MIELI ry:n liittokokous: Hallituksen päätökset heikentävät hyvinvointia, luottamusta ja vapaaehtoisuuteen nojaavia turvaverkkoja

Asiakasmaksujen korotukset, sosiaalihuollon leikkaukset ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten puolittaminen tällä hallituskaudella osuvat kipeästi samoihin, jo ennestään heikommassa asemassa oleviin ryhmiin. Ne johtavat eriarvoisuuden kasvuun ja hyvinvoinnin edelleen heikkenemiseen samaan aikaan kun hyvinvointialueiden resurssit ja palvelukyky ovat kriittisellä tasolla. Jo nyt nähdään, miten erityisesti pienituloisten ja nuorten luottamus tulevaisuuteen on romahtanut Suomessa. Ilman tulevaisuususkoa ja luottamusta yhteiskuntaan ei synny hallituksen toivomaa kasvua ja kehitystä. 

Ratkaisut, jotka heikentävät hyvinvointia ja terveyttä, tulevat yhteiskunnalle inhimillisesti ja taloudellisesti kalliiksi. Mielenterveyden ongelmat maksoivat Suomelle11 miljardia vuodessa jo vuonna 2018. Sen jälkeen psyykkinen kuormitus kaikissa ikäryhmissä on lisääntynyt. Tuota summaa ei Suomella ole varaa kasvattaa, vaan päinvastoin tehdä valintoja, joilla vahvistetaan mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja oikea-aikaista hoitoon pääsyä.  

Tuloksellisen työn alas ajaminen lisää kustannuksia  

Hallitus leikkaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustuksista puolet. Tämä ratkaisu tulee aivan olennaisella tavalla rajaamaan sitä roolia, joka sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on ollut suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa, ongelmien ennaltaehkäisyssä, matalan kynnyksen tuen tarjoamisessa, vapaaehtoistyön mahdollistajana, uudistajana ja kehittäjänä. Tuloksellisuusseuranta kertoo, että järjestöjen työ on tuloksellista. Se on myös kustannustehokasta, koska sitä tekevät ammattilaiset ja vapaaehtoiset rinnakkain.  

MIELI ry:n ja sen jäsenyhdistysten kriisityössä kohdattiin ja autettiin viime vuonna yli 180 000 kertaa. Ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä auki oleva kriisipuhelin vastasi yli 110 000 kertaa, soittoyrityksiä oli lähes 320 0000. Nuorten ja nuorten aikuisten Sekasin-chatissa vastattiin 55 000 yhteydenottoon. Nämä palvelut myös media nostaa esille isompien ja pienempien yhteiskunnan kriisien uutisoinnissa.  

Vapaaehtoisilla on MIELI ry:n ja sen jäsenyhdistysten työssä merkittävä rooli – kaikkiaan vapaaehtoisia on yli 3200. Esimerkiksi kriisipuhelimessa joka toiseen puheluun vastaa koulutettu vapaaehtoinen, joka toiseen MIELI ry:n tai sen jäsenyhdistyksen kriisityöntekijä. Työntekijät myös organisoivat ympärivuorokautisen toiminnan, järjestävät puhelin- ja tietoliikenneyhteydet ja tilat, huolehtivat että linjoilla on aina päivystäjiä sekä kouluttavat ja tukevat vapaaehtoisia vaativaan vapaaehtoistyöhön.  

Julkisuudesta tunnettujen palveluiden lisäksi MIELI ry tekee paljon muuta mielenterveyttä vahvistavaa työtä, kouluttaa ja tukee eri alojen ammattilaisia, vanhempia, harrastusohjaajia, esihenkilöitä ja työyhteisöjä. Ammatillisesti ohjatuissa vertaistukiryhmissä tuetaan esimerkiksi itsemurhan tehneiden läheisiä.  

Leikkausten vaikutukset on arvioitava ennen lisäleikkauspäätöksen vahvistamista 

Leikkausten ennennäkemättömän mittakaavan lisäksi MIELI ry kantaa syvää huolta siitä vähättelevästä ja negatiivisesta sävystä, jota leikkauspäätösten yhteydessä on järjestöjen työstä käytetty.  

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n tuloksellisuusseuranta kertoo, että yli 80 prosenttia STEA-rahoitusta saaneista toiminnoista saa tuloksellisuudesta arvion hyvä tai erittäin hyvä, heikoiksi on arvioitu vain muutama prosentti avustuskohteista. Ensi vuoden 31 prosentin leikkaus ja koko hallituskauden 50 prosentin leikkaus ajaa väistämättä alas huomattavan määrän tärkeää ja tuloksellista työtä suomalaisessa yhteiskunnassa. Leikkauksella ajetaan alas merkittävä määrä sitä järjestöissä tapahtuvaa yhteistä vastuunottoa, jota päinvastoin tarvittaisiin lisää, kun Suomi yrittää rakentaa nousua kasautuvien globaalien kriisien, turvallisuusuhkien ja kansantalouden haasteiden keskellä. 

MIELI ry pitää tärkeänä, että leikkausten vaikutukset arvioidaan huolella ja lisäleikkauspäätös tarkastellaan uudelleen syksyn budjettiriihessä. Esimerkiksi hyvinvointialueet ja kuntaliitto ovat tuoneet esille huolensa leikkausten vaikutuksista julkisiin palveluihin ja väestön hyvinvointiin.  

MIELI ry:n rakenteiden uudistaminen jatkuu 

MIELI ry:n strategiakauden 2025–2030 keskeiset painopisteet ovat väestön henkisen kriisinkestävyyden vahvistaminen, nuorten mielenterveyskriisiin vastaaminen sekä vahvistuvana työalueena ikääntyvän väestön psyykkisen toimintakyvyn edistäminen.  

Osana strategian toimeenpanoa liittokokouksen oli tarkoitus linjata suuntaviivat myös järjestön rakenteiden uudistamiselle. Ensi vuonna 130 vuotta täyttävän MIELI ry:n edellinen isompi rakenteellinen uudistuminen tapahtui 1990-luvulla.  Nyt tarkoituksena on ollut tarkastella, millaisin uudistuvin rakentein MIELI ry ja sen yhdistyskenttä parhaiten vastaavat toimintaympäristön murrokseen ja 2030-luvun mielenterveystyön tarpeisiin. Kokous päätti ottaa aikalisän ja palata rakennelinjauksiin, kun toimintaympäristö, erityisesti talouden näkymät, ovat selkeytyneet.  

Sirpa Pietikäinen jatkaa MIELI ry:n puheenjohtajana 2026–2029 

MIELI ry:n liittokokous järjestettiin Helsingissä 26.4.2026. Kokous valitsi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen MIELI ry:n hallituksen puheenjohtajaksi kolmannelle kaudelleen sekä uudet hallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle.  

MIELI ry:n sääntöjen mukaan hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten hallituskausi kestää kolme vuotta, ja tehtävässä voi toimia korkeintaan kolme kautta. MIELI ry ei maksa palkkioita puheenjohtajille tai muille luottamushallinnon jäsenille.