SDP:n Suhonen Pieksämäellä, Joroisissa ja Varkaudessa: Hallituksen vääräsyklinen talouspolitiikka laukesi Suomen työttömien ja palkansaajien maksettavaksi!
1.5.2026 11:00:00 EEST | SDP EDUSKUNTA | Tiedote
SDP:n kansanedustaja Timo Suhonen puhui vappuna Pieksämäellä, Joroisissa ja Varkaudessa. Suhonen roimi hallituksen epäonnistunutta talous- ja työllisyyspolitiikkaa monesta suunnasta ja muistutti hallituspuolueita katteettomista vaalilupauksista.

– Kuka muistaa? Ensi töikseen he lopettivat vuorotteluvapaan, aikuiskoulutustuen ja porrastivat sekä lyhensivät työttömyysturvan, poistivat suojaosat, puolittivat lomautusilmoitus- ja YT-neuvotteluajat ja vielä nyt vänkäävät määräaikaisista työsopimuksista uutta normaalia! kertasi Suhonen alkuun.
– Kuka muistaa? Minä muistan, työntekijät muistavat ja me sosialidemokraatit muistamme, kertasi ja alleviivasi Suhonen.
– Nämä suomalaisen palkansaajan pahuudenvoimat on nyt päästetty valloilleen. Ja jälki on sen mukaista. Suomi on pudonnut Euroopan pahnan pohjimmaiseksi. Työttömyydessä olemme Euroopan kärkeä, valitettavasti. Muualla talous kasvaa – me olemme syöksykierteessä. Kyllä me oppositiossa yritimme, asiantuntijat varoittelivat – mutta eivät he vallan huumassa kuunnelleet. Nyt Lasku on hirvittävä. Hallitus epäonnistui lähes kaikessa. Lasku suomalaisille on hirvittävä. Ja he haluavat nyt roikkua vallankahvassa edelleen – vaikka jälki arveluttaa jo heitä itseäänkin, jatkoi eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Suhonen.
Petetyt lupaukset – tulostaulu ei valehtele!
– Vappu on työn ja opiskelijoiden juhla. Se on myös lupaus, että työstä saa reilun toimeentulon, että työntekijää kunnioitetaan – ja että yhteiskunta seisoo ihmisen rinnalla silloinkin, kun työ loppuu. Tänään tuon lupauksen on Suomen hallitus pettänyt.
– Tosiasiat ovat karuja, sillä tulostaulu ei valehtele. Tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa 2026 työttömiä oli 315 000. Ja mikä pahinta: työttömiä oli 30 000 enemmän kuin vuotta aiemmin – samalla kun työllisiä oli 22 000 vähemmän.
– Ja jos katsomme työvoimapalvelujen lukuja, niin työttömiä työnhakijoita oli maaliskuun lopussa 342 800, eli 22 400 enemmän kuin vuosi sitten. Ja huomio: Lähes 104 000 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin hallituksen aloittaessa 2023.
Kun nykyinen hallitus aloitti, hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite: 100 000 uutta työpaikkaa.
– Tänään meidän on rehellisesti sanottava: suunta on ollut täysin toinen. Työllisiä eli työpaikkoja on nyt 86 000 vähemmän kun kuin hallituksen aloittaessa. Työttömyys on kasvanut ja työmarkkinoiden epävarmuus syventynyt. Hallitus on tuhonnut suomalaisten luottamuksen täydellisesti. Samoin luottamuspääoma on syöty myös työmarkkinoilla, neuvottelukulttuurista on jäljellä savuavat rauniot, maalasi Suhonen vuoden 2026 vapun työmarkkinamaisemaa.
– Ja tämä ei ole vain oppositiopuhetta. Myös asiantuntija-arvioissa on todettu, että hallituksen “tarjontatoimet” ja ”työelämäuudistukset” voivat matalasuhdanteessa näkyä ennen kaikkea työttömyytenä, jos työpaikkoja ei synny. Hallitus on siis ottanut tietoisen riskin ja nyt tämä riski on lauennut – ja laskun maksavat suomalaiset palkansaajat ja suomalaiset työttömät, summasi Suhonen hallituksen vääräsyklisen talouspolitiikan ja pokerinpeluun karun lopputuleman.
Timo Suhonen vappuna, pe 1.5.2026 toreilla: Varkaus klo 11, Joroinen klo 12 ja Pieksämäki klo 14
Puhe kokonaisuudessaan (muutokset mahdollisia puhuttaessa):
Hyvää päivää!
Kuka muistaa? Ensi töikseen he lopettivat vuorotteluvapaan, aikuiskoulutustuen ja porrastivat sekä lyhensivät työttömyysturvan, poistivat suojaosat, puolittivat lomautusilmoitus- ja YT-neuvotteluajat ja vielä nyt vänkäävät määräaikaisista työsopimuksista uutta normaalia!
Kuka muistaa? Minä muistan, työntekijät muistavat ja me sosialidemokraatit muistamme.
Nämä suomalaisen palkansaajan pahuudenvoimat on nyt päästetty valloilleen. Ja jälki on sen mukaista. Suomi on pudonnut Euroopan pahnan pohjimmaiseksi. Työttömyydessä olemme Euroopan kärkeä, valitettavasti. Muualla talous kasvaa – me olemme syöksykierteessä. Kyllä me oppositiossa yritimme, asiantuntijat varoittelivat – mutta eivät he vallan huumassa kuunnelleet. Nyt Lasku on hirvittävä. Hallitus epäonnistui lähes kaikessa. Lasku suomalaisille on hirvittävä. Ja he haluavat nyt roikkua vallankahvassa edelleen – vaikka jälki arveluttaa jo heitä itseäänkin.
Hyvä vappua viettävä kansa!
Vappu on työn juhla. Se on myös lupaus, että työstä saa reilun toimeentulon, että työntekijää kunnioitetaan – ja että yhteiskunta seisoo ihmisen rinnalla silloinkin, kun työ loppuu. Tänään tuon lupauksen on Suomen hallitus pettänyt.
Tosiasiat ovat karuja, sillä tulostaulu ei valehtele. Tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa 2026 työttömiä oli 315 000. Ja mikä pahinta: työttömiä oli 30 000 enemmän kuin vuotta aiemmin – samalla kun työllisiä oli 22 000 vähemmän.
Ja jos katsomme työvoimapalvelujen lukuja, niin työttömiä työnhakijoita oli maaliskuun lopussa 342 800, eli 22 400 enemmän kuin vuosi sitten. Ja huomio: Lähes 104 000 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin hallituksen aloittaessa 2023.
Kun nykyinen hallitus aloitti, hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite: 100 000 uutta työpaikkaa.
Tänään meidän on rehellisesti sanottava: suunta on ollut täysin toinen. Työllisiä eli työpaikkoja on nyt 86 000 vähemmän kun kuin hallituksen aloittaessa. Työttömyys on kasvanut ja työmarkkinoiden epävarmuus syventynyt. Hallitus on tuhonnut suomalaisten luottamuksen täydellisesti. Samoin luottamuspääoma on syöty myös työmarkkinoilla, neuvottelukulttuurista on jäljellä savuavat rauniot.
Ja tämä ei ole vain oppositiopuhetta. Myös asiantuntija-arvioissa on todettu, että hallituksen “tarjontatoimet” ja ”työelämäuudistukset” voivat matalasuhdanteessa näkyä ennen kaikkea työttömyytenä, jos työpaikkoja ei synny. Hallitus on siis ottanut tietoisen riskin ja nyt tämä riski on lauennut – ja laskun maksavat suomalaiset palkansaajat ja suomalaiset työttömät.
Orpo-Purran hallituksen mantra on ollut “Työelämäuudistukset”. Työelämäuudistuksiksi verhotut hallituksen teot todellisuudessa kurittavat työntekijää ja sotkevat sopimista.
Silti hallitus on vienyt eteenpäin päätöspakettejaan härkäpäisesti varoituksista huolimatta. Ne näkyvät työntekijän arjessa karusti ja ohjaavat työelämää ja neuvottelukulttuuria heikoille jäille. Ne on suunniteltu heikentämään suomalaisen ammattiyhdistyliikkeen joukkovoimaa ja jopa murentamaan työehtosopimusjärjestelmää, sillä selvästi todellisena tavoitteena hallituksella näyttää olleen työnantajapuolen toiveiden sokea toimeenpano – suomalaisen palkansaajan kustannuksella.
Hyvä vappukansa!
Orpo-Purran hallitus on sorkkinut työlainsäädäntöä työnantajien toiveiden mukaisesti, jossa ylivoimainen kolmen kärki ovat:
Paikallisen sopimisen laajentaminen tavalla, joka avaa järjestelmän myös yrityskohtaisille työehtosopimuksille ja muuttaa pelisääntöjä erityisesti järjestäytymättömillä työpaikoilla.
Vientivetoinen palkkamalli lainsäädännöllä, joka sitoo sovittelua ja kaventaa sopimusvapautta. Sitoo julkisen sektorin naisvaltaisten alojen sopimusvapautta ja betonoi palkkaerot vientialoihin.
Lakko-oikeuden ja työtaistelujen rajoituksien tavoitteena oli poliittisten työtaistelujen keston rajaaminen, tukilakkojen suitsiminen, hyvityssakkojen tuntuva korotus ja jopa 200 euron seuraamus yksittäiselle työntekijälle. Työnantajien sanktiot poistettiin jälkikäteen laista – kun huomasivat, että olivat vahingossa ja ymmärtämättömyyttään säätäneet rajut korotukset myös työnantajien laittomille työtaisteluille.
Pelkästään näistä kolmesta työelämäheikennyksestä syntyy kokonaisuus, joka heikentää sopimus- ja luottamusyhteiskunnan perustaa. Se ei rakenna yhteistyötä – se rakentaa vastakkainasettelua. Lisäksi nämä päätökset heiluvat Suomen ratifioimien YK:n alaisen kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimusten rikkomisen rajamailla. Ne heikentävät Suomen maakuvaa vakaana ja neuvottelukulttuuriltaan kehittyneenä ja kykenevänä maana.
Hyvät kansalaiset, hyvät kuulijat!
Hallitus sanoo ja on hokenut tavoittelevansa työllisyyttä, tuottavuutta ja kilpailukykyä. Mutta missä ovat työllisyysvaikutukset? Samaan aikaan työttömyys kasvaa ja työllisyys heikkenee. Ja kun politiikka lisää ennen kaikkea epävarmuutta, se ei synnytä kasvua – se jarruttaa sitä. Työ ei synny sillä, että työntekijän turvaa puretaan. Työ syntyy investoinneista, osaamisesta, kysynnästä ja luottamuksesta.
Sanon tämän selvästi: Suomen ongelma ei ratkea sillä, että työntekijälle tehdään työelämästä turvattomampaa. Ongelma ratkeaa sillä, että työpaikkoja oikeasti syntyy – ja että ihmisillä on osaaminen ja mahdollisuus tarttua niihin.
Nyt voidaan jo todeta, että työttömien kurittaminen ei ole luonut työpaikkoja vaan tuloksena on ollut köyhyyden lisääntyminen. Hallituksen sakset ovat leikannet työttömiltä ja pienituloisilta, kun samaan aikaan verohelpotuksia on jaettu rikkaille.
Ja näitä tekoja työttömiin riittää Orpo-Purran porvarihallitukselta:
Työttömyysturvan suojaosa poistui kaksi vuotta sitten. Ennen työtön saattoi ansaita 300 euroa, korona aikana 500 euroa, ilman, että etuus pieneni.
Tässä kohtaa on pakko kysyä: kuka tässä oikeasti “nukkuu”?
On helppo moralisoida työtöntä. Mutta jos työmarkkinoilla on pulaa avoimista työpaikoista ja samaan aikaan leikataan kannusteita ottaa vastaan pienellä tuntimäärällä töitä, niin eikö se ole politiikkaa, joka kävelee ohi todellisista työllisyyttä parantavista toimista?
Ja oletteko huomanneet, että jopa hallituksen sisältä on herännyt arvio, että suojaosan poisto ei ole toiminut toivotulla tavalla nykyisessä tilanteessa – ja että kynnys työelämään on noussut.
Hyvä vappuväki!
Samaan aikaan kun työpaikoista on pulaa, on työelämässä lama-ajan ilmiö, josta on puhuttava suoraan: Se on työperäinen hyväksikäyttö. Suomessa on työntekijöiden hyväksikäyttöä ja sen ilmenemismuodot vain raaistuvat jatkuvasti. Nyt on jo tarve kovemmille keinoille.
Oikeusministeriön mukaan työperäinen hyväksikäyttö on viime vuosina lisääntynyt ja muuttunut aiempaa monimuotoisemmaksi. Esiin on tullut alipalkkausta, puutteita työaikakirjanpidossa ja tilanteita, joissa työntekijää kohdellaan “yrittäjänä” ilman aitoa mahdollisuutta vaikuttaa työtekonsa sisältöön tai hintaan.
Hallitus on nyt tuonut eduskuntaan esityksen, jossa kiskonnantapainen työsyrjintä korvattaisiin uudella “kiskonta työelämässä” -rikoksella, ja lisäksi tulisi törkeä tekomuoto, josta seuraa vankeutta ja johon ulotetaan myös oikeushenkilön rangaistusvastuu.
Hyvä. Mutta se ei vielä riitä. Työsuojeluviranomainen on muistuttanut, että hyväksikäyttö voi olla lievempää työehtojen polkemista tai vakavampaa painostusta ja ihmisarvoa loukkaavia olosuhteita – ja että ilmiö vaatii myös tilaajilta ja ketjujen vastuulta valppautta.
Hyvä työväki ja hyvät ystävät!
Nyt kysymykset kuuluvat: Miten Suomen suunta käännetään? Ja miten rakennetaan uudelleen luottamusyhteiskunta?
Me olemme nyt ylittäneet työelämän keikahduspisteen. Jos annamme luottamuksen rapautua, seurauksena on työmarkkinoiden pysyvä riitautuminen, heikompi tuottavuus ja kovempi arki – eikä se ole kenenkään etu.
Kaikkea sitä, mikä on rikottu, ei saa hetkessä ehjäksi. Mutta osa voidaan korjata – ja samalla voidaan uudisrakentaa parempaa. Minulla on vahva usko, että muutos voi alkaa viimeistään vajaan vuoden päästä, huhtikuun 2027 eduskuntavaaleissa.
Meillä sosialidemokraateilla on esityksiä, jotka kääntävät suunnan:
Ammattiliittojen kanneoikeus, työntekijä ei jäisi yksin, vaan liitto voisi viedä selkeät rikkomukset oikeuteen.
Alipalkkauksen kriminalisointi, jotta palkasta varastaminen ei saa olla “vain jälkikäteen maksettava lasku”.
Luottamusmiehen ja henkilöstön edustuksen vahvistaminen, jotta paikallinen sopiminen on aidosti tasavertaista, ei saneltua.
Osaamisen ja työllisyyden toimet, jotta panostukset aikuiskoulutuksen uuteen malliin, työsuojeluun ja harmaan talouden torjuntaan sekä työperäisen hyväksikäytön kitkemiseen parantavat reilua kilpailua, tehostavat tuottavuutta ja häätävät epärehelliset veivarit Suomesta.
Työn vastaanottamisen kynnyksiä alas, jotta käytännöt, jotka mahdollistavat myös pienet työt ja keikat ilman, että jokainen euro muuttuu rangaistukseksi – ja työllisyystoimet, jotka kohtaavat oikeat pullonkaulat.
Näillä rakennetaan Suomea, jossa työ kannattaa, jossa rehellinen yritys pärjää ja jossa ihminen ei putoa.
Arvoisa juhlaväki, hyvät kuulijat!
Lopuksi haluan sanoa tämän:
Kun työmarkkinoiden luottamus horjuu ja työttömyys kasvaa, moni kysyy: Kuka tämän sotkun siivoaa?
Minun vastaukseni on: Me siivoamme ja me rakennamme – yhdessä.
Sillä vaihtoehto on olemassa: Suomi, joka palaa sopimisen tielle, vahvistaa osaamista ja luo työpaikkoja, puuttuu hyväksikäyttöön kovilla keinoilla – ja kohtelee ihmistä ihmisarvoisesti.
Hyvää vappua. Pidetään yhtä. Pidetään huolta toisistamme. Ja pidetään kiinni siitä, että työelämä kuuluu kaikille – ei harvoille.
Hyvää vappua!
Yhteyshenkilöt
Timo SuhonenKansanedustaja
Puh:040 356 6869timo.suhonen@eduskunta.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA
SDP:n Lauri Lylyn vappupuhe1.5.2026 12:15:00 EEST | Tiedote
SDP:n kansanedustaja Lauri Lyly puhui vappupäivänä Tampereella ja Virroilla.
SDP:n Matias Mäkynen: Investointivetoisella ilmastopolitiikalla työtä, toimeentuloa ja halvemmat hinnat1.5.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
SDP:n 3. varapuheenjohtaja kansanedustaja Matias Mäkynen puhui vappupäivänä Porissa.
SDP:n Saku Nikkasen vappupuhe Salossa1.5.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Nikkanen puhui vappupäivänä Salossa.
SDP:n Tuula Väätäisen vappupuhe Kuopiossa1.5.2026 11:50:00 EEST | Tiedote
Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) puhui vappupäivänä pe 1.5. Kuopiossa. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.
SDP:n Helena Marttilan vappupuhe1.5.2026 11:30:00 EEST | Tiedote
Helena Marttila puhui vappupäivänä Raaseporissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme