Pohjois-Suomeen suunnitteilla miljardin investoinnit - valtion rakennuttaminen työllistää nyt ennätysmäisen paljon eri puolilla Suomea

Vuonna 2025 Senaatti-konsernin liikelaitokset Senaatti-kiinteistöt ja Puolustuskiinteistöt käyttivät kiinteistöinvestointeihin ja rakentamiseen yhteensä 763 milj. euroa. Senaatti-kiinteistöjen osuus oli 407 milj. euroa ja Puolustuskiinteistöjen 356 milj. euroa. Senaatin aiempaan normaalitasoon verrattuna rakentamisen määrä on noin kaksinkertainen, ja Puolustuskiinteistöjen rakennusinvestoinnit ovat kolminkertaistuneet.  

Kuluvan vuoden rakennusinvestoinnit nousevat ennustetusti noin 850 miljoonaan euroon ja jatkuvat korkealla tasolla vuosikymmenen loppuun saakka. Valtion virastojen tarpeisiin perustuvan suunnitelman mukaisesti toteutettavien investointien määrä olisi vuoden 2030 loppuun mennessä yhteensä noin 4 miljardia euroa. Vuosikymmenen loppua kohden painottuvat erityisesti Puolustusvoimille tehtävät investointihankkeet, kun muu valtion rakentaminen kääntyy laskuun.  

– Rakennamme erityisesti turvallisuusviranomaisten tarpeisiin ja rakentaminen jatkuu lähivuodet. Rakennusalan matalasuhdanne on ollut otollinen valtion rakennuttamisen näkökulmasta, kun aiemmin haastavillakin alueilla on saatu paremmin kilpailukykyisiä tarjouksia. Hankkeemme työllistävät nyt ja lähivuosina merkittävästi alan ammattilaisia eri puolilla Suomea, sanoo Senaatin konsernijohtaja Tuomas Pusa.  

Pohjois-Suomen osuus korostuu erityisesti maanpuolustuksen investointien vuoksi. Länsi-Suomessa vireillä on vankilahankkeita ja mm. Tampereen uuden pääpoliisiaseman rakentaminen. Itä-Suomessa on jo aiemmin toteutettu mittavia investointeja Rajavartiolaitoksen tarpeisiin, ja hankkeita on edelleen käynnissä. Itä-Suomen alueella merkittävä uusi hanke on Kuopion uusi poliisitalo, josta hallitus linjasi kehysriihessä. Etelä-Suomessa investointisummaa kasvattavat erityisesti laajat arvorakennusten peruskorjaushankkeet, kuten Valtioneuvoston kortteleiden peruskorjaus, Kansallisarkiston peruskorjaus sekä Kansallismuseon peruskorjaus ja laajennus.  

Senaatti-konsernin suunniteltujen rakennushankkeiden arvioitu arvo (milj. euroa), työllistävyysvaikutus (htv) eri alueilla 2026–2030 ja esimerkkejä käynnissä olevista hankkeista: 

Etelä-Suomi	1 500 milj. eur	19 500 htv	Valtioneuvoston kortteleiden peruskorjaukset,   Kansallisarkiston peruskorjaus,   Kansallismuseon uudisrakennus,  Puolustusvoimien infra- ja tilahankkeet
Länsi-Suomi	710 milj. eur	9 000 htv	Tampereen Poliisitalo,   Turun vankilan lisärakennus,   Rajavartiolaitoksen Turun tukikohdan kehittämishanke,  Puolustusvoimien tilahankkeet
Itä-Suomi	720 milj. eur	9 500 htv	Puolustusvoimien ja   Rajavartiolaitoksen hankkeet  Kuopion Poliisitalo  Niuvanniemen sairaalan ruokakeskuksen peruskorjaus
Pohjois-Suomi	1 200 milj. eur	16 000 htv	Puolustusvoimien hankkeet  Rovaniemen pääpoliisiasema  Rovaniemen virastotalo  Rajavartiolaitoksen hankkeet

_{*Työllisyysvaikutus on laskettu karkealla arviolla, jonka mukaan 1 milj. euron rakentamisinvestoinnin työllisyysvaikutus on keskimäärin 13 henkilötyövuotta. Luvut on pyöristetty kymmeniin miljooniin ja työllistämisarvio 500 htv:n tarkkuudella. Taulukon lukuihin on yhdistetty käynnissä olevat hankkeet sekä virastojen tarpeiden pohjalta suunnitellut hankkeet, joiden toteutuksesta ei vielä ole tehty päätöksiä.}  

Senaatin ja Puolustuskiinteistöjen suunnitelmat perustuvat valtion virastojen ja laitosten tilatarpeisiin. Toteutusta raamittavat valtion julkisen talouden suunnitelma, eduskunnan päättämät investointi- ja lainanottovaltuudet, valtion strateginen investointisuunnitelma sekä virastojen tiloihinsa käytettävissä olevat määrärahat.   

Valtion omakustannusperusteisessa vuokrajärjestelmässä investoinnit vaikuttavat suoraan valtion virastojen vuokrakustannuksiin.  

-Suomen valtion talouden vaikeassa tilanteessa olemme löytäneet useita keinoja kustannusten kasvun hillitsemiseen. Toisaalta turvallisuusviranomaisten toimitilatarpeiden toteuttaminen edellyttää Senaatti-konsernin rahoituksen ja lainanottovaltuuden turvaamista, jotta maanpuolustuksen ja sisäisen turvallisuuden vahvistamisen edellyttämä infra pystytään toteuttamaan. Puolustuskiinteistöiltä edellytettävä investointitahti edellyttää myös sen toiminnan turvaamista pääomituksella, sanoo konsernijohtaja Tuomas Pusa

Senaatti-konserni on valtion sisäinen palveluyksikkö ja valtiovarainministeriön alainen liikelaitoskonserni, joka tuottaa keskitetysti toimitilat ja niihin liittyvät palvelut valtionhallinnolle. Senaatti-konserni muodostuu Senaatti-kiinteistöt- ja Puolustuskiinteistöt-liikelaitoksista. Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on vastata valtion kiinteistöistä ja toimia valtion toimitila-asiantuntijana. Puolustuskiinteistöt on Senaatti-kiinteistöjen tytärliikelaitos, johon on keskitetty puolustushallintoa palvelevat kiinteistöt, toiminnot ja palvelut. 

Valtion vuokrajärjestelmän mukaisesti Senaatti-konsernin vuokrat perustuvat omakustannusperiaatteeseen, eikä Senaatti tee voittoa valtioasiakkaiden vuokrilla. Vuokratuloilla katetaan kaikki kiinteistöistä aiheutuvat kulut.