SDP:n Aki Lindénin vappupuhe Raumalla

Hyvät kuulijat

Hyvät raumalaiset.

Toverit.

On mukava olla täällä Raumalla, tutulla teollisella länsirannikolla meren tuntumassa. Telakat, tehtaat ja satamat - ne ovat sitä ympäristöä, joka itseäni puhuttelee. Tähän voidaan tietysti lisätä omaleimainen kulttuuri ja sivistys, joita täällä on aina ymmärretty ja vaalittu.

Miltä Suomessa nyt näyttää ja miltä suomalaisista nyt tuntuu ?

Vastaus riippuu tietenkin siitä mikä ihmisen taloudellinen asema on. Onko hänellä edelleen töitä vai onko hän työtön. Onko hän varakas vai pienituloinen.  Onko hän terve vai sairastaako hän. Onko hän yksinäinen vai onko hänellä huollettavia.

Ainakin pieni- ja keskituloistenkin yhteinen kokemus on tällä hetkellä huoli omasta ja perheen toimeentulosta ja taloudesta. Ja kaikkia huolettaa varmasti tilanne maamme rajojen ulkopuolella: sodat Lähi-Idässä ja Ukrainassa, suurvaltojen johtajien vastuuttomuus, kiihtyvä ilmastonmuutos ja kasvava siirtolaisuuden uhka.

Ei ihmisen elämä tietysti helppoa ja auvoista ole aina aikaisemminkaan ollut, mutta viime vuosina on huolien määrä varmasti lisääntynyt.

Aloitetaan kotimaasta.

Työttömyys on noussut valtavan korkealle, yli 300 000 suomalaista on vailla työtä. Kaupungeissa joka kuudes tai seitsemäs on vailla työpaikkaa. Ja kuten tiedämme, työttömän asemaa on heikennetty ja vaikeutettu monin tavoin. Nämä näkyy surullisella tavalla lapsiperheissä. Yhtä useampi lapsi elää köyhyydessä. Lääketieteellisen tutkimuksen perusteella tiedämme, että se vaikuttaa lapsen kehitykseen. Puhutaan toksisesta eli myrkyllisestä stressistä, jonka jäljet voivat olla elinikäiset ja haitata pärjäämistä myöhemmin aikuisuudessa. Sadat tuhannet, joilla työpaikka vielä tänä päivänä on, pelkäävät sen menettämistä. Tämä vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Ei uskalleta kuluttaa kuin pakollisiin menoihin. Asuntokauppaa ei käydä, tulevaisuuteen ei uskota. Tämä on se ns hiljainen tekijä, joka osaltaan jarruttaa talouden kääntymistä nousuun. Puuttuu luottamusta.

Nykyinen hallitus väittää tekevänsä kasvutoimia ja luovansa uusia työpaikkoja. Tilastot ja tulokset kertovat muuta. 100 000 työpaikkaa piti syntyä, mutta aivan toiseen suuntaan on menty. Kasvua piti tulla, mutta nollaa näyttää mittari. Entä valtion velka, jonka kasvu piti pysäyttää. Se on kasvanut ja kasvu on jopa kiihtynyt. Tuoreessa arviossa hallitus itse on päätynyt laskelmaan, että vuonna 2030 otettaisiin lisää velkaa peräti 17 miljardia euroa. Marinin hallituksen viimeisenä vuonna sitä otettiin 6 miljardia euroa.

Hallitus puolustautuu viittaamalla ulkoisiin tekijöihin, sotiin maailmalla ja talouden matalasuhdanteeseen. Ne ovat tosiasioita, mutta eivät koettele vain Suomea. Silti juuri meillä talouden ja työttömyyden mittarit ovat Euroopan pahimmat. Kyllä hallituksen toimenpiteillä ja toisaalta niiden puuttumisella on myös vaikutuksensa. Taloustieteilijöiden sanoin, hallitus on tehnyt matalasuhdanteen aikana toimenpiteitä, jotka voisivat toimia korkeasuhdanteessa, eli silloin kun työvoimasta on pulaa ja työpaikkoja on tarjolla. Lääkärin sanoin saman voi todeta seuraavasti: potilaalla eli Suomella on sairaus, mutta lääkkeet ovat väärät. Tiedämme mitä siitä voi pahimmilleen seurata.

Maamme sotien jälkeisen historian oikeistolaisin hallitus on ollut ideologiansa vanki. Se on ajanut omien eturyhmiensä etuja, ja tarjonnut niitä lääkkeeksi Suomen talouteen ja yhteiskuntaan. Tulokset näkyvät ja hirvittävät.

Onko tälle sitten vaihtoehtoa. On ja se on aivan konkreettinen. Jaan tämän asian kahteen eri jaksoon. Nykyisen hallituksen kauteen ja seuraavaan eduskuntakauteen.

Me sosiaalidemokraatit olemme esittäneet joka vuosi vaihtoehdon hallituksen harjoittamalle politiikalle. Se on ollut suuruudeltaan kahden ja kolmen miljardin euron puitteissa. Eli tämän verran enemmän tuloja tai menoleikkauksia olemme esittäneet, ja tämän pohjalta meillä on ollut esittää rahoitusta tavoitteidemme toteuttamiseen, hallituksen leikkausten torjuntaan, pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseen ja jopa valtion velkaantumisen hidastumiseen.

Me emme tekisi nyt yhteisöveron alennusta. Käytössä olisi lähes miljardi euroa enemmän rahoitusta. Me olisimme pitäneet yli 8000 euroa kuukaudessa ansaitsevien verotaulukot entisellään. Niitä ei olisi tarvinnut edes kiristää, niin käytössä olisi 500 miljoonaa euroa enemmän rahoitusta. Me tilkitsisimme aukkoja verotuksessa, mm listaamattomien yritysten osalta ja pienentäisimme tehottomia yritystukia.

Vastaavasti me olisimme torjuneet työttömyysturvan leikkausten rajuimmat osat, eli lapsikorotusten ja suojaosan poiston, emmekä olisi luoneet uutta toimentulotuen puolittamisen mallia, joka työllistää Kelaa tällä hetkellä valtavasti, jopa 10 miljoonan euron hallintomenojen kasvulla.

Otan nyt esille myös oman poliittisen erikoisalani - terveydenhuollon - muutamalla esimerkillä. Maksujen korotukset julkisessa terveydenhuollossa puhuttavat nyt ihmisiä yli puoluerajojen. Sain nuoren kokoomuslaisen lääkärin viestin, jossa hän esitti näistä korotuksista voimakkaan paheksuntansa. Voin lukea sen suoraan täältä kännykästäni.

Parhaillaan käsittelemme eduskunnassa kahta suurta hyvinvointialueiden rahoituksen leikkausta. Vanhustenhuollosta esitetään leikattavaksi 51 miljoonaa euroa ja koko alueiden rahoituksesta peräti 388 miljoonaa euroa. Toteutuessaan nämä näkyvät jonojen kasvuna, toimipisteiden lakkauttamisena ja henkilöstön irtisanomisena.

Mainitsin jonojen kasvun. Tästä on aivan konkreettista numerotietoa. Kun Marinin hallituskauden lopulla, syksyllä 2022 säädettiin terveyskeskusten hoitotakuu ja sille annettiin rahoitus, alkoi pääsy terveyskeskuksiin parantua. Se näkyy THLn tilastoista. Yli kaksi viikkoa lääkäriaikaa odottaneiden määrä alkoi laskea ja päästiin jo kohtalaisen hyvälle tasolle. Kun Orpon hallitus purki tämän lain ja vähensi vastaavasti myös rahoituksen, alkoi tilanne taas heikentyä, ja tällä hetkellä yli 40 % potilaista joutuu odottamaan vastaanottoaika yli tuon kaksi viikkoa.

Suomessa keskusteltiin viime viikkoina siitä millainen vaikutus liian hitaalla hoitoonpääsyllä on esimerkiksi syöpäsairauksien hoitoon. Tulokset olivat huolestuttavia, vaikka itse syövänhoito onkin maassamme laadukasta, mutta jos odotat liian kauan hoitoon pääsyä, voi syöpä levitä ja se heikentää hoitotuloksia.

Entä tulevaisuus.

Maamme on nyt niin syvässä kuopassa ja velkakuorma sen kun kasvaa. Käänteen tekeminen ei voi tapahtua siten, että kiihdytetään entisestä velkaantumista. Tarvitaan toisenlaisia ratkaisuja. Kutsun niitä oikeudenmukaiseksi vakauttamiseksi. Kahdeksan miljardin vakauttamishaaste on valtava. Voidaanko sellainen edes tehdä yhdessä eduskuntakaudessa. Siihen tarvitaan verotulojen lisäystä ja myös sopeutumistoimia, mutta oikeudenmukaisia. Ei sellaisia ideologisia ratkaisuja, että kaikkein pienituloisimmilta otetaan ja kaikkein rikkaimmille annetaan lisää. Työstämme omaa vakautusohjelmaamme ja olen siinä työssä mukana. Kuten television A-studion keskustelussa keskiviikkona Orpon ja Lindtmanin välillä kävi ilmi, ei Kokoomuksella ole mitään kiirettä julkistaa omaa ensi kauden vakautusohjelmaa. Varmaa on kuitenkin se, että ensi kevään vaaleissa nämä asiat ovat keskiössä ja me olemme siihen hyvin valmistautuneet.

Hyvät kuulijat.

En ole unohtanut maailman suuria kysymyksiä, jotka alussa mainitsin. Ajattelin, että näissä kotimaan arjen asioissa on kuitenkin jo niin paljon tärkeää, että keskityin niihin enemmän.

Selvää on, että vaikka olemme pieni valtio, on meidän toimittava maailmalla uskottavasti, ja enemmän lääkärin kuin tuomarin roolissa, entisen presidentti Kekkosen viisaan ajatuksen mukaisesti. Se ei tarkoita, ettemme tuomitsisi Venäjän raakalaismaista ja sen omaa kansaakin syvästi vahingoittavaa hyökkäyssotaa Ukrainassa, emme ole hiljaa kun Trump pommittaa Irania tai Israel Gazaa ja Libanonia. Mutta roolimme on kuitenkin enemmän rauhanrakentajan rooli. Olemme NATOn jäsen, koska geopoliittinen asemamme sitä vaatii, mutta me emme halua sijoittaa ydinaseita Suomen maaperälle, se olisi hirvittävä riski meille lähellä Venäjän rajaa. Me kannatamme tasapuolista aseistariisuntaa, vaikka joudummekin nyt panostamaan puolustukseen. Tuemme ukrainalaisten taistelua maansa itsenäisyyden säilyttämiseksi. Se on samaa taistelua, jota me olemme aikanaan itse joutuneet suurin uhrein käymään.

Hyvät kuulijat.

Puheeni on ollut vakavasävyinen, toivottavasti ei kuitenkaan pessimistinen. Olen historiankirjojen ja dokumenttien suurkuluttaja. Olen luonteeltani optimisti. Aina on noustu, ja nykyistä suuremmastakin vaikeuksista. Tämä johtuu siitä, että ihminen on pohjimmiltaan valtavan elinvoimainen ja kun ihminen liittää omat kätensä kiinni toisten käsiin ja toimii yhdessä, alkavat unelmat toteutua, usein se tapahtuu hitaasti, toisinaan taas äkisti, mutta se on varmaa, että eteenpäin mennään - ja tämä tulee tapahtumaan myös meillä.

Hyvää Vappua, Hyvää terveyttä ja elinvoimaa kaikille.