Asiakaskokemusasiantuntija opettaa: Näin pyydät asiakkailtasi oikein palautetta
29.4.2026 13:18:17 EEST | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
”Asiakaspalautetta mitataan, analysoidaan ja raportoidaan enemmän kuin koskaan. Silti monessa organisaatiossa palautteen pohjalta tehdyt päätökset eivät johda parempaan asiakaskokemukseen ja samalla vastausprosentit laskevat”, sanoo asiakaskokemuksen strategisen kehittämisen asiantuntija Kari Korkiakoski. Korkiakosken uutuusteos Asiakaspalautteen voima – palautteen keräämisestä ymmärrykseen näyttää, miksi pelkkä data ei riitä ja miten palautteesta syntyy todellista ymmärrystä.
Asiakaspalautteen voima -kirjassa Kari Korkiakoski antaa kymmenen neuvoa hyvään palautteen keräämiseen.
1. Luo ilmapiiri, jossa palautetta uskalletaan ottaa avoimin mielin vastaan.
Aloita luomalla organisaatiossa ilmapiiri, jossa ihmiset uskaltavat ottaa palautetta vastaan ilman selittelyä, kieltämistä tai syyllistämistä. Palaute otetaan usein henkilökohtaisesti, vaikkei ole sellaiseksi tarkoitettu.
2. Kerro asiakkaalle avoimesti, miksi palautetta pyydetään ja mihin sitä käytetään.
Läpinäkyvyys lisää vastaushalukkuutta ja vahvistaa luottamusta. Selkeä viesti kyselyn lähettämisen syistä ja tarkoituksesta on usein tärkeämpi kuin itse kysymys.
3. Aloita palautteen hyödyntäminen aina kysymyksellä: ”Mitä opimme?”
Tämä siirtää keskustelun syyttelystä oppimiseen ja auttaa tunnistamaan palautteiden taustalla olevat toistuvat teemat.
4. Reagoi nopeasti – mieluiten vuorokauden sisällä.
Jos jotain on mennyt pieleen, nopea yhteydenotto on usein tärkeämpää kuin täydellinen vastaus. Nopea reagointi osoittaa, että asiakkaan ääni on tärkeä.
5. Mittaa ennen kaikkea niitä asiakaskokemuksen tavoitteita, jotka organisaatio on itse määritellyt.
Vakiomittarit, kuten NPS ja CSAT, ovat hyödyllisiä, mutta eivät yksin kerro, onnistuuko yritys toteuttamaan omia asiakaskokemuksen tavoitteitaan. Kun mittarit sidotaan selkeisiin tavoitteisiin, niistä tulee kehittämisen työkaluja.
6. Tee palautteen perusteella tehtävät muutokset näkyviksi.
Kerro asiakkaille ja henkilöstölle, mitä palautteen perusteella on tehty. Näkyvä palaute–toiminta–palaute-ketju motivoi antamaan palautetta jatkossa.
7. Hyödynnä avointa palautetta systemaattisesti.
Avoimissa vastauksissa on usein enemmän merkitystä kuin numeroissa. Luo käytäntö, jossa kommentteja tulkitaan yhdessä ja oivallukset kirjataan konkreettiseksi kehityssuunnitelmaksi.
8. Yhdistä data ja tarinat samaan keskusteluun.
Numerot ohjaavat huomion siihen, missä mennään. Tarinat kertovat, miksi. Kun nämä yhdistetään, syntyy laajempi kuva asiakkaiden todellisista kokemuksista.
9. Harjoittele vaikeiden palautteiden käsittelyä.
Kuuntelemisen kulttuuri näkyy erityisesti siinä, miten organisaatio toimii silloin, kun palaute on negatiivista. Tarjoa tiimeille tukea ja työkaluja näiden tilanteiden käsittelyyn.
10. Tee kuuntelemisesta osa arkea, ei projekti tai kampanja.
Palautekulttuuri ei synny ohjeista. Se syntyy pienistä arjen teoista, jotka toistuvat. Kun kuunteleminen on osa ryhmäkeskusteluja, palavereita ja päätöksiä, siitä tulee organisaation tapa toimia.
Kari Korkiakosken Asiakaspalautteen voima – palautteen keräämisestä ymmärrykseen (Kauppakamari) ilmestyy 29.4.
Futurelab Experience ja Kari Korkiakoski järjestävät Asiakaspalautteen voima -kirjan julkkarit World Trade Centerissä (WTC) tiistaina 5.5. klo 8.30–10. Toimittajien ilmoittautumiset Kari Korkiakoskelle.
Lisätiedot:
Kari Korkiakoski, asiakaskokemuksen strategisen kehittämisen asiantuntija, Futurelab Experience, kari.korkiakoski@futurelab.fi, +358 50 516 9551.
Lisätiedot, kirjan toimittajankappalepyynnöt: Taina Parviainen, tuottaja, Helsingin seudun kauppakamari, taina.parviainen@helsinki.chamber.fi, +358 50 358 0846.
Yhteyshenkilöt
Taina ParviainenTuottajaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 50 358 0846taina.parviainen@helsinki.chamber.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät jatkuvat heikkoina – Kotimaisen kysynnän vaisuus painaa näkymiä eniten31.3.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä heikoiksi. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten näkemykset liikevaihdosta, kannattavuudesta ja työllisyydestä ovat samalla tasolla kuin joulukuussa. Vastaajista 69 prosenttia katsoo, että eniten yrityksen näkymiä heikentää kotimainen kysyntä. Seuraavaksi eniten näkymiin vaikuttavat kansainvälisen politiikan ja turvallisuustilanteen epävarmuus (46 %) ja kustannustaso yleensä (36 %). ”Toimitusjohtajien vastauksissa näkyvät markkinan varovaisuus, asiakkaiden lykkäämät osto- ja investointipäätökset sekä asuntorakentamisen alakulo. Rakentaminen ja kuljetus- ja varastointitoimialat ovat edelleen haastavassa tilanteessa, mutta b2b-puolella näkyy varovaisia myönteisiä merkkejä. Tarjouskyselyitä on paikoin enemmän, ja teollisuudessa, liike-elämän palveluissa sekä informaatio- ja viestintäalalla näkymät ovat muuta kenttää toiveikkaampia”, sanoo Helsingin seudun kauppaka
Uudellamaalla on yhä liian vähän korkeakoulujen aloituspaikkoja24.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallitusohjelmaan kirjattiin vuonna 2023, että korkeakoulupaikkoja lisätään kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen. Hallitusohjelman kirjaukset ovat jääneet toimeenpanematta. ”Uusmaalaisten korkeakoulujen aloituspaikkojen vaje on kroonistunut. Vaikka Uudenmaan osuus koko maan BKT:sta on lähes 40 prosenttia ja työpaikoista 36 prosenttia, se ei näy korkeakoulujen resurssijaossa”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Kutsu medialle: Voiko Kanadan teknologiansiirtomalli vauhdittaa pk-yritysten kasvua Suomessa?19.3.2026 12:39:33 EET | Kutsu
Mitä opittavaa Kanadan menestyksekkäässä teknologiansiirtokeskusmallissa on Suomelle? Teknologian siirtokeskukset toimivat pienyritysten TKI-osastona. Niiden tehtävä on auttaa pieniä yrityksiä kasvamaan ja uudistamaan toimintaansa. Helsingin seudun kauppakamari kutsuu median kuulemaan From Skills to Applied Research Ecosystems -tutkimuksen tuloksia. Tutkimus tarkastelee Kanadan menestyksekästä teknologiansiirtokeskusmallia ja sen soveltamista Suomeen. EU-komissio on pyytänyt tutkimuksen käyttöönsä osana ammatillisen koulutuksen strategian uudistamista Euroopassa. Malliin pohjautuvia keskuksia on jo käynnistetty Suomessa. Teknologiansiirtokeskukset toimivat pk-yritysten TKI-kumppaneina, tarjoten nopean väylän uusien teknologioiden testaukseen, kehitykseen ja käyttöönottoon.
Elinkeinoelämävetoinen yhdistys elävöittämään Helsingin keskustaa11.3.2026 10:25:26 EET | Tiedote
Helsingin ydinkeskustan ankkuriyritykset ovat yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa käynnistäneet yhdistyksen, jonka tehtävä on parantaa Helsingin ydinkeskustan vetovoimaa. Mallia on haettu Tukholman City i Samverkan -toiminnasta. ”Suomen pääkaupungissa tulee olla elävä ja vetovoimainen keskusta. Helsingin keskustassa on jo nyt sykettä ja vilskettä, mutta olemme sitoutuneet kehittämään keskustasta vielä entistä vetävämmän. Elinkeinoelämän ja kaupungin yhteistyötä vahvistava yhdistys on tärkeä askel tässä työssä”, sanoo Helsingin pormestari Daniel Sazonov.
Helsingin seudun kauppakamari arvioi: Ennätysmäärä yrityksiä lopetti viime vuonna – ”Yritysten perustaminen keskittyy yhä voimakkaammin Uudellemaalle”17.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Uudellamaalla lopetti toimintansa yli 21 100 yritystä vuonna 2025, arvioi Helsingin seudun kauppakamari Tilastokeskuksen alkuvuoden lukuihin perustuen. Lopettaneita yrityksiä on arvion mukaan lähes viidennes enemmän kuin edellisenä vuonna. Luvuissa ei ole huomioitu alkutuotantoa. Uudellamaalla aloittaa myös paljon yrityksiä. Arviolta yli 21 650 viime vuonna, noin neljännes enemmän kuin 2024. Arvion mukaan lähes puolet uusista yrityksistä Suomessa näyttää perustettavan Uudellamaalla. ”Uudellamaalla yrityksiä perustetaan enemmän kuin muualla maassa. Koko Suomessa aloitettiin arvion mukaan vähemmän yrityksiä kuin lopetettiin. Hyvin poikkeuksellinen tilanne, joka kielii rakennemuutoksesta ja yrittämisen siirtymisestä uusien sukupolvien myötä yhä voimakkaammin Uudellemaalle”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin yritysneuvonnan johtaja Marko Silen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme