Kuntavaalitrendit: Kuntapolitiikka on yhä harvenevan ja ikääntyvän väestön käsissä
27.4.2026 00:01:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntavaalit nojaavat yhä harvempaan ja iäkkäämpään joukkoon ehdokkaita ja äänestäjiä, ilmenee kuntatutkijoiden tuoreesta Kuntavaalitrendit 2025 -raportista.
Kuntaliiton, Kunnallisalan kehittämissäätiön, Åbo Akademin ja Tampereen yliopiston tutkijoiden mukaan äänestysaktiivisuus on pitkään jatkuneessa laskussa ja jäi kevään 2025 vaaleissa 54,3 prosenttiin, samalla kun ehdokasmäärä on pudonnut alle puoleen 1980-luvun huippuvuosista. Kehitys eriyttää kuntademokratiaa alueellisesti ja sosiaalisesti sekä korostaa vanhempien ikäryhmien roolia paikallisessa päätöksenteossa.
Aihetta käsitellään maanantaina 27.4. klo 10 webinaarissa, jossa esitellään raportin keskeiset tulokset ja pohditaan niiden merkitystä kuntademokratian tulevaisuudelle.
Tilastokatsaus osoittaa, että kuntavaalit käydään yhä harvempien ehdokkaiden ja äänestäjien varassa.
Kuntavaalitrendit 2025 -raportti kokoaa yhteen tilastotietoja usealta vuosikymmeneltä ja analysoi kevään 2025 kuntavaaleja suhteessa historialliseen kehitykseen. Tutkimuksen mukaan kuntavaaleista on tullut entistä vahvemmin valtakunnallisen politiikan "välivaalit", johon vaikuttaa valtakunnallinen hallitus–oppositioasetelma.
Raportin laatijat Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta, Sami Borg Kunnallisalan kehittämissäätiöstä, Sari Pikkala Åbo Akademista ja Jussi Westinen Tampereen yliopistosta jakavat yhteisen huolen kuntademokratian kehityksestä ja tulevaisuudesta.
– Vuosi sitten järjestetyt kunta- ja aluevaalit osoittivat, että vaalien samanaikainen toimittaminen ei lisännyt kuntavaalien äänestysaktiivisuutta. Sen sijaan osa äänestäjistä saattoi jopa kokea kaksissa vaaleissa äänestämisen aiempaa vaikeammaksi, tutkimuspäällikkö Sami Borg Kunnallisalan kehittämissäätiöstä toteaa.
Kuntavaalien äänestysaktiivisuus on kuitenkin laskenut suurimmissa kaupungeissa keskimääräistä vähemmän. Niissä pormestariehdokkaat ja valtakunnallisesti tunnetut kärkiehdokkaat tekevät vaaliasetelmasta osalle äänestäjistä kiinnostavamman.
Äänestysaktiivisuus jatkaa laskuaan
Vuoden 2025 kuntavaalien äänestysprosentti jäi 54,3 prosenttiin. 2000-luvun kuntavaaleissa on päästy vain kerran yli 60 prosentin äänestysaktiivisuuden. Äänestysaktiivisuus laski kaikissa maakunnissa, eikä yhdessäkään maakunnassa ylitetty enää 60 prosentin rajaa.
Erot kuntien välillä ovat suuria: peräti kolmessakymmenessä kunnassa alle puolet äänioikeutetuista käytti äänioikeuttaan. Sukupuolten välinen kuilu syvenee: Naisten äänestysaktiivisuus oli yli kuusi prosenttiyksikköä korkeampaa kuin miesten. Naisehdokkaita oli suurempi osuus kuin koskaan aiemmin (42,3 %).
– Tämä heijastui myös valtuustojen kokoonpanoon: naisten osuus valituista valtuutetuista nousi uuteen ennätykseen, eli 45 prosenttiin. Vaikuttaa siltä, että kunta- ja aluevaalien yhdistäminen on suosinut erityisesti naisia, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta toteaa.
Kuntademokratia eriytyy
Kuntavaaliehdokkaiden kokonaismäärä on pudonnut jyrkästi viime vuosikymmeninä. Vuoden 2025 vaaleissa ehdokkaita oli alle 30 000. Määrä on alle puolet 1980-luvun huippuvuosista.
– Kehitys kertoo paitsi kuntien lukumäärän vähenemisestä myös puolueiden vaikeuksista rekrytoida uusia toimijoita paikallispolitiikkaan, tiivistää tutkijatohtori Jussi Westinen Tampereen yliopistosta.
– Kuntavaaleihin osallistuminen ja äänestäminen eriytyvät voimakkaasti sekä alueellisesti että äänestäjän sosiaalisen taustan mukaan. Suurten kaupunkien sisällä äänestysalueiden väliset erot ovat erityisen jyrkkiä. Tämä haastaa kuntien päätöksenteon edustavuuden, koska samat alueet ovat aliedustettuina myös valtuustoissa, Westinen toteaa.
Suomella jumbosija pohjoismaisessa kuntavaalien äänestysaktiivisuusvertailussa
Erityisen matalalla tasolla vaaleihin osallistuminen on nuorimpien ikäryhmien keskuudessa, kun taas yli 55-vuotiaat ovat selvästi aktiivisimpia äänestäjiä.
