Kokoomuksen Laiho: “Koulutusvihamielinen?” – Koskelan väitteet eivät kestä päivänvaloa

“Minja Koskelan syytöksen hallitusta vastaan ovat kovia ja eivät pidä paikkaansa. Tällaisten leimakirveiden heittely on vailla pohjaa, kun todella katsoo tällä hallituskaudella tekemäämme koulutuspolitiikkaa. Lisää opetusta, lisää tukea ja lisää resursseja peruskouluihin. Väite koulutusvihamielisyydestä on alhainen”, Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho sanoo.

Hallitus on päättänyt merkittävästä, noin 200 miljoonan euron panostuksesta peruskouluun.

”Peruskoulun vähimmäistuntimäärää kasvatetaan kolmella lisätunnilla, jotka kohdistuvat suoraan perustaitoihin: äidinkieleen ja matematiikkaan. Tavoitteena on vahvistaa lasten luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa ilman, että opetussisältöjä paisutetaan. Näin opettajilla on aikaa opettaa ja lapsilla aikaa oppia”, Laiho sanoo.

Oppimisen tuen uudistuksella varmistetaan Laihon mukaan se, että lapset ja nuoret saavat apua aikaisessa vaiheessa ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Uudistus vähentää opettajien byrokratiaa ja tekee tukijärjestelmästä yhtenäisemmän koko maassa.

”Eduskunta käsittelee tällä hetkellä myös osaamistakuuta, jolla varmistetaan, että jokainen peruskoulunsa päättävä hallitsee keskeiset perustaidot. Arviointia yhtenäistetään ja vähimmäisosaamisen tasot määritellään selkeästi. Ei ole yhdenkään lapsen etu, että peruskoulusta valmistutaan ilman riittäviä taitoja”, Laiho korostaa.

Koulutuksen tasa-arvoa vahvistetaan vuosittain kohdentamalla rahoitusta erityisesti niille alueille ja kouluille, joissa tarve on suurin. 

”Panostamme sinne, missä haasteet ovat suurimmat. Tasa-arvorahoitus on kymmeniä miljoonia euroja vuosittain ja nousemassa merkittävästi tulevina vuosina. Rahoituksella palkataan lisää henkilöstöä ja tuetaan oppilaiden arkea”, Laiho sanoo.

Lisäksi maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetukseen kohdistetaan merkittäviä lisäresursseja, valmistavan opetuksen kestoa pidennetään ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vahvistetaan.

Hallituksen päätösperäiset toimet vahvistavat kuntataloutta vuosina 2027–2030

Laiho kehuu erityisesti hallituksen päätöstä mobiililaitteiden käytön rajoittamisesta kouluissa, eli niin kutsuttua ”kännykkäkieltoa”. 

”Tämä muutos on saanut valtaisan positiivisen palautevyöryn niin vanhemmilta kuin opettajilta ja rehtoreilta. Puhelimet eivät kuulu oppitunneille ja muutoksen seurauksena koulu- ja työrauha on lisääntynyt”, Laiho sanoo.

Laiho alleviivaa, että kokonaisuutena Orpon hallituksen päätösperäiset toimet vahvistavat kuntataloutta vuosina 2027–2030.

”Se tarkoittaa parempia edellytyksiä ylläpitää ja kehittää koulutusta koko maassa myös pitkällä aikavälillä. Jos tätä Orpon hallituksen toteuttamaa koulutuksen kunnianpalautusta voi kutsua koulutusvihamielisyydeksi, niin silloin faktoilla ja sanoilla ei ole enää mitään merkitystä. Koulua käyvät lapset ja heidän vanhempansa ansaitsevat sen, että koulutukseen liittyvistä päätöksistä puhutaan totuudenmukaisesti”, Laiho päättää.