Kokoomuksen Vikman: Kukaan ei saa voida painostaa Suomea sotilaallisesti

“Venäjän aggressiivinen toiminta muodostaa edelleen vakavimman uhan Suomen ja Euroopan turvallisuudelle. Eurooppalaisten valtioiden on kannettava aiempaa suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan ja parannettava suorituskykyjään. Turvallisuutta tuotetaan yhä vahvemman varautumisen kautta”, Vikman sanoo.

Vikmanin mukaan Suomen turvallisuus rakentuu vahvan kansallisen puolustuksen, Naton ja EU:n varaan. Hän painottaa, että Suomen kaltaiselle pienelle valtiolle on välttämätöntä, ettei kansainvälinen järjestys perustu voimankäyttöön tai mielivaltaan.

“Meidän täytyy rakentaa eurooppalaisempaa Natoa ja vahvistaa EU:ta. Nykyistä vahvemman EU:n rakentaminen on Suomen etu. Tämä edellyttää siirtymistä määräenemmistöpäätöksentekoon EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, EU:n puolustustarviketuotannon kasvattamista ja EU:n puolustuskyvyn vahvistamista”, Vikman sanoo.

Ukrainan tukeminen on Vikmanin mukaan koko Euroopan turvallisuuden kannalta tärkeää. Hänen mukaansa Venäjään kohdistuvaa taloudellista painetta on lisättävä kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan saavuttamiseksi.

“Seisomme Ukrainan rinnalla. Venäjään kohdistuvaa taloudellista painetta tulee lisätä kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan saavuttamiseksi Ukrainassa. EU:n tulee ottaa Venäjän jäädytetyt varat käyttöön Ukrainan tukemiseksi”, Vikman sanoo.

Vikman korostaa, että Suomen on työskenneltävä sen puolesta, että Yhdysvallat pidetään sitoutuneena transatlanttiseen yhteistyöhön ja Euroopan turvallisuuteen myös jatkossa.

“Ajoittaisista näkemyseroista huolimatta yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on Suomen eduksi, erityisesti puolustuksen ja kaupan aloilla”, Vikman sanoi.

Orpon hallitus on tehnyt historiallisen suuria panostuksia puolustukseen. Kevään kehysriihessä puolustukseen kohdennettiin 1,1 miljardia euroa lisää muun muassa puolustuksen omavaraisuuden ja droonien torjunnan vahvistamiseen.

“Kokoomus haluaa, ettei kukaan voi painostaa Suomea sotilaallisesti. Siksi olemme sitoutuneita Naton täysimääräisen pelotteen vahvistamiseen”, Vikman sanoi.


_________________________________

Kokoomuksen ryhmäpuhe 5.5. 

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta keskittyy nimensä mukaisesti muutoksiin Suomen toimintaympäristössä vuoden 2024 selonteon jälkeen. Turvallisuusympäristöä leimaavat nopea murros ja kauaskantoinen epävarmuus.

Venäjän aggressiivinen toiminta muodostaa edelleen vakavimman uhan Suomen ja Euroopan turvallisuudelle. Eurooppalaisten valtioiden on kannettava aiempaa suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan ja parannettava suorituskykyjään. Turvallisuutta tuotetaan yhä vahvemman varautumisen kautta. Mitä paremmin varautumisessa onnistumme, sitä varmemmin saamme elää rauhassa. Kokoomus haluaa, että Suomi pysyy jatkossakin rauhan ja vakauden maana.

Vaikka maailmalla kuohuu, Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset tavoitteet ovat yhä kirkkaat. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on Suomen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, sotilaallisen konfliktin estäminen ja suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaaminen.

Työtämme ohjaa arvopohjainen realismi. Työskentelemme demokratian, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistämiseksi sekä oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi.

Arvoisa puhemies,

Kokoomuksen eduskuntaryhmä kiittää selonteon realistista kuvausta toimintaympäristömme muutoksista. Kansainvälisiä suhteita määrittävät enenevissä määrin valta, voima ja kilpailu. Myös kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä on suuren paineen alla. Suomen kaltaiselle pienelle valtiolle on tärkeää, ettei kansainvälinen järjestys perustu voimankäyttöön tai mielivaltaan, vaan yhteisiin sääntöihin ja monenkeskiseen yhteistyöhön.

Meidän täytyy rakentaa eurooppalaisempaa Natoa ja vahvistaa EU:ta. (Nykyistä vahvemman EU:n rakentaminen edellyttää siirtymistä määräenemmistöpäätöksentekoon EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, EU:n puolustustarviketuotannon kasvattamista ja EU:n puolustuskyvyn vahvistamista.)

Meidän tulee jatkaa yhteistyön syventämistä liitolaisten ja kumppanien kanssa. Läheisimpiä kumppaneita Suomelle ovat muut Pohjoismaat.

Arvoisa puhemies,

Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu. Seisomme Ukrainan rinnalla sen matkalla kohti eurooppalaista ja transatlanttista tulevaisuutta. Venäjään kohdistuvaa taloudellista painetta on lisättävä kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan saavuttamiseksi Ukrainassa. EU:n tulee ottaa Venäjän jäädytetyt varat käyttöön Ukrainan tukemiseksi. 

Selonteko tunnistaa Yhdysvaltain poliittisen muutoksen, jossa korostuvat kansallinen etu ja liittolaisten arviointi heidän Yhdysvalloille tuottamansa hyödyn perusteella. On tärkeää, että Suomi vastaa tähän omien etujensa ja arvojensa pohjalta. Emme myöskään pelkää käydä rakentavaa keskustelua aiheista, joissa näkemyksemme eroavat.

Vaikka Yhdysvaltain nykyhallintoa leimaa ennakoimattomuus, pitkäjänteinen käytännön yhteistyö jatkuu hallinnon eri tasoilla ja aloilla. Ajoittaisista näkemyseroista huolimatta yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on kiistatta Suomen eduksi, erityisesti puolustuksen ja kaupan aloilla. Yhteistyömme Yhdysvaltojen kanssa perustuu jaettuihin intresseihin ja kahdenvälisiin sopimuksiin. Se tuottaa hyötyjä molemmille osapuolille. Yhdysvallat on yhä Suomen tärkeä liittolainen.

Suomi työskentelee sen puolesta, että Yhdysvallat pidetään sitoutuneena transatlanttiseen yhteistyöhön ja Euroopan turvallisuuteen myös jatkossa.

Arvoisa puhemies,

Tärkein vastuumme on pitää Suomi ja suomalaiset turvassa kaikissa olosuhteissa. Orpon hallitus on tehnyt historiallisen suuria panostuksia puolustukseen. Puolustusmäärärahat nostetaan kolmeen prosenttiin suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen vuoteen 2029 mennessä ja 3,5 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.

Kevään kehysriihessä puolustukseen kohdennettiin 1,1 miljardia euroa lisää. Näillä panostuksilla voimistetaan puolustuksemme omavaraisuutta ja vahvistetaan muun muassa droonien torjuntaa. Varaudumme erilaisiin uhkiin kansallisesti sekä osana Natoa ja EU:ta.

Suomi vahvistaa Naton pelotteen ja puolustuksen uskottavuutta sekä edistää liittokunnan pelotteen ja puolustuksen kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä vahvistamista. Suomi osallistuu täysipainoisesti pelotteen ja puolustuksen kehittämiseen ja ylläpitoon. Tästä olemme olleet eduskunnassa laajasti yhtä mieltä mm. UTP-selonteon käsittelyn yhteydessä vuonna 2024.

Ydinasepelote on Naton viimekätinen pelote, jonka piiriin halusimme liittyessämme sotilasliittoon. Halusimme näin maksimoida Suomen turvallisuuden. On johdonmukaista, että huolehdimme siitä, että lainsäädännössämme ei ole ristiriitaisuuksia jäsenyytemme kanssa. Olemme sitoutuneita Naton pelotteen vahvistamiseen täysimääräisesti.

Lopuksi, arvoisa puhemies,

kokoomus haluaa, että Suomi pidetään jatkossakin maailman turvallisimpien maiden kärkijoukossa. Kokoomus näkee, että eduskunnan tärkein tehtävä on Suomen ja suomalaisten pitäminen turvassa.

Eduskunnalla on ollut kyky tehdä Suomen turvallisuutta koskevat keskeiset ratkaisut laajassa yhteisymmärryksessä. On tärkeää, että kykenemme tekemään näin myös jatkossa. Selonteon parlamentaarinen käsittely tarjoaa eduskunnalle mahdollisuuden tähän.