Kokonaiskuva Suomen maaseudun taloudesta valmistui: Iso liuta haasteita – mutta myös valopilkkuja
29.4.2026 09:43:00 EEST | Pellervon taloustutkimus PTT | Tiedote
Suomen maaseudun talouden näkymät ovat vaikeat niin väestökehityksen, kuntatalouden kuin työmarkkinoidenkin osalta, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n raportti. Maaseudun yritystoiminta on kuitenkin rakenteellisesti vakaata, ja tulevaisuuden valopilkkuja voivat olla muun muassa uusiutuvan energian investoinnit.
”Tiiviisti sanottuna Suomen maaseudun taloudessa on monia haasteita. Mutta samalla maaseudulla on keskeinen rooli kansallisessa huoltovarmuudessa, ja yritystoiminnan rakenteellinen vakaus luo pohjaa paikallisen elinvoiman ylläpitämiselle. Maaseudun kunnat näkevät mahdollisuuksia esimerkiksi uusiutuvan energian ja vihreän siirtymän investoinneissa”, sanoo maatalousekonomisti Pekka Kinnunen.
Maaseutuun kohdistuu paljon odotuksia. Suomen CAP-suunnitelman keskeisenä tavoitteena on uudistuva ja monipuolinen maaseutu, joka tarkoittaa esimerkiksi maaseudun yritysten toimialarakenteen monipuolistumista vuoteen 2027 mennessä. Myös nykyisessä hallitusohjelmassa korostetaan elinvoimaista maaseutua elinehtona koko maan hyvinvoinnille. Mutta millaisesta tilanteesta näitä tavoitteita kohti kurotetaan?
PTT:n raportissa muodostettiin kokonaiskuva maaseudun taloudesta tilastollisella rekisteriaineistoanalyysilla, jota täydennettiin asiantuntijahaastatteluilla ja kyselyllä. Vastaavaa kokonaiskuvaa maaseudun taloudesta ei ole aikaisemmin laadittu.
Kuntien talous on kääntynyt alamäkeen
Kuntien taloudellinen kestävyys on viime vuosina nojannut tilapäisiin tukimekanismeihin, joiden poistuminen paljastaa syvemmät rakenteelliset vaikeudet. Kuntatalouden ylijäämäisyys kääntyi vuonna 2024 selkeään laskuun. Hankalimmaksi kehitys muodostui kaupungin läheiseksi maaseuduksi luokitelluissa kunnissa, jossa yli puolet kuntakonserneista oli 2024 alijäämäisiä.
Sote-uudistus jätti maaseutukunnat edelleen vahvasti riippuvaisiksi valtionosuuksista, ja niiden pieneminen kiristää kuntien taloutta entisestään. Moni kunta joutuu harkitsemaan kunnallisveron nostoa.
Maahanmuutto ei ratkaise väestöpulmaa
Maaseudun väestö vähenee ja ikääntyy, mikä heikentää huoltosuhdetta ja kasvattaa tuloeroja verrattuna kaupunkeihin. Maaseudun väestömäärän ennakoidaan laskevan 5–10 prosenttia seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Erityisesti väestö vähenee harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla, mutta kasvaa kaupunkien läheisellä maaseudulla.
”Vaikka maahanmuutto on kasvanut viime vuosina myös maaseudulla, on epätodennäköistä, että se ratkaisisi huoltosuhteen heikkenemistä. Maahanmuutto ja ulkomaalaistaustaisten Suomen sisäinen muuttoliike kohdistuvat pääasiassa kaupunkeihin. Maaseudun haasteena ovat siis sekä maahanmuuttajien pito- että vetovoima”, sanoo ekonomisti Emilia Gråsten.
Yritystoiminta on vakaata, mutta tarvitsee kasvua ja investointeja
Maaseudun yritystoiminta on vakaata, mutta yrityksiä perustetaan ja lopetetaan suhteellisesti vähemmän kuin kaupungeissa. Yritykset ovat pääosin pieniä ja toimivat usein perinteisillä ja pääomavaltaisilla toimialoilla. Kapea toimialarakenne ja riippuvuus yksittäisistä suurista työnantajista lisäävät maaseutualueiden taloudellista haavoittuvuutta. Maaseudun yrittäjien kohoava keski-ikä voi heikentää yritystoiminnan jatkuvuutta, jos jatkajia ei löydy.
”Maaseudun elinvoimaisuuden vahvistaminen edellyttää houkuttelevaa toimintaympäristöä yrityksille, kasvuhalukkuuden tukemista sekä investointivalmiuksien vahvistamista”, sanoo ekonomisti Antti Norkio.
On myös huomattava, että paikallinen työssäkäynti on säilyttänyt vankan asemansa, vaikka etätyö on lisääntynyt. Kaupunkien merkitys maaseudun asukkaiden tulonlähteenä on kasvanut vain hieman.
Maaseudun miesten koulutustaso on jäänyt laahaamaan
Alueelliset erot työllisyydessä ja työttömyydessä ovat supistuneet, koska työvoiman tarjonta on laskenut maaseudulla nopeammin kuin työvoiman kysyntä. Maaseudulla palkansaajien työpaikkoja on hävinnyt 2000-luvun mittaan eniten teollisuudesta, kun yrittäjien määrä on vähentynyt eniten alkutuotannossa. Työ on maaseudulla lisääntynyt merkittävästi vain sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Lisäksi kaupungeissa koulutustaso on noussut, mutta maaseudulla etenkin miehet ovat jääneet selvästi jälkeen. Naiset ja kaupunkien väestö ovat yhä koulutetumpaa kuin miehet ja maaseudun väestö. Maaseudun miespalkansaajien koulutustaso ei ole noussut lainkaan 1990-luvun jälkeen.
Tutkimuksen rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö. Koko raportti on julkaistu verkkosivuillamme https://www.ptt.fi/julkaisut/kokonaiskuva-maaseudun-taloudesta-ja-sen-merkityksesta-elinvoimalle/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti NorkioekonomistiPellervon taloustutkimus PTT ry
Puh:040 1648141antti.norkio@ptt.fiPekka KinnunenmaatalousekonomistiPellervon taloustutkimus PTT ry
Puh:040 154 5943pekka.kinnunen@ptt.fiTietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
Kutsu: PTT:n kansantalouden ennuste 10.9.: Kuinka vankkaa Suomen talouskasvu on – milloin se näkyy työllisyydessä?28.8.2026 09:22:13 EEST | Kutsu
Pellervon taloustutkimus PTT julkistaa syksyn kansantalouden ennusteensa webinaarissa torstaina 10. syyskuuta klo 10.00. Ennusteessa arvioimme Suomen tämän ja ensi vuoden talouskehitystä sekä muun muassa seuraavia ajankohtaisia kysymyksiä:
Puuntuotannon tuet lisäävät metsänhoidon investointeja ja tuottavat yhteiskunnallisia hyötyjä27.8.2026 10:05:24 EEST | Tiedote
Puuntuotannon tuet lisäävät metsänhoidon investointeja ja tuottavat merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Tämän vuoksi julkisille tuille on vahvat yhteiskunnalliset ja taloudelliset perusteet. Tukia maksetaan vuosittain noin 32 miljoonaa euroa, joista palautuu valtiolle suoraan erilaisina veroina liki kaksi kolmasosaa. Tuet myös lisäävät työllisyyttä.
Pikakommentti: Kesä ei sulattanut hyhmäistä asuntokauppaa27.8.2026 08:52:16 EEST | Tiedote
Asuntomarkkinoilla ei näy vieläkään käänteen merkkejä, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa aamun tuoreita tilastoja. Pitkään tutuksi tullut hintojen sahaus ja paikoin jopa laskeva suunta jatkuu, eikä kuluttajien vahvistunut luottamus vielä näy asunnonostoaikeissa.
PTT:n politiikkasuositus: Hyvinvointi ja kasvu eivät saa unohtua julkisen talouden jättisopeutuksessa26.8.2026 10:10:27 EEST | Tiedote
Seuraavalla hallituksella on kriittisen tärkeä ja vaativa tehtävä sopeuttaa Suomen julkista taloutta niin, etteivät talouskasvu tai ihmisten hyvinvointi kärsi kohtuuttomasti. Pellervon taloustutkimus PTT muistuttaa politiikkasuosituksessaan, että niin menojen leikkauksia kuin verojen korotuksiakin tarvitaan, koska sopeutustarve on hyvin suuri. Eri toimien lopullinen vaikutus kuitenkin riippuu kokonaisuudesta.
Pikakommentti: Talouskasvu ei vielä näy laajasti työmarkkinoilla25.8.2026 09:12:41 EEST | Tiedote
Työllisyyden lasku on hidastunut, mutta vielä työmarkkinoilla ei ole näkyvissä selvää käännettä, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk tuoreita tilastoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme