Musiikkialan toimijat: Alan arvo kaksinkertaistuu laajojen yhdenvertaisuustoimien myötä vuoteen 2040 mennessä

Musiikkialalla vain alle neljännes musiikintekijöistä on naisia. Samaan aikaan alan päättäjät ovat huomattavasti enemmän miehiä. Musiikkialalla säännöllisesti tehtävän yhdenvertaisuusbarometrin mukaan miesten ja naisten kokemukset alan tasa-arvoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta ovat hyvin erilaisia.

Aalto-yliopiston systeemisen muotoilun väitöstutkijan ja DJ Tomi Rantasen järjestämässä Equal Futures in Music -transitioareenassa on nyt luotu musiikkialalle yhdenvertaisia tulevaisuuskuvia.

”Ala on vahvasti sukupuolittunut osin pitkän patriarkaalisen historian ja siitä seuranneen vähättelyn kulttuurin takia. Perinteisesti miehet päättävät kuka saa mahdollisuuksia, kun taas naiset ohjataan laulamaan tai soittamaan pianoa. Vinouma on rakenteellinen”, Rantanen kommentoi.

Transitioareenaa on käytetty välineenä aiemmin muun muassa Aalto-yliopiston ja Sitran vuonna 2017 järjestämästä prosessissa, jossa luotiin ehdotuksia Suomen ilmasto- ja energiatavoitteisiin. Rantasen uudelleenmuotoilema areena pyrkii tasa-arvoistamaan ja yhdenvertaistamaan musiikkialan rakenteita.

Prosessin tutkijatiimiin kuuluvat myös Aalto-yliopiston lehtori Tatu Marttila ja kestävän muotoilun professori İdil Gaziulusoy. Heidän mukaansa kyseessä on ainutlaatuinen projekti maailmassa valtavasta potentiaalista huolimatta.

Transitioareenaan osallistui 29 alan muutosvaikuttajaa. Osallistujissa oli musiikintekijöitä sekä vaikuttajia levy-yhtiöissä, radiossa, tapahtuma-alan yrityksissä, alan rahoittajissa, järjestöissä ja musiikkikoulutuksessa. Areenan osallistujien profiilit määritettiin työpajoissa musiikintutkijoiden ja alan toimijoiden kanssa. Lähes kahden kuukauden mittaisessa prosessissa syntyi alan visio, muutospolut ja toimenpiteitä muutoksen aloittamiseksi. Visiossa tavoitellaan alan arvon kaksinkertaistumista. Musiikkialasta tehdään houkuttelevampi panostuksilla monimuotoisuuteen ja hyvinvointiin.

”Tavoitteenamme on jalkauttaa visio ja poluissa kuvatut muutosaskeleet koko alan omistettaviksi. Rakenteellinen muutos vaatii yhteisen maalin sekä pitkäjänteistä työtä tavoitteiden saavuttamiseksi alan jokaisella tasolla. Olemme erittäin kunnianhimoisia ja optimistisia. Me olemme yhdessä luoneet alan toimintakulttuurin, joten yhdessä voimme myös muuttaa sen”, Rantanen lisää.

Merkittävin ratkaisu julkaistavassa Suomen yhdenvertainen musiikkiala 2040 -raportissa on alan itsesäätelevän toimielimen perustaminen. Elimen tehtäviin kuuluisi alan toimijoiden yhdenvertaisuustoimenpiteiden raportoiminen, niihin perustuvan rahoituksen kanavoiminen sekä puuttuminen ongelmatilanteisiin. Inspiraatiota elimeen on haettu Julkisen sanan eettisestä neuvostosta ja Suomen urheilun eettisestä keskuksesta. Iso-Britanniassa on jo käynnissä vastaavan toimielimen perustaminen luoville aloille.

Tämän lisäksi raportissa korostetaan panostuksia sekä musiikin peruskoulutukseen että harrastus- ja valmennusohjelmiin.

”Työpajoissa toistuva teema oli, että musiikkiharrastajien määrää tulee lisätä radikaalisti. Tämän myötä alan roolimallit monimuotoistuvat tulevaisuudessa. Meidän täytyy löytää etenkin ne, jotka ovat aiemmin jääneet ulos harrastustoiminnasta esimerkiksi identiteetin, taustan, maantieteellisen sijainnin tai taloudellisen tilanteen takia”, Rantanen sanoo.

Näiden lisäksi suositellaan parannuksia alaa koskevan tiedon saavutettavuuteen ja rekrytointikäytäntöjen parantamiseen.

Julkaistavasta raportista ja musiikkialan tulevaisuudesta keskustellaan Musiikkitalolla Yhdenvertainen musiikkiala 2040 -tapahtumassa maanantaina 11. toukokuuta. Keskustelussa mukana ovat Rantasen lisäksi Teoston yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura, Music Finlandin toiminnanjohtaja Sari Aalto-Setälä, laulaja/lauluntekijä Maija Vilkkumaa, musiikkituottaja Jonas Olsson, SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar, Musiikin edistämissäätiön toimitusjohtaja ja tuleva Musiikoiden liiton toiminnanjohtaja Tommi Saarikivi sekä Yle Musiikin toimituspäällikkö Tapio Hakanen.

Suomen yhdenvertainen musiikkiala 2040 -raportin ovat tuottaneet yhteistyössä Aalto-yliopisto, artisti Asla Jo, Gramex, Hög Light & Sound, Mimmi Label, Music Finland, Musiikin edistämissäätiö, Musiikkituottajat – IFPI Finland, Muusikkojen liitto, NODUS Sustainable Design Research Group, Playground Music, SheSaid.so Finland, Sony Music Entertainment Finland, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Tavastia-klubi, TAVATA, Tomi Creative ja Teosto.