Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2026: Työttömyys painaa maakuntia, investoinnit ja uudet kasvualat vahvistavat näkymiä

Etelä-Karjala: vaimea suhdanne, mutta uudistumista näkyvissä

Etelä-Karjalan taloustilanne on keväällä 2026 vaimea. Aluetta kuormittavat teollisuuden rakennemuutokset, itärajan sulun vaikutukset sekä julkisen sektorin sopeutustoimet, jotka heikentävät samanaikaisesti sekä kysyntää että työllisyyttä.

Alueen talouskehitykselle keskeinen metsäteollisuus toimii markkinatilanteessa, jossa kansainvälinen kysyntä on alhaista, kustannuspaineet ovat koholla ja alan rakennemuutos on johtanut henkilöstövähennyksiin. Vaikutukset ulottuvat alihankintaverkostoihin, kunnossapitoon, logistiikkaan ja muihin tukipalveluihin. Sosiaali- ja terveysalalla toteutettavat henkilöstövähennykset lisäävät epävarmuutta työmarkkinoilla ja heijastuvat myös yksityiselle puolelle. Konepajateollisuuden tilanne on kokonaisuutena tasaisempi, vaikka yritysten välillä on huomattavia eroja riippuen markkinasegmenteistä ja tilauskannoista. Rakentaminen on hiljentynyt yksityisen kysynnän puuttuessa, ja toimiala nojaa pitkälti julkisiin hankkeisiin. Suurinvestoinnit, erityisesti datakeskusrakentaminen, tukevat myös rakennusalaa.

Palvelualoista matkailusektori kärsii edelleen itärajan sulkeutumisesta. Menetetyn venäläismatkailun tilalle ole löytynyt riittävää korvaavaa kysyntää, vaikka kotimaan matkailu ja uudet kohderyhmät ovat osin lieventäneet tilannetta. Vähittäiskaupassa toimipaikkojen määrä on vähentynyt ja ostovoiman heikentyminen näkyy kulutuksen varovaisuutena, mikä heikentää erityisesti erikoiskaupan näkymiä.

Työmarkkinoilla työttömyys on noussut ja pysyy keskimääräistä korkeampana. Samanaikaisesti työvoiman kysyntä ei ole kadonnut, vaan kohdentuu aiempaa valikoivammin ja työvoiman kohtaanto-ongelmat korostuvat aiempaa enemmän.

Alueelle kohdistuu merkittäviä investointeja erityisesti energia- ja ympäristöteknologiaan, biotekniikkaan sekä datakeskustoimintaan. Nämä hankkeet tukevat elinkeinorakenteen uudistumista ja vahvistavat alueen asemaa vihreän siirtymän ja digitaalisen infrastruktuurin kehityksessä.

Kymenlaakso: investoinnit vahvistavat näkymiä varovaisessa suhdanteessa

Kymenlaaksossa yleinen suhdannetilanne on edelleen varovainen, mutta verrattuna edellisvuoteen näkymät ovat vahvistuneet käynnissä olevien ja suunniteltujen investointien myötä. Maakunnan kannalta myönteisiä uutisia ovat mm. akkuklusterin eteneminen, datakeskushankkeet, Etelä-Kymenlaakson useat investointisuunnitelmat ja infraan panostaminen.

Alueen keskeiset toimialat – sosiaali- ja terveyspalvelut, teollisuus, logistiikka ja kauppa – ovat edelleen tärkeässä roolissa. Sotealan työmarkkinatilanne on melko kireä, mikä näkyy etenkin amk-tutkinnon suorittaneiden vaikeuksina päästä työmarkkinoille. Metsäteollisuus toimii edelleen vaisussa markkinatilanteessa. Kysyntä on ollut alhaista ja tuotantoa on sopeutettu, mikä on johtanut lomautuksiin ja henkilöstövähennyksiin. Vaikutukset ulottuvat myös alihankintaverkostoihin. Logistiikassa sataman kokonaisliikenne on ollut viime aikoina edellisvuotta pienempää. Infrainvestoinnit, kuten valtatie- ja rataverkon parannukset, vahvistavat alueen logistista kilpailukykyä, parantavat kuljetusten sujuvuutta ja luovat edellytyksiä liikennemäärien kasvulle.

Palvelualoilla kehitys on vaihtelevaa. Kuluttajien varovaisuus näkyy edelleen kaupan alalla, ja erityisesti suuria hankintoja harkitaan tarkkaan. Kaupan alan toimipaikat ovat vähentyneet noin viiden prosentin vuosivauhtia. Matkailussa erityisesti ulkomaisten yöpyjien määrän kasvu sekä suuret tapahtumat tukevat palvelujen kysyntää.

Rakentaminen on kaksijakoisessa tilanteessa. Asuntorakentaminen on vähäistä, mutta eri investointihankkeet tukevat alan toimintaa ja työllisyyttä. Erityisesti akkuteollisuuden ja datakeskusten investoinnit ovat Kymenlaaksolle merkittäviä. Kotkan akkumateriaalitehdas etenee, ja datakeskushankkeet tuovat sekä työpaikkoja että uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Myös vihreän siirtymän hankkeet ja energiaratkaisut vahvistavat elinkeinorakenteen uudistumista.

Työmarkkinoilla tilanne on haasteellinen. Työttömyys on kasvanut ja pysyy koko maan keskiarvon yläpuolella, ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt. Samalla monilla aloilla on vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa, mikä korostaa kohtaanto-ongelman merkitystä. Työvoiman kysyntä on edelleen varovaista, mutta suurten investointien odotetaan lisäävän kysyntää erityisesti rakentamisessa, teollisuudessa ja teknisissä tehtävissä.

Päijät-Hämeessä investoinnit ja uudet kasvualat vahvistavat kasvunäkymiä – työttömyys edelleen maakuntien korkeinta

Päijät‑Hämeessä yleinen suhdannetilanne on kaksijakoinen. Käynnissä olevat ja suunnitellut mittavat investoinnit vahvistavat kasvunäkymiä, mutta samanaikaisesti työllisyystilanne on heikko ja epävarmuus leimaa monen toimialan toimintaa. Merkittäviä kasvua tukevia hankkeita ovat muun muassa Fazerin suklaatehtaan rakentaminen, datakeskusinvestoinnit sekä korkeakoulu- ja tutkimusympäristöjen voimakas kehittyminen.

Päijät‑Hämeen elinkeinoelämää leimaavat vahvat teolliset perinteet, mutta rakennemuutos koettelee erityisesti teollisuutta ja rakentamista. Keskeisiä työllistäviä toimialoja ovat edelleen valmistava teollisuus, elintarvikeketjut, kauppa ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Rakentamisen pitkä taantuma on näkynyt alueella voimakkaasti. Viimeisen vuoden aikana Päijät-Hämeessä on pantu vireille yli 150 konkurssia. Suhteellinen kasvu on maakuntien välisessä vertailussa kaikkein suurinta. Konkursseissa on menetetty yli 600 työpaikkaa, ja vaikutukset ulottuvat myös alihankinta- ja logistiikkayrityksiin

Negatiivisten kehityskulkujen rinnalla kasvua löytyy muun muassa puolustus- ja turvallisuussektorilta, kiertotaloudesta, ympäristöteknologiasta, sähköisen liikenteen ratkaisuista sekä elintarviketeollisuudesta. Teollisuus‑ ja infrastruktuuri-investoinnit vahvistavat rakentamista ja vauhdittavat alihankintaketjuja. Korkeakoulujen rooli alueen uudistumisessa on vahvistunut merkittävästi. LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun kasvu, uudet koulutusohjelmat sekä tiivis yritysyhteistyö vastaavat suoraan teollisuuden ja kasvualojen osaajatarpeisiin.

Palvelualoilla kehitys on vaihtelevaa. Kuluttajien varovaisuus näkyy kaupallisissa palveluissa, mutta alueelle avautuu ja suunnitellaan uusia kaupan yksiköitä. Matkailu on kasvussa ja kotimaan matkailun ohella kansainvälinen kysyntä on lisääntynyt. Lahti on vahvistanut asemaansa kokous- ja kongressimatkailun keskuksena. Investointihankkeet tukevat työmatkailun kasvua sekä rakentamisvaiheessa että hankkeiden valmistuttua.

Työmarkkinoiden tilanne on haasteellinen. Työttömyysaste on noussut maakuntien korkeimmaksi, ja erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Samaan aikaan kasvualoilla kärsitään osaajapulasta erityisesti teknologiateollisuuden ja energia-alan tehtävissä, mikä korostaa kohtaanto‑ongelman merkitystä.

Alueelliset kehitysnäkymät 1/2026 on elinvoimakeskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys maakuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Katsauksen arviot on tuotettu kuluvan vuoden maaliskuun aikana ja niitä on päivitetty huhtikuun aikana ajantasaisilla tiedoilla. Näkymien arviointia leimaa poikkeuksellinen epävarmuus. Sitä lisäävät samanaikainen suhdanneheikkous, geopoliittiset jännitteet ja kansainvälisen toimintaympäristön nopeat muutokset.