Ehdokkaiden ja valittujen ikärakenne vanhenee vauhdilla. Jo noin 30 prosenttia ehdokkaista on täyttänyt 60 vuotta, kun taas alle 30-vuotiaiden osuus on laskenut alle 8 prosentin.
– Nuorten, alle 30-vuotiaiden osuus on yhä hyvin pieni. Paikallinen päätöksenteko nojaa vahvasti keski-ikäisten ja iäkkäämpien ikäryhmien aktiivisuuteen, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta kiteyttää.
Marianne Pekola-Sjöblom huomauttaa, että Suomi on ollut jo pitkään jumbosijalla kuntavaalien äänestysaktiivisuudessa muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Kevään 2025 kuntavaalien jälkeen on käynyt selväksi, että edustuksellinen kuntademokratia on yhä suuremmissa haasteissa erityisesti ennätysmatalan äänestysaktiivisuuden ja kuntavaaliehdokkaiden vähenemisen takia. Kasvavien ja huolestuttavien kuntademokratian haasteiden takia Kuntaliitto on käynnistänyt työn kuntademokratian kehittämiseksi vuosille 2026–2027, Pekola-Sjöblom lisää.
Kuntavaalitrendit 2025 -raportti tarjoaa ajankohtaisen ja pitkän aikavälin tietopohjan keskustelulle siitä, miten paikallista demokratiaa voitaisiin vahvistaa ja osallistumista lisätä.
Aiheesta keskustellaan myös webinaarissa ma 27.4. klo 10, tervetuloa mukaan! Kuntavaalitrendit 2025 -webinaari | Kuntaliitto.fi
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Sami Borg, Kunnallisalan kehittämissäätiö Kaks, p. 050 345 0811
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 050 337 5634
Vanhempi yliopistolehtori Sari Pikkala, Åbo Akademi, p. 046 921 6936
Tutkijatohtori Jussi Westinen, Tampereen yliopisto, p. 050 326 7218
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto kehysriihestä: Hallitus leikkasi jälleen koulutuksesta ja työllisyyspalveluista22.4.2026 21:52:14 EEST | Tiedote
Kuntaliitto on pettynyt siitä, että Orpon kehysriihessä kuntien valtionosuuksiin kohdistui jälleen uusia suoria leikkauksia. Kuntien valtionrahoitusta on supistettu kuluvalla hallituskaudella jo useasti asteittain kasvavilla päätöksillä.
Finlands bostadspolitik behöver ses över i sin helhet – Kommunförbundets bostadspolitiska vision publicerad16.4.2026 14:01:35 EEST | Pressmeddelande
I Kommunförbundets vision Med sikte på en ny bostadspolitik som publiceras idag, presenterar förbundet en ny, egen modell för den framtida bostadspolitiken. Den finländska bostadspolitiken genomgår en stor omställning: den nuvarande regeringen har genomfört omfattande förändringar i bostadspolitiken, kommunernas verksamhetsmiljöer och bostadsmarknader har utvecklats i olika riktning, bostadsproduktionen är i en konjunktursvacka och bostadslösheten har ökat kraftigt. Kreditflödet för finansiering har skärpts avsevärt till följd av en stigande räntenivå och ändringar i den finansiella regleringen.
Suomen asuntopolitiikka vaatii kokonaisvaltaista uudistamista – Kuntaliiton asuntopoliittinen visio julki16.4.2026 14:01:15 EEST | Tiedote
Kuntaliitto esittää uuden, oman mallinsa asuntopolitiikan suuntaviivoiksi tänään julkaistussa visiossa Kohti uutta asuntopolitiikkaa. Suomalainen asuntopolitiikka on suuressa murroksessa: nykyhallitus on tehnyt mittavia uudistuksia asuntopolitiikkaan, kuntien toimintaympäristöt ja asuntomarkkinat ovat eriytyneet, asuntotuotanto on lamassa ja asunnottomuus on kääntynyt jyrkkään nousuun. Rahoituksessa luotonsaanti on kiristynyt merkittävästi korkotason noustua ja finanssisääntelyn muututtua.
Kommunförbundet och OAJ: Kommunerna i trångmål när arbetslöshetssituationen fortgår – lösningen står att finna i kompetens16.4.2026 10:47:33 EEST | Pressmeddelande
Den växande långtidsarbetslösheten belastar kommunerna på ett aldrig tidigare skådat sätt och försämrar arbetsmarknadens funktionsförmåga. Kommunförbundet och OAJ föreslår snabba och tidsbegränsade åtgärder som möjliggör både kompetenshöjning och verktyg för att främja sysselsättningen samt förebygger en orimlig ökning av förmånsutgifterna för kommunerna.
Kuntaliitto ja OAJ: Kunnat ahtaalla työttömyystilanteen jatkuessa – ratkaisu löytyy osaamisesta16.4.2026 10:39:15 EEST | Tiedote
Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu kuormittaa kuntia ennennäkemättömällä tavalla ja heikentää työmarkkinoiden toimivuutta. Kuntaliitto ja OAJ esittävät kiireellisiä ja määräaikaisia toimia, joilla sekä mahdollistetaan osaamisen vahvistaminen sekä työkalut työllisyyden hoitoon ja ehkäistään etuuskulujen kohtuuton kasvu kunnille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme