Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen

Vuoksen virtaama poikkeuksellisen pientä

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on käynnistänyt Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaisen juoksutuksen vähentämisen 23. maaliskuuta. Juoksutus on tällä hetkellä tasolla 350 m3/s ja se lasketaan 4.5. alkaen viikkokeskiarvoon 300 m3/s. Edellisen kerran juoksutus on ollut näin pientä lähes 20 vuotta sitten syksyllä 2006. Juoksutusmäärä on alimmillaan koko juoksutussäännön historiassa vuodesta 1991.

Laskujoki Vuoksen vuotuinen keskivirtaama ja myös huhti-toukokuun vaihteen keskimääräinen virtaama on noin 600 m3/s. Juoksutusvähennyksen vuoksi virtaama laskee vain noin puoleen keskimääräisestä ja on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen pientä. Saimaan matalien vedenkorkeuksien takia luonnonmukainen virtaama olisi tällä hetkellä noin 460 m3/s. Vuoksen pieni virtaama voi näkyä normaalia alempina vedenkorkeuksina Imatrankosken voimalaitoksen alapuolisella jokiosuudella.

Juoksutuksen vähentämisellä lievennetään kuivuudesta aiheutuvia haittoja

Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaan Saimaata ei normaalitilanteessa säännöstellä. Luonnonmukaisesta vedenkorkeudesta ja juoksutuksesta voidaan pääsääntöisesti poiketa vain Saimaata uhkaavien tulva- ja kuivuustilanteiden aikana. Näin ollen juoksutusmuutoksilla parannetaan aina Saimaan tilannetta suhteessa siihen, että vedenkorkeus vaihtelisi täysin luonnonmukaisesti. Juoksutusmuutoksista aiheutuvat haitat näkyvät kuitenkin alapuolisessa vesistössä, mikä tulee huomioida juoksutuspäätöksissä. 

Saimaan vedenkorkeus on vuonna 2025 toteutettujen juoksutusvähennysten sekä 23.3. uudelleen aloitettujen vähennysten vuoksi tällä hetkellä noin 13 cm luonnonmukaista korkeutta ylempänä. Keskimääräisen ennusteen mukaan ero luonnonmukaiseen vedenkorkeuteen kasvaa juhannukseen mennessä noin 25 senttimetriin. Juoksutusvähennyksen positiivisesta vaikutuksesta huolimatta vedenkorkeus tulee keskimääräisen ennusteen mukaan laskemaan kesällä alimmilleen lähes 50 vuoteen. Saimaan juoksutuksia ei voida juoksutussäännön puitteissa nykyisessä vesitilanteessa enää pienentää enempää, joten kesän vedenkorkeudet riippuvat ennen muuta kevään ja kesän sateista.

Alkuvuoden sademäärä ennätyspieni

Saimaan vaikea vesitilanne on seurausta jo pitkään jatkuneesta vähävetisyydestä. Saimaalla keskimääräistä kuivempi tilanne on jatkunut jo kesästä 2024 lähtien. Nykyiset vedenkorkeudet sekä kesälle ennustetut matalat vedenkorkeudet selittyvät poikkeuksellisen vähälumisella talvella, aikaisella lumen sulamisella sekä vähäsateisella ja lämpimällä keväällä. Saimaan valuma-alueen sadesumma on ollut ennätyksellisen pieni vuodesta 1962 alkaneella vertailujaksolla. Kuluvan vuoden sademäärä on jäänyt noin 70 mm keskimääräisestä. Saimaan vedenkorkeuden palautuminen lähemmäs tavanomaisia kesäkorkeuksia edellyttäisi pitkäkestoisia ja runsaita sateita. Toisaalta mahdollinen kuiva kesä lisää riskiä loppukesän hyvin mataliin vedenkorkeuksiin.

Kuivuustilanteen seuranta

Kuivuustilanteen kehittymistä voi seurata vesi.fi-palvelussa. Palveluun on koottu ajantasaiset vesistöennusteet sekä yleisiä ohjeita kuivuuteen varautumiseen. Elinvoimakeskukset seuraavat vesitilannetta alueellisesti ja jatkavat tiedottamista Järvi-Suomen kuivuustilanteesta yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Kuivuustilannetta voi seurata Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen viikoittain julkaisemasta kuivuustilannekatsauksesta (vesi.fi), joka tarjoaa tuoretta tietoa pohjaveden, maaperän ja maastopalojen kehittymisestä koko maassa. 

Ilmoita kuivuuteen liittyvistä havainnoistasi vesi.fi-palvelussa

Matalista vedenkorkeuksista ja muista kuivuuteen liittyvistä havainnoista, kuten kaivojen kuivumisesta, voi ilmoittaa vesi.fi-sivuston karttapalvelussa. Ilmoitetut havainnot tulevat julkisesti näkyviin ja auttavat viranomaisia kuivuustilannekuvan ylläpidossa. 

Lisätiedot:

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, Vesitalousosasto 

• Johtava vesitalousasiantuntija Tapio Tuukkanen, puh. 0295 029 225. Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntö. Alueellista tietoa: Saimaa ja Etelä-Karjala. 
• Vesitalousasiantuntija Teppo Linjama, puh. 0295 026 199. Alueellista tietoa: Pohjois-Karjala. 
• Vesitalousasiantuntija Jussi Härkönen, puh. 0295 026 202. Alueellista tietoa: Pohjois-Savo. 
• Yksikönpäällikkö Varpu Rajala, Itäinen vesistöyksikkö (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi), puh. 0295 024 224. 
• Yksikönpäällikkö Matti Vaittinen, Eteläinen vesistöyksikkö (Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Päijät-Häme ja Uusimaa), puh. 0295 029 112. 

sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)elinvoimakeskus.fi
 
Suomen ympäristökeskus:

• Tulvakeskuksen päällikkö Lauri Ahopelto, puh. 0295 251 342. Valtakunnallinen kuivuustilanteen seuranta ja varoitukset.
• Hydrologi Juho Jakkila, puh. 0295 251 215. Vuoksen vesistöalueen vesistöennusteet. 
   

sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)syke.fi

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus vastaa vesitaloustehtävistä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnissa.