Maria Aspala: Asumisen hinta ratkaistaan myös korjauspäätöksissä

Uudet asunnot ovat kasvavalle kaupungille välttämättömiä. Helsinki tarvitsee lisää koteja, jotta kaupunki voi kehittyä ja vastata erilaisiin asumisen tarpeisiin. 

Silti suuri osa tulevien vuosikymmenten asumisesta tapahtuu rakennuksissa, jotka ovat jo olemassa. Asuntokanta uusiutuu hitaasti, ja siksi Helsingin kyky vastata tulevien vuosien asumistarpeisiin riippuu paljon siitä, miten hyvin nykyistä rakennuskantaa ylläpidetään ja korjataan.  

Juuri nyt olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen on myös kansantaloudellinen kysymys. Se pitää asuntoja käytössä, hillitsee korjausvelkaa, parantaa energiatehokkuutta ja tuo työtä rakennusalalle tilanteessa, jossa uudisrakentaminen on vaikeassa suhdanteessa.  

Hekan näkökulmasta kyse on lähes 100 000 helsinkiläisen kodista. Ajoissa tehdyt ja hyvin suunnitellut korjaukset pidentävät rakennusten käyttöikää, tukevat energiatehokkuutta ja auttavat pitämään asumisen kustannukset hallittavina myös tulevina vuosina. 

Korjaaminen on asuntopolitiikan seuraava painopiste 

Kehysriihen päätös vahvistaa korjausrakentamista tuo asuntokeskusteluun kaivatun näkökulman. Se nostaa esiin kysymyksen, joka on jäänyt liian usein uudisrakentamisen varjoon: miten pidämme rakennukset sellaisessa kunnossa, että ne palvelevat asukkaita vielä vuosikymmenten päästä? 

Ympäristöministeriö valmistelee uutta määräaikaista asuinrakennusten korjausrakentamisen avustusta, johon on varattu 110 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027. Avustus suunnataan rakennusten energiatehokkuutta merkittävästi parantaviin toimiin, joita voidaan toteuttaa korjausten yhteydessä tai erillisinä hankkeina. 

Hekan näkökulmasta on tärkeää, että avustusta voivat saada asunto-osakeyhtiöiden lisäksi myös valtion tuella rahoitettuja vuokra- ja asumisoikeustaloja omistavat yhteisöt. Tämä tunnistaa tuetun asuntokannan merkityksen osana rakennusten korjaamista, energiatehokkuuden parantamista ja asumisen kustannusten hallintaa. 

Tämän asuntokannan tilanne on monella toimijalla vaativa. Energia-, rahoitus- ja ylläpitokustannukset ovat nousseet nopeasti samaan aikaan, kun vuokrakehitystä on pyritty pitämään mahdollisimman maltillisena. Siksi tuki olisi tärkeä kohdistaa niin, että se auttaa tekemään välttämättömiä korjauksia ajoissa, ehkäisee korjausvelan kasvua ja tukee samalla asumisen kustannusten hallintaa. 

Avustuksella tavoitellaan sekä suunnitteilla olevien remonttien nopeuttamista että uusien korjaushankkeiden käynnistymistä. Tämä on olennaista myös työllisyysvaikutusten kannalta: tuettujen asuntojen toimijoilla on usein valmiutta viedä hankkeita liikkeelle nopeammin kuin yksittäisillä asunto-osakeyhtiöillä. Silloin tuki voi muuttua ripeästi konkreettisiksi hankkeiksi, työksi ja henkilötyövuosiksi. 

Myös se on tärkeää, ettei avustuksessa edellytetä perusparannuskorkotukilainan käyttöä. Tämä voi helpottaa avustuksen hyödyntämistä ja madaltaa kynnystä käynnistää energiatehokkuutta parantavia korjauksia oikea-aikaisesti. 

Korjaaminen nähdään helposti menona, vaikka oikein ajoitettuna se on yksi tehokkaimmista tavoista hillitä asumisen kustannuksia ja pitää yllä kiinteistöjen teknistä kuntoa. Kun rakennuksen tekniset järjestelmät toimivat, energiankulutus pienenee ja vaurioihin puututaan ajoissa, vältetään raskaampia kustannuksia myöhemmin. Lykkäämällä korjauksia ei poisteta kustannuksia. Usein ne vain siirtyvät tuleville vuosille suurempina.  

Kohtuuhintaisuus näkyy kustannusten johtamisessa 

Hekan vuokrat perustuvat omakustannusperiaatteeseen. Vuokrilla katetaan asumisen todellisia kuluja, ei tuoteta voittoa. Siksi jokaisella kunnossapidon, korjaamisen, energiatehokkuuden ja rahoituksen ratkaisulla on yhteys siihen, miten vakaana ja ennustettavana vuokrakehitys näkyy asukkaille. 

Tämä tekee kustannusten johtamisesta yhtä aikaa taloudellisen ja yhteiskunnallisen tehtävän. On arvioitava, mitä voidaan tehdä nyt, mitä on tehtävä seuraavaksi ja mitä tapahtuu, jos välttämättömiä korjauksia siirretään eteenpäin.  

Hekan mittakaavassa valinnoilla on poikkeuksellisen suuri vaikutus. Kun asuntokannassa on yli 55 000 asuntoa, yksittäiset ratkaisut kertautuvat nopeasti. Siksi kohtuuhintaisuus on koko asuntokannan johtamista: ennakointia, priorisointia ja eurojen kohdentamista niin, että ne tuottavat mahdollisimman paljon arvoa asukkaille ja kaupungille. 

Hyvin korjatut rakennukset vahvistavat koko kaupunkia 

Helsinki tarvitsee uusia asuntoja, mutta asumisen kestävyys ei rakennu vain uudisrakentamisen varaan. Yhtä ratkaisevaa on, että olemassa olevat rakennukset ja asuinympäristöt pysyvät turvallisina, toimivina ja houkuttelevina myös silloin, kun alueet ikääntyvät.  

Kun korjausvelkaa ehkäistään ajoissa, vaikutus ulottuu yksittäisiä rakennuksia laajemmalle. Hyvin hoidettu asuntokanta vahvistaa alueiden vetovoimaa ja tukee sitä, että kaupunginosat pysyvät elävinä, viihtyisinä ja toimivina myös rakennusten ikääntyessä. 

Hekan työ on juuri tätä: pitkäjänteistä kiinteistönpitoa, kustannusten hallintaa ja ennakoivia ratkaisuja, joilla ehkäistään suurempia ongelmia. Kun rakennuksista pidetään huolta suunnitelmallisesti, Helsingissä on asuntoja, jotka kestävät aikaa, käyttöä ja muuttuvia olosuhteita.  

Se on kohtuuhintaisen asumisen hiljaista, mutta ratkaisevaa työtä.