Maanomistajan omaisuudensuoja ei toteudu riittävästi – lakiin tarvitaan korjauksia

Nykyinen sääntely mahdollistaa pakkokeinojen käytön liian matalalla kynnyksellä ilman varmuutta niiden viimesijaisuudesta. Yhdyskuntarakentamistarve on myös mahdollistanut lunastusten laajan tulkinnan “yleiseksi tarpeeksi”. Tämä heikentää maanomistajan asemaa ja luo pakkolunastusuhkaa jopa vapaaehtoisiin maakauppoihin.

Vaikka lunastuslain korvausperusteita on uudistettu, MTK:n mukaan se ei riitä, vaan omaisuudensuojaa on vahvistettava myös yhdyskuntakehittämislaissa. MTK vaatii, että lunastus säädetään selkeästi viimesijaiseksi keinoksi, yleisen tarpeen määritelmää täsmennetään ja lakiin lisätään lunastusten jälkiseuranta. Maanomistajalla tulee olla oikeus valvoa, toteutuuko lunastuksen perusteena ollut hanke.

MTK:n juristi Jenni Hunnakko korostaa, että mitään muuta perusoikeutta ei ole hyväksyttävää rikkoa taloudellisen voiton vuoksi, eikä omaisuudensuojan pitäisi olla poikkeus.

• Lunastusten taustalla nähtävät taloudelliset motiivit lisäävät maanomistajien kokemaa epäoikeudenmukaisuutta ja heikentävät koko lunastusjärjestelmän uskottavuutta kansalaisten silmissä, sanoo Hunnakko.
  
  

Suomen tulee noudattaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ratkaisukäytäntöjä ja varmistaa ihmisoikeussopimusten mukainen toimintaympäristö. Omaisuudensuoja on keskeinen perusoikeus, ja MTK edellyttää lainvalmistelulta aktiivisia toimia eikä jättä ratkaisuvaltaa liian laajasti kuntien maapolitiikkaan.

Sääntelyn tulee olla tarkkarajaista ja ennakoitavaa. MTK:n mukaan pakkokeinojen viimesijaisuutta on korostettava, ja kuntien lunastus- ja korvausvelvollisuutta sekä niiden rajoja on ajanmukaistettava maanomistajan aseman vahvistamiseksi.

Pakkolunastuksen ei tulisi olla mahdollista tilanteissa, joissa hanke voidaan toteuttaa olennaisilta osin samanlaisena ilman pakkolunastusta.

• Kuntien aluekehittäminen elinkeinoelämän, teollisuuden ja asumisen tarpeisiin ei aina edellytä kunnan maaomistusta. Myöskään julkishallinnollisten rakennusten ei tarvitse sijaita kunnan omistamalla maalla toteutuakseen, muistuttaa Hunnakko.  

MTK korostaa, että omaisuudensuojan määrätietoista parantamista on jatkettava, sillä se lisää luottamusta yhteiskuntaan ja tukee investointeja, yrittäjyyttä ja työllisyyttä.

Lisätietoja:  
Jenni Hunnakko, juristi, ympäristö, MTK, 050 301 5638
Juho Ikonen, asiantuntija, maankäyttö maankäyttö ja kaavoitus, MTK, 050 567 4103