Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus

Nuorten työttömyys kasvanut kokonaistyöttömyyttä enemmän

22.4.2026 08:00:00 EEST | Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus | Tiedote

Jaa

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella oli maaliskuun lopussa 32 918 työtöntä työnhakijaa. Maakunnittain työttömänä oli Etelä-Karjalassa 7 895 henkilöä, Kymenlaaksossa 10 508 ja Päijät-Hämeessä 14 515 henkilöä. Työttömistä työnhakijoista oli kokoaikaisesti lomautettuna Etelä-Karjalassa 741, Kymenlaaksossa 911 ja Päijät-Hämeen maakunnassa 1 137 henkilöä. Työttömyysaste Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella oli 15 %. Etelä-Karjalassa työttömyysaste oli 14,2 %, Kymenlaaksossa 14,9 % ja Päijät-Hämeessä 15,6 %. Uusia avoimia työpaikkoja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella ilmoitettiin maaliskuun aikana 1 876 kappaletta. Nuorten työttömyys kasvoi suhteellisesti enemmän kuin kokonaistyöttömyys kaikissa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueen maakunnissa.

Viesti, jossa lukee: "Nuorilla työttömyyden kasvuvauhti kovempaa kuin työttömillä keskimäärin. Kaakkois-Suomen Elinvoimakeskus, työllisyyskatsaus 03/2026."
Nosto: "Nuorilla työttömyyden kasvuvauhti kovempaa kuin työttömillä keskimäärin. Kaakkois-Suomen Elinvoimakeskus, työllisyyskatsaus 03/2026."

Etelä-Karjala

Etelä-Karjalassa oli maaliskuun 2026 lopussa 7895 työtöntä. Työttömien määrä kasvoi neljä prosenttia verrattuna vuodentakaiseen (+331 hlöä). Kasvu oli matalampaa kuin valtakunnallisesti. Lomautettuna Etelä-Karjalassa oli 741 henkilöä, mikä on saman verran kuin vuosi sitten (+1 hlö, +0,1 %). Helmikuuhun verrattuna lomautukset vähenivät. Maakunnan työttömyysaste oli 14,2 % eli 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtakunnallisesti.

Etelä-Karjalan kunnista työttömyys laski vuodentakaisesta Lemillä ja Savitaipaleella. Taipalsaaren, Lemin ja Savitaipaleen työttömyysasteet olivat alle maan keskiarvon. Maakunnan kunnista korkein työttömyysaste oli Imatralla (18,0 %). Lappeenrannan seudulla oli maaliskuussa 5320 työtöntä, Imatran seudulla 2575. Imatran seudulla työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta 7 %, Lappeenrannan seudulla kasvua oli 3 %.

Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys kasvoi Etelä-Karjalassa suhteellisesti enemmän kuin kokonaistyöttömyys. Nuoria oli maaliskuussa työttömänä 1075, ja kasvua vuodentakaisesta oli 19 %. Alle 20-vuotiailla työttömyys nousi vuodentakaisesta 35 %. Yli 50-vuotiaiden työttömyys laski vuodentakaisesta puoli prosenttia. Heitä oli Etelä-Karjalassa työttömänä 3023.

Vähintään vuoden työttömänä olleita oli Etelä-Karjalassa maaliskuussa 2216. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta 8 %, mikä on Suomen maakunnista matalin nousuprosentti. Ulkomaalaisten työttömien määrä oli laskenut vuodentakaisesta hieman (-1 %). Etelä-Karjalassa oli maaliskuussa 981 ulkomaalaista työtöntä. Se on 12 % kaikista maakunnan työttömistä.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Etelä-Karjalassa maaliskuun aikana 292. Se on 39 % vähemmän kuin vuosi sitten. Eniten uusia paikkoja ilmoitettiin myyjille, kiinteistöhuollon työntekijöille, toimisto- ja laitossiivoojille, tarjoilijoille sekä puutarhureille, kasvihuoneviljelijöille ja -työntekijöille.

Kymenlaakso

Kymenlaaksossa oli maaliskuun 2026 lopussa 10 508 työtöntä. Työttömien määrä kasvoi seitsemän prosenttia (+656 hlöä) verrattuna vuodentakaiseen. Kasvu oli samansuuruista kuin valtakunnallisesti. Lomautettuna Kymenlaaksossa oli 911 henkilöä, mikä on 7 % vähemmän kuin vuosi sitten. Lomautukset vähenivät myös helmikuuhun verrattuna. Maakunnan työttömyysaste oli 14,9 % eli 2,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtakunnallisesti.

Työttömyys kasvoi vuodentakaisesta jokaisessa kymenlaaksolaisessa kunnassa. Maakunnan kunnista korkein työttömyysaste oli Kotkassa (16,7 %) ja matalin Pyhtäällä (11,8 %). Kouvolassa oli maaliskuussa 4999 työtöntä, Kotka-Haminan seudulla 5509. Työttömien määrä nousi Kotka-Haminan seudulla kahdeksan prosenttia ja Kouvolassa kuusi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Nuorten työttömien määrä kasvoi Kymenlaaksossa suhteellisesti enemmän kuin kokonaistyöttömyys. Nuoria alle 25-vuotiaita oli maaliskuussa työttömänä 1308, ja kasvua vuodentakaisesta oli 14 %. Yli 50-vuotiaiden työttömyys nousi vuodentakaisesta 7 %. Heitä oli Kymenlaaksossa työttömänä 4254.

Vähintään vuoden työttömänä olleita oli Kymenlaaksossa maaliskuussa 4106. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta 31 %. Nousuprosentti oli Suomen maakunnista korkein. Ulkomaalaisten työttömien määrä oli noussut vuodentakaisesta 13 %. Kymenlaaksossa oli maaliskuussa 1226 ulkomaalaista työtöntä. Se on 12 % kaikista maakunnan työttömistä.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kymenlaaksossa maaliskuun aikana 679. Se on 46 % vähemmän kuin vuosi sitten. Eniten uusia paikkoja ilmoitettiin rakennusalan avustaville työntekijöille, rakennuspuhdistajille ja nuohoojille, ravintola- ja suurtaloustyöntekijöille myyjille sekä peruskoulun alaluokkien opettajille.

Päijät-Häme

Päijät-Hämeessä oli maaliskuun lopussa 14 515 työtöntä työnhakijaa, mikä on 892 henkilöä enemmän (+7 %) kuin vuotta aikaisemmin ja 313 henkilöä vähemmän kuin edelliskuussa. Päijät-Hämeen kunnista työttömyys kasvoi vuodentakaisesta suhteellisesti eniten Lahdessa (+11 %) ja Iitissä (+6 %), laskua oli eniten Sysmässä (-25 %) ja Hartolassa (-15 %).

Kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni Päijät-Hämeen kunnissa 229 henkilöllä edellisvuodesta. Eniten lomautuksia oli maaliskuussa Lahdessa (658 hlöä) ja Hollolassa (124 hlöä).

Nuorten työttömien määrä kasvoi Päijät-Hämeessä suhteellisesti enemmän kuin kokonaistyöttömyys. Nuoria alle 25-vuotiaita oli maaliskuussa työttömänä 1697, ja kasvua vuodentakaisesta oli 11 %. Yli 50-vuotiaiden työttömyys nousi vuodentakaisesta 4 %. Heitä oli Päijät-Hämeessä työttömänä 5 600.

Päijät-Hämeen maakunnassa oli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä 6 403, mikä on 1 459 henkilöä (+30 %) enemmän kuin vuosi sitten ja 81 henkilöä enemmän kuin edelliskuussa. Heistä 3 303 henkilöä on ollut yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä. Yli viisi vuotta työttömänä olleita oli 908, mikä on 14 % prosenttia kaikista pitkäaikaistyöttömistä. Työttömyyden kestot ovat pitkittyneet kaikissa ikäryhmissä.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Päijät-Hämeessä 15,6 prosenttia. Se on koko maan maakunnista korkein. Maakunnan suurimmat työttömyysasteet olivat Lahdessa (17,5 %) ja Heinolassa (16,6 %).

Avoimia työpaikkoja oli maaliskuun lopussa yhteensä 628, mikä on 492 työpaikkaa vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin maaliskuun aikana kuntien työllisyyspalveluihin 905 kappaletta. Lahden työllisyysalueella oli avoimeksi ilmoitettu 640 ja Päijät-Hämeen työllisyysalueella 265 uutta avointa työpaikkaa. Uusia työpaikkoja oli eniten tarjolla erityisasiantuntijoiden (226 paikkaa), palvelu- ja myyntityöntekijöiden (222 paikkaa) sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden (155 paikkaa) ammattiryhmissä.

Työpaikkoja on ilmoitettu avoimiksi myös muilla kanavilla kuin työmarkkinatorilla. Kaikkia työpaikkoja ei ilmoiteta julkiseen hakuun eli työnhakijan oma aktiivisuus hakea itselle sopivia työpaikkoja edistää työllistymistä parhaiten.

Tiedot ilmenevät KEHA-keskuksen työnvälitystilastosta.

Tarkempaa tietoa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueen työllisyyskehityksestä löydät maakuntien työllisyyskatsauksista sekä yhteenvetotaulukoista.

Huhtikuun työllisyyskatsaus julkaistaan 27.5.2026.

Lisätiedot:  

  • Yksikön päällikkö Mikko Hannula, 0295 029 247
  • Ennakointiasiantuntija Edla Inkilä, 0295 029 395, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso
  • Suunnittelija Sari Teimola, 0295 025 101, Päijät-Häme

Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi(at)elinvoimakeskus.fi.

Kuvat

Viesti, jossa lukee: "Nuorilla työttömyyden kasvuvauhti kovempaa kuin työttömillä keskimäärin. Kaakkois-Suomen Elinvoimakeskus, työllisyyskatsaus 03/2026."
Nosto: "Nuorilla työttömyyden kasvuvauhti kovempaa kuin työttömillä keskimäärin. Kaakkois-Suomen Elinvoimakeskus, työllisyyskatsaus 03/2026."
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus hoitaa elinkeinoihin ja osaamiseen, maahanmuuttoon, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, liikenteeseen ja tienpitoon, ympäristöön ja vesivaroihin sekä rahoitukseen, kehittämiseen ja seurantaan liittyviä valtion aluehallinnon tehtäviä. Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus toimii Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntien alueella, ja keskitettyjen tehtävien kautta palvelee myös muita alueita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye