Vaasan yliopiston uusi innovaatiopolitiikan professori Helka Kalliomäki tutkii kaupunkien ja alueiden roolia yhteiskunnallisessa muutoksessa

– Paitsi että alueilla eri toimijoiden pitää osata puhaltaa yhteen hiileen, ilman toimivaa dialogia valtion ja paikallistason välillä useat yhteiskunnalliset uudistukset jäävät puolitiehen. Tämä lisää pahimmillaan myös tilallista eriarvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusta, mikä puolestaan on omiaan ruokkimaan useita epätoivottuja kehityskulkuja esimerkiksi demokratian tilan heikkenemiseen liittyen.

Kalliomäki toimii Vaasan yliopiston hallintotieteiden tulosyksikön vastuuhenkilönä sekä Vaasan yliopiston edustajana johtavien eurooppalaisten tiede- ja innovaatiopolitiikan tutkimuskeskusten verkostossa Eu-SPRIssä. Hän on työskennellyt Vaasan yliopistossa aiemmin johtamisen akateemisessa yksikössä innovaatiopolitiikan apulaisprofessorina ja tätä ennen aluetieteen tutkijatohtorina. Kalliomäki on valmistunut suunnittelumaantieteen maisteriksi Oulun yliopistosta vuonna 2007 ja ihmismaantieteen tohtoriksi Turun yliopistosta vuonna 2012. Vaasan yliopistoon hän tuli Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 2019, missä hän toimi erikoistutkijana Centre for Collaborative Research -yksikössä. Lisäksi hän on toiminut vierailevana tutkijana yliopistoissa Yhdysvalloissa ja Englannissa.

Innovaatiopolitiikan ja aluetutkimuksen näkökulmat yhdessä

Kalliomäen tausta on aluekehittämisen ja -suunnittelun tutkimuksessa. Vaasan yliopistossa hän siirtyi vahvemmin innovaatiopolitiikan tutkimuksen suuntaan tenure track -tehtävässä InnoLab-tutkimusalustaan liittyen.

– Uuden tutkimusalan haltuunotto vei aikaa, mutta on ilahduttavaa huomata, että kykenen nyt yhdistämään innovaatiopolitiikan ja aluetutkimuksen näkökulmia tavalla, joka kantaa näiden tutkimusalojen johtaviin julkaisuihin saakka.

Kalliomäki uskoo vahvasti, että tutkimuksen vaikuttavuuden aikaikkunoiden kaventuessa monikriisien ajalla monipuolinen vuorovaikutus tutkijoiden ja käytännön toimijoiden välillä on ainoa keino lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.

– Työskentelen usein tilanteissa, joissa tutkimusasetelmakin suunnitellaan yhdessä tiedon hyödyntäjien kanssa. He voivat tuoda mukaan itselleen relevantteja näkökulmia ja hyötyä tutkimustiedosta ja alustavista tuloksista jo hankkeiden aikana. Samalla opin itse valtavasti ja koen olevani parempi tutkija, koska ymmärrän myös käytäntöä, hän taustoittaa.

Käytännön esimerkkinä Kalliomäki mainitsee parhaillaan käynnissä olevan Vaasan kaupungin johtaman EU-rahoitteisen Nordic Energy Capital -hankkeen. Hankkeessa tehdään arviointitutkimusta osana kaupungin energiasiirtymää tukevaa ekosysteemihanketta, ja pyrkimyksenä on tukea kaupungin systeemistä muutoskyvykkyyttä jo hankkeen aikana.

Yhteistyö ja vuorovaikutus tutkimuksen vaikuttavuuden ytimessä

Uraansa kuvatessaan Kalliomäki kertoo, että uralla etenemisen kannalta tärkeät onnistumiset ovat liittyneet kilpailtujen tutkimusrahoitusten voittamiseen ja itselle tärkeiden artikkeleiden julkaisemiseen. Henkilökohtaisesti merkityksellisimmät hetket ovat kuitenkin usein syntyneet tilanteissa, joissa hän on voinut edesauttaa toisten tai yhteisönsä onnistumista.

– Olen vahvasti yhteistyöorientoitunut tutkija. Saan paljon voimaa, kun voin taustalla tukea muiden onnistumista ja hymyillä takanurkasta kollegoiden, opiskelijoiden ja ryhmäläistemme onnistumisille, Kalliomäki kertoo.

Kalliomäki odottaa pääsevänsä rakentamaan ja viemään eteenpäin yhä kunnianhimoisempia tutkimusavauksia yhdessä työyhteisön ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

– Olen aidosti sitä mieltä, että voimme toimia tieteen eturintamassa mitä tulee yhteiskunnallisesti vaikuttavaan tutkimukseen yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Tällä työllä viestimme myös opiskelijoille yhteistyön arvoa yhteiskunnallisten muutosten ajurina. Siinä työssä on etuoikeus olla mukana, Kalliomäki toteaa.