Suomi on onnistunut vähentämään ilman epäpuhtauksien päästöjä – taustalla ennen kaikkea energiamurros ja EU-lainsäädäntö
29.4.2026 08:26:37 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Viime vuosien muutokset energiamarkkinoilla ovat kiihdyttäneet energiajärjestelmän sähköistymistä ja irtautumista fossiilisista polttoaineista Suomessa. Tämä näkyy myös ilman epäpuhtauksien päästöissä, jotka ovat vähentyneet merkittävästi. Suomi on saavuttanut kaikki EU:n ja kansainvälisten sopimusten mukaiset päästövähennysvelvoitteensa.
Päästöt laskeneet kaikissa keskeisissä epäpuhtauksissa
Suomi on vähentänyt ilman epäpuhtauksien päästöjä merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Vuodesta 2005 vuoteen 2024 rikkidioksidipäästöt vähenivät 75 prosenttia ja typen oksidit 56 prosenttia. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet vähenivät 51 prosenttia ja pienhiukkaset 52 prosenttia. Ammoniakkipäästöt vähenivät selvästi muita päästöjä vähemmän, 26 prosenttia.
Päästöjen lasku jatkui myös vuonna 2024. Rikkidioksidipäästöt vähenivät 14 prosenttia ja typen oksidit 5 prosenttia edellisvuodesta.
Pidemmällä aikavälillä päästöjen vähenemiseen ovat vaikuttaneet erityisesti EU-sääntely sekä teollisuuden ja energiantuotannon päästöjen puhdistusratkaisut.
“Suurin osa päästövähennyksistä johtuu savukaasujen puhdistuksesta voimalaitoksissa ja teollisuudessa. Viime vuosina kehitystä on vauhdittanut energiajärjestelmän muutos, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt ja tuulivoima sekä muu vähäpäästöinen energiantuotanto on kasvanut. Myös liikenteen päästöt ovat pienentyneet moottoriteknologian kehittyessä”, sanoo erityisasiantuntija Tommi Forsberg Suomen ympäristökeskuksesta.
Ilman epäpuhtaudet ovat vaaraksi terveydelle ja ympäristölle
Epäpuhtaudet ovat ihmisen toiminnasta ilmaan vapautuvia haitallisia yhdisteitä, kuten rikkidioksidia, typen oksideja, pienhiukkasia, ammoniakkia ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Ne heikentävät ilmanlaatua ja voivat aiheuttaa terveyshaittoja.
Pienhiukkaset kulkeutuvat syvälle hengitysteihin ja verenkiertoon ja lisäävät riskiä sydän- ja hengityselinsairauksiin. Typen oksidit voivat pahentaa hengitystieoireita. Lisäksi ilman epäpuhtaudet aiheuttavat ympäristövaikutuksia, kuten happamoitumista ja rehevöitymistä.
Maatalouden päästöjen vähentäminen on yhä haaste
Maatalouden ammoniakkipäästöt ovat vähentyneet Suomessa 1980-luvulta asti, mutta hitaammin kuin muut ilman epäpuhtauksien päästöt. Ammoniakkia vapautuu erityisesti eläinten lannasta eläinsuojissa, varastoissa ja levityksen yhteydessä.
Päästöjen vähenemiseen on vaikuttanut maatalouden rakennemuutos, jonka seurauksena monien tuotantoeläinten määrät ovat vähentyneet. Lisäksi lannankäsittely on tehostunut. Suurin yksittäinen ammoniakkipäästöjä vähentänyt tekijä viime vuosina on ollut turkiseläinten määrän väheneminen.
Ammoniakkipäästöjen vähentäminen on kuitenkin edelleen haastavaa sekä Suomessa että muualla Euroopassa.
“Toisin kuin teollisuuden ja energiantuotannon ”putkenpääpäästöjä”, ammoniakkipäästöjä ei voi hallita yhdellä suodattimella tai puhdistuslaitteella. Vähentäminen edellyttää ruokinnan tarkentamista ja muutoksia lannankäsittelymenetelmiin koko lantaketjussa”, sanoo erikoistutkija Juha Grönroos Suomen ympäristökeskuksesta.
EU ja YK velvoittavat maita vähentämään ilman epäpuhtauksien päästöjä
YK:n kaukokulkeutumissopimuksen Göteborgin pöytäkirjassa ja EU:n päästökattodirektiivissä kullekin epäpuhtaudelle on asetettu oma prosentuaalinen vähennystavoite vuoden 2005 tasoon verrattuna. Suomi on saavuttanut tavoitteet jokaisen epäpuhtauden kohdalla. Suomi raportoi päästönsä vuosittain YK:lle ja EU:lle. Suomen ympäristökeskus on päästöinventaarion kansallinen vastuulaitos, ja työhön osallistuvat Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus.
|
Päästöt v. 2005 (kt) |
Päästöt v. 2024 (kt) |
Toteutunut vähenemä v. 2024 (%) |
Vähennysvelvoite v. 2020–2029 (%) |
Vähennysvelvoite v. 2030 alkaen (%) |
|
|
Rikkidioksidi (SO2) |
70 |
18 |
-75 |
-30 |
-34 |
|
Typen oksidit (NOx) |
211 |
92 |
-56 |
-35 |
-47 |
|
NMVOC-yhdisteet |
151 |
74 |
-51 |
-35 |
-48 |
|
Ammoniakki (NH3) |
41 |
30 |
-26 |
-20 |
-20 |
|
Pienhiukkaset (PM2.5) |
26 |
13 |
-52 |
-30 |
-34 |
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Tommi ForsbergErityisasiantuntija, Suomen ympäristökeskus
Puh:+358 29 525 1116etunimi.sukunimi@syke.fiJuha GrönroosErikoistutkija, Suomen ympäristökeskus
Puh:+358 29 525 1128etunimi.sukunimi@syke.fiSini HarvoViestintäasiantuntija, Suomen ympäristökeskus
Puh:+358 29 525 2427etunimi.sukunimi@syke.fiKuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Public defence: Just transformative conservation requires challenging existing structures and strengthening local agency25.9.2026 08:56:00 EEST | Press release
In her doctoral dissertation, Liisa Varumo, M.Sc.Admin, a researcher at the Finnish Environment Institute (Syke), examines questions of environmental justice in diverse nature conservation instruments and their potential to contribute to just transformative conservation. The public defence will take place at the University of Eastern Finland on Friday 2 October 2026 at 12.00.
Väitös: Reilu kestävyysmurros luonnonsuojelussa vaatii rakenteiden haastamista ja toimijuuden vahvistamista25.9.2026 08:55:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen tutkija, HTM Liisa Varumo tarkastelee väitöskirjassaan erilaisten luonnonsuojelukeinojen oikeudenmukaisuutta ja niiden mahdollisuuksia edistää reilua kestävyysmurrosta. Väitöstilaisuus pidetään Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 2.10.2026 klo 12.00.
Nostot medialle 24.9.–2.10.202624.9.2026 15:57:23 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa pian ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme