Kriisit koettelevat mieltä ja yhteiskuntaa – varautumisen seminaari nosti esiin yksilön roolin

Kestävä mieli, kestävä yhteiskunta oli teemana Oma Hämeen varautumisen seminaarissa tänä vuonna. Toista kertaa järjestetty tapahtuma kokosi varautumisen ja valmiusasioiden parissa työskenteleviä ja aiheista kiinnostuneita keskustelemaan yhteiskunnan kriisinkestävyydestä ja yhteistyöstä. HAMKin kampuksella Hämeenlinnassa 22. huhtikuuta pidettyyn seminaariin osallistui noin 100 henkilöä hyvinvointialueelta, Kanta-Hämeen kunnista, yrityksistä, oppilaitoksista ja järjestöistä. Seminaarin tarkoituksena oli tarjota osallistujille tietoa ja näkökulmia tämänhetkiseen turvallisuustilanteeseen, henkiseen kriisikestävyyteen, kriisiviestintään sekä yksilön resilienssin vahvistamiseen.

Oma Hämeen valmiuspäällikkö Tatu Pulkkinen nosti ajankohtaiskatsauksessaan esiin viranomaisyhteistyön, jonka merkitys kasvaa jatkuvasti. Yhteistyötä ja varautumista ylipäänsä on kehitettävä vastaamaan nopeasti muuttuvaa maailmantilannetta.

– Varautuminen ei riitä, jos sitä ei harjoitella. Organisaatio ei ole aidosti varautunut, ellei sen toimintamalleja ja -suunnitelmia ole testattu käytännössä, Pulkkinen totesi avauspuheenvuorossaan.

Hän painotti myös yksilön roolia osana kokonaisturvallisuutta. Yksilöiden kriisinkestävyys muodostaa perustan organisaation, ja esimerkiksi hyvinvointialueen, kriisinkestävyydelle.

– Tämän vuoksi ei voi pitää vain johtoryhmän valmiusharjoituksia. Myös niiden pitää harjoitella, jotka sen kriisin oikeasti kohtaisivat ja jotka sen keskellä joutuisivat toimimaan, sanoo Pulkkinen.

Seminaarissa pohdittiin sosiaalihuollon merkitystä kriisitilanteissa. Aiheesta puhuivat Sisä-Suomen sote-valmiuskeskuksen valmiuspäällikkö Sini Hyvönen sekä psykososiaalisen tuen valtakunnallisen valmiuden koordinaattori Nina Vahtera Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Sosiaalihuolto vastaa muun muassa psykososiaalisen tuen koordinoinnista ja väestön toimintakyvyn tukemisesta pitkäkestoisissa häiriötilanteissa.

– Sosiaalihuollon tukeva rooli korostuu erityisesti tilanteissa, joissa kriisi koskettaa laajasti väestöä ja sen vaikutukset kestävät pitkään, Hyvönen kuvasi.

Turvallisuuskomitean sihteeristön erityisasiantuntija Mirva Ojala nosti esiin yhteiskunnan kriisinkestävyyteen vaikuttavia muutostekijöitä, kuten digitalisaation, informaatiovaikuttamisen ja ilmastonmuutoksen. Hänen mukaansa luottamus, avoin keskustelukulttuuri ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä tekijöitä kriisinkestävyyden rakentamisessa.

– Henkinen kriisinkestävyys tarkoittaa kykyä ylläpitää arjen rakenteita, luottamusta ja tulevaisuudenuskoa myös vaikeissa tilanteissa. Demokraattinen ja avoin yhteiskunta voi olla haavoittuva, mutta se on lopulta hyvin kestävä järjestelmä, Ojala toteaa.

Mielen vahvuutta voi treenata

Seminaarissa käsiteltiin myös yksilön psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä kriisitilanteissa. Puolustusvoimien erikoisjoukkojen vanhin aliupseeri Enrico Annus korosti valmistautuneen mielen merkitystä ja yksilön motivaation taustalla olevaa miksi-ajattelua.

– Hyvin monelle olennaista tai kiinnostavaa ei ole se, mitä tekee, vaan se, miksi tekee sitä, mitä tekee. Itsetuntemus lisää merkityksellisyyden tunnetta elämässä ja henkisen kriisinkestävyyden kannalta olennaista on omien ajattelutapojen kehittäminen, Annus selittää.

Annuksen mukaan toimiva yhteiskunta tarvitsee toimintakykyisiä yksilöitä. Ja mitä vaativammiksi olosuhteet muuttuvat, sitä enemmän yksilön toimintakyky ja henkinen kriisinkestävyys joutuvat koetukselle. Valtioneuvoston hyväksymässä Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa henkinen kriisinkestävyys onkin nostettu yhdeksi tärkeimmäksi osa-alueeksi.

Poliisiammattikorkeakoulussa työskentelevä komisario ja kasvatustieteiden tohtori Juha-Matti Huhta puolestaan puhui stressin vaikutuksesta yksilön päätöksentekoon. Hänen mukaansa kyky tunnistaa ja säädellä omaa psykofysiologista tilaa on keskeinen taito erityisesti kuormittavissa ammateissa työskenteleville, kuten lääkäreille, hoitajille, sosiaali- ja kriisityöntekijöille, ensihoitajille ja pelastajille.

– Stressitilanteessa ihmisen kyky tehdä harkittuja päätöksiä heikkenee. Siksi oman tilan hallinta on kriittinen osa toimintakykyä, Huhta painotti.

Huhdan mukaan stressiin ei voi siedättyä, koska keholle ei tule siihen immuniteettia. Olosuhteisiin voi totuttautua, mutta sekin pitää tehdä hallitusti.

– Jos edessä on vaativa työtilanne, ja siihen menee stressaantuneena tai ylivirittyneenä, voi tehdä virheitä tai virhearviointeja. Omaa psykofysiologista tilaa voi säädellä ja itsensä voi opetella rauhoittamaan vaativissakin olosuhteissa. Siitä taidosta on hyötyä arkielämässäkin ja siitä olisi hyötyä ihan kaikille, vinkkaa Huhta.

Päivän aikana pohdittiin myös kriisiviestinnän haasteita monimuotoisessa mediaympäristössä. Onnistunut kriisiviestintä rakentaa luottamusta henkilöstön kesken sekä suhteessa asiakkaisiin, kertoivat puheenvuorossaan HAMKin tutkijayliopettaja Kirsi Hipp sekä Oma Hämeen viestintäpäällikkö Suvi Turunen.

Viimeaikaisten droonitapausten myötä seminaarissa nostettiin esille myös viranomaisviestinnän kasvanut rooli – kansalaisten huoli tulisi kohdata avoimesti ja sitä vähättelemättä. Seminaarin osallistujat nostivat lisäksi keskusteluun kolmannen ja neljännen sektorin merkityksen yhteisöllisessä varautumisessa ja kriisien hoitamisessa – esillä oli erityisesti lisääntynyt vapaaehtoinen kansalaistoiminta ja Kylävara-hanke.

Seminaarissa palkittiin myös ensimmäistä kertaa Oma Hämeen Vuoden varautuja. Henkilöstö ehdotti ja äänesti palkinnon saajaa keskuudestaan. Palkituksi tuli sairaanhoitaja Jutta Angelma, joka työskentelee tiimikoordinaattorina Koivukodossa, ikäihmisten asumispalveluyksikössä Hauholla. Angelma äänestettiin palkittavaksi, koska hänen toimintansa osoittaa sitoutumista varautumiseen, ennakointiin ja turvalliseen hoitotyöhön.