Metsätilojen ennätystarjonta johtanut myymättä jäävien kohteiden määrän reippaaseen kasvuun

Vuosina 2018–2025 metsäkiinteistömarkkinoilla on ollut keskimäärin myynnissä samanaikaisesti 250 myyntikohdetta, mutta vuodesta 2023 kohteiden määrä on noussut 350 kappaleeseen. Asuntomarkkinoilla käytetään hintakäänteitä usein ennakoivana mittarina myyntiaikojen keskimääräistä pituutta. Metsäkiinteistöjen kohdalla tämä ei toimi erilaisen kauppatavan takia: Vuonna 2025 myyntiintulleista kohteista 84 %:lla oli ennalta määrätty tarjoustenjättöpäivä. Myyntiajan piteneminen voi kuitenkin kertoa tilanteesta, jossa tarjouksen jättöaikaa on pitänyt pidentää kaupan syntymiseksi. Keskimääräinen myyntiaika on ollut viimeisen vuoden julkisissa kaupoissa 73 päivää ollen hienoisessa nousussa.

Metsätietopäällikkö Eero Viitanen kommentoi markkinatilannetta näin: "Markkinoilla on selkeästi nähtävissä tilojen ominaisuuksien vaikutus myytävyyteen. Myös kauppaprosessilla on merkitystä, sillä ilman tarjoustenjättöpäivää tarjotuista kohteista myymättä jäi viime vuonna 42 %, kun määräaikaisilla kohteilla luku oli vain 18 %. "

Karut ja turvemaavaltaiset kohteet jäävät helpommin myymättä, ja niiden myyntiajat ovat pidemmät verrattuna rehevämpiin ja kivennäismaavaltaisiin kohteisiin. Kehitysluokkajakauman suhteen vaikutus myyntiaikoihin ei ole yhtä selkeä, mutta rakennusten sisältyminen myyntikohteeseen heikentää selvästi kohteiden myytävyyttä.

Suomen Sijoitusmetsien perustajayrittäjä ja toimitusjohtaja Mika Venho nostaa esiin pitkän aikavälin trendin: "Vaikka hyvät kohteet löytävät ostajan edelleen nopeasti ja varmasti, myymättä jääneiden myyntikohteiden määrä on kasvanut vuodesta 2017 lähes kolminkertaiseksi 21 prosenttiin. Samalla kun myyntiin tulleiden kohteiden määrä kasvoi, laski instituutionaalisten ostajien osuus markkinasta. Välittäjän on onnistuakseen ymmärrettävä huonon ja hyvän tilan ero ja mitä tämä vaikuttaa hinnoitteluun.”