Iranin sota uhkaa aiheuttaa kannattavuusshokin suomalaisyrityksille – Odotettu rauha pelastaisi ilkeältä kolmoisvaikutukselta, joka syö talouskasvua tänä ja ensi vuonna

Jos konflikti kestää puoli vuotta, suurimmat talousvaikutