn vastannut kunta. Samalla kuntien ratkaisut lasten hoidon ja varhaiskasvatuksen järjestämisessä vaihtelevat merkittävästi eri puolilla Suomea. Taustalla vaikuttavat muun muassa kuntien erilaiset palvelutarpeet ja väestökehitys. Selvityksestä löytyvät myös kuntakohtaiset tiedot. – Varhaiskasvatuksen tulevaisuutta muovaa ennen kaikkea väestönkehitys. Osa kunnista kasvaa edelleen, kun taas monissa kunnissa lapsimäärät pienenevät nopeasti. Tämä näkyy myös siinä, millaisia ratkaisuja palvelujen järjestämisessä tehdään. Yhdessä kunnassa pohditaan uusien päiväkotipaikkojen riittävyyttä, toisessa sitä, miten laadukkaat palvelut turvataan pieneneville ikäluokille, Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen sanoo.
Kommunerna har effektiviserat planläggningen och behandlingen av bygglov – ökade skyldigheter i lagstiftningen väcker oro10.6.2026 14:35:20 EEST | Pressmeddelande
I sitt meddelanden 29 maj 2026 informerade branschorganisationen Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry om en ny modell för uppföljning som synliggör behandlingstiderna inom detaljplanläggningen och bygglovsansökan i tio städer. Rakli bjöd in Kommunförbundet 2025 för att tillsammans med städerna medverka till utvecklingen av modellen. Utredningen visar att kommunerna framgångsrikt har utvecklat sin planläggnings- och bygglovsverksamhet, trots att lagstiftningen har medfört ökade krav på både innehåll och processer.
Kunnat ovat tehostaneet kaavoitusta ja rakennuslupien käsittelyä – lainsäädännön lisääntyvät velvoitteet herättävät huolta10.6.2026 14:33:32 EEST | Tiedote
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry tiedotti 29.5.2026 uudesta seurantamallistaan, joka avaa asemakaavoituksen ja rakentamislupien kestoja kymmenessä kaupungissa. Rakli kutsui Kuntaliiton mukaan yhteiskehittämään tätä mallia vuonna 2025, yhdessä kaupunkien kanssa. Selvityksestä käy ilmi, että kunnat ovat kehittäneet toimintaansa kaavoituksessa ja rakennusluvissa hyvin, vaikka lainsäädäntö on lisännyt sisältö- ja prosessivaatimuksia.
Kuntaliitto julkaisi toimintaohjeen droonien ja muiden vakavien vaaratilanteiden varalle4.6.2026 13:27:36 EEST | Tiedote
Kuntaliitto julkaisi tänään 4.6.2026 ohjeen kunnille ja kaupungeille siitä, miten vakaviin vaaratilanteisiin kuten drooniuhkiin tulee varautua ja miten tilanteissa olisi hyvä toimia. Ohjeistuksen mukaan erilaiset vaaratilanteet tulisi luokitella uhkatason mukaan, jotta kunnassa on selvää, miten ihmisille kriittiset palvelut sekä viestintä hoidetaan erilaisissa tilanteissa, ja miten huolehditaan kuntalaisten turvallisuudesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme