Taloyhtiöillä paljon hankkeita vireillä
5.5.2026 09:03:00 EEST | Kiinteistöliitto | Tiedote
Kiinteistöliiton kevään barometrin perusteella taloyhtiöiden korjausrakentaminen voi jäädä edellisvuoden tasolle. Taloyhtiöillä on kuitenkin valmisteltuna aiempaa hieman enemmän käynnistettäviä hankkeita, jotka toteutuessaan kääntävät korjaamisen hienoiseen kasvuun loppuvuonna 2026 ja tulevana vuonna.
Vastaushetkellä maalis-huhtikuussa 28 prosentilla taloyhtiöitä oli korjaushanke menossa tai hanke oli juuri päättynyt. Menossa olevia hankkeita on edellisvuoden kaltaisesti, mutta hankesuunnittelu- ja suunnittelu- sekä myös tarjouspyyntövaiheessa olevia hankkeita on vuoden takaista enemmän. Taloyhtiöt ovat barometrin mukaan saaneet tarjouksia edelleen verrattain hyvin.
Vastatuulta maailmalta myös korjausrakentamiseen – kehysriihen päätökset positiivinen vastalääke
Barometrin tulosten perusteella taloyhtiöiden korjausrakentamisessa syyskaudella 2025 virinnyt hienoinen toiveikkuus taittui kuluvan talven aikana. Näkymät vastausvuodelle jäivät Ilmapuntarin saldoluvussa viime syksyn tasolle, mikä antaa viitteitä siitä, että korjausrakentamisen määrä voi jäädä edellisvuoden tasolle tai hieman sen alapuolelle.
Pääkaupunkiseudulla ja muualla Etelä-Suomessa saldoluvut olivat korkeimmat, mutta niissäkään lukemat eivät kasvua osoita. Koko Suomessa aiempaa suuremmasta korjaamisen määrästä raportoi 28 prosenttia vastaajista, kun taas pienemmästä korjausrakentamisen määrästä kertoi 31 prosenttia vastaajista.
Kuluvan talven maailmantalouden ja Suomen lukuisat takaiskut näkyvät laskuvireenä erityisesti tulevan vuoden ennakoidun korjausrakentamisen arviossa. Vuodelle 2027 vastaajista 22 prosenttia odottaa kasvavaa korjaamista, kun supistumista odottavia oli 28 prosenttia. Saldolukema on näin ollen -6. Lukema on sama kuin keväällä 2025. Ensi vuoden saldoluvut ovat korkeimmat pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa.
”Taloyhtiöiden korjausrakentamisessa oltiin lipumassa kohti varovaista uutta nousua, mutta kevättalven tapahtumat niin Persianlahdella kuin Suomen taloudessa löivät lommoa tähän perusnäkymään. Siksi hallituksen kehysriihessä tehdyt päätökset tukea taloyhtiöiden ja rakentamisen hankkeita ovat naulan kantaan osuvia", arvioi tilannetta Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Putkistokorjauksia paljon kerrostaloissa ja rivitaloissa
Kerrostaloissa hankkeiden kärjessä ovat tänä vuonna vesi- ja viemärijärjestelmät, joita ilmoitti korjaavansa noin 10 prosenttia kaikista vastaajista. Rakennusten ulkovaipan korjaukset, lämmitysjärjestelmän hankkeet sekä märkätilahankkeet olivat seuraavaksi yleisimpiä, noin 7–8 prosentin osuuksillaan. Sähköautojen lataushankkeiden osuus oli kerrostaloissa runsaat neljä prosenttia vastanneista.
”Kerrostaloyhtiöissä lämmitysjärjestelmien hankkeita on edelleen paljon. Kevään 2026 barometrin lukema on korkein sitten vuoden 2022. Tämä kertoo siitä, että painetta hillitä energiakustannuksia on laajalti”, korostaa Jukka Kero.
Rivitaloyhtiöillä piharakenteet sekä vesi- ja viemärijärjestelmien hankkeet ovat nyt yleisimpiä. Näissä rakennusosissa noin 10 prosenttia vastaajista ilmoitti hankkeesta parhaillaan. Vesikaton, julkisivujen ja märkätilojen hankkeet koskettavat seuraavaksi yleisimmin rivitaloyhtiöitä tänä vuonna.
”Rivitaloyhtiöissä putkistokorjauksien ja märkätilahankkeiden osuus on selvästi kasvussa barometrin perusteella. Myös ilmanvaihtoon liittyvissä hankkeissa on nähtävissä kasvua”, toteaa Jukka Kero.
Sähköautojen lataushankkeita edelleen paljon vuosina 2026–2030
Kerrostaloissa sähköautojen latauspisteet ovat edelleen 2026–2030 yleisin hanke, nyt 27 prosentin osuudella kaikista vastaajista. Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita ovat julkisivujen, lukitusjärjestelmien ja vesikaton hankkeet, joiden osuudet ovat 18–19 prosenttia vastaajista.
Rivitaloyhtiöissä sähköautojen latauspaikat ovat yhä kärkipaikalla, 27 prosentin osuudella kaikista vastaajista. Ikkunoiden ja ulko-ovien sekä piharakenteiden, putkistojen, julkisivujen ja vesikaton hankkeita ilmoitti kaikkia runsas viidennes vastaajista.
Sotien laineet näkyvät koroissa ja rahoitusehtoihin liittyvissä odotuksissa
Taloyhtiöiden korjauslainojen saaminen näyttää barometrin tulosten perusteella muuttuneen vain vähän viime syksyyn verrattuna. Enintään yhden lainatarjouksen saaneiden osuus oli 32 prosenttia. Kokonaan ilman hankerahoitusta ovat jääneet vain erittäin harvat taloyhtiöt, tälläkin kertaa vain alle kaksi prosenttia vastanneista.
Sitä vastoin lainaehtojen kehitysodotukset jatkoivat jyrkkää heikentymistään viime syksyn tapaan. Nyt jo 59 prosenttia vastaajista odottaa heikentyviä lainaehtoja, parantuvia ainoastaan 3 prosenttia vastaajista.
Vuokrataloyhtiöissä kasvavaa korjaustarvetta monien taloushaasteiden varjostamana
Kiinteistöliiton jäseninä olevien vuokrataloyhtiöiden johdolle kohdistettiin kokeiluluonteinen korjaustarpeiden kysely osana Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometria. Vastauksia saatiin 25 yhtiöstä, joiden yhteenlaskettu vuokra-asuntojen määrä on noin 25 000. Yhtiöt sijaitsivat ympäri Suomea, mutta vain yksi näistä sijaitsi pääkaupunkiseudulla.
Yleisnäkymässä vuonna 2026 vuokrataloyhtiöissä oli hieman enemmän (35 prosenttia) niitä, joilla korjaaminen kasvaa kuin niitä, joilla korjaukset vähenevät (30 prosenttia). Vuodelle 2027 näkymät ovat päinvastaiset, sillä vain 13 prosenttia vastaajista arveli tällä tietoa kasvattavansa korjausrakentamisen määrää, ja vähentävien määrä oli 26 prosenttia.
Korjaamista kiihdyttävät tänä ja ensi vuonna korjaustarpeen kasvu, yhtiön rakennusten ikäjakauma sekä tarve parantaa energiatehokkuutta. Kasvun esteitä sen sijaan ovat keskeisesti taloudelliset haasteet, rahoituksen niukkuus, ja osittain myös liian matalat käyttöasteet. Yleisissä avoimissa vastauksissa kävi ilmi suuret vaihtelut kunnan talous- ja vuokramarkkinan tilanteissa. Rahoitus on monissa yhtiöissä tiukilla, ja korjaaminen vaatii paljon investointeja. Osa vuokrataloyhtiöistä joutuu investoimaan hyvin tarkasti, jotta vuokralaisilla riittää maksukykyä myös investointien jälkeisiin vuokriin.
Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri, kevät 2026
Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden Korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Keväällä 2026 Korjausrakentamisbarometri tavoitti 4138 vastaajaa, joita jokaista Kiinteistöliitto lämpimästi kiittää!
Vastaajista 3898 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksien edustajia, 240 isännöitsijää tai muita taloyhtiöiden edustajia. Kokeiluluonteinen vuokrataloyhtiöiden kyselyyn saatiin 25 vastausta, jotka edustivat noin 25 000 asunnon kantaa. Kyselyt toteutettiin nettikyselynä 24.3. – 8.4.2026. Kyselyssä raportoidut ns. saldoluvut saadaan vähentämällä supistuvaa kehitystä ennakoivien osuus kasvavaa kehitystä ennakoivien osuudesta.
Yhteyshenkilöt
Jukka Keropääekonomisti
Puh:09 1667 6226jukka.kero@kiinteistoliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Vuonna 1907 perustetun Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö, Suomen Vuokranantajat ry. Kiinteistöliittoon kuuluu noin 30 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.
Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja, kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio ja alan johtava vaikuttaja. Jäsenillä on käytössään alan tuorein tieto ja kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut. Lue lisää Kiinteistöliiton valtakunnallisista ja alueellisista palveluista www.kiinteistoliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kiinteistöliitto
Kiinteistöliiton uusi toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva haluaa tehdä taloyhtiöiden hallitustyöstä sytyttävää4.5.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
Kiinteistöliiton toimitusjohtajana on toukokuun alussa aloittanut OTM, eMBA Mia Koro-Kanerva. Isännöintiliiton toimitusjohtajan tehtävästä Kiinteistöliittoon siirtynyt Koro-Kanerva haluaa uudessa roolissaan herätellä taloyhtiöiden hallituksia ja osakkaita, mutta myös nostaa taloyhtiöissä tehtävän hallitustyön arvostusta.
Lyhytvuokraustoimintaan tulossa selventävää sääntelyä – puutteitakin vielä jää30.4.2026 15:11:32 EEST | Tiedote
Kiinteistöliitto pitää hyvänä sitä, että lyhytvuokraustoimintaan liittyvät pahimmat epäselvyydet asumisen ja lyhytvuokrauksen välisestä rajanvedosta korjaantuvat, kun asia määritellään lain tasolla. Hallitus antoi 30.4. esityksensä rakentamislaista, johon on kirjattu lyhytvuokraustoimintaan liittyvää sääntelyä.
Aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät hiljalleen taloyhtiöissä29.4.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
Viisi prosenttia taloyhtiöistä kertoo, että yhtiössä on oma aurinkosähköjärjestelmä. Tiedot selviävät Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoaiheisesta kyselystä. Vuonna 2022 aurinkosähköjärjestelmä oli kahdella prosentilla kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä.
Normaalia elämää ei voi taloyhtiössä rajoittaa28.4.2026 09:08:00 EEST | Tiedote
Taloyhtiössä arkeen kuuluvat monenlaiset elämisen äänet, joita ei voi säännöillä suitsia. Mutta miten normaalit elämisen äänet määritellään, eli mitä asukkaiden pitää sietää, ja mitä voidaan pitää häiritsevänä?
Tupakointikielloista päättäminen siirtyisi kunnan viranomaiselta taloyhtiöille27.4.2026 12:22:13 EEST | Tiedote
Tupakkalain muutosta koskeva lakiluonnos on lausuntokierroksella 10.6.2026 saakka. Sosiaali- ja terveysministeriö esittää tupakkalakiin asuntoyhteisöjen tupakointikieltosääntelyä koskevia merkittäviä muutoksia. Jatkossa tupakkalain 79 §:n mukaisista kielloista ei tarvittaisi kunnan viranomaisen päätöstä, vaan taloyhtiö voisi itse päättää parveke- ja käyttöpihatupakointikielloista sekä asuintilan sisäosaan määrättävästä tupakointikiellosta. Kiellot koskisivat myös poltettavaksi tarkoitettuja kasviperäisiä tuotteita sekä sähkötupakkaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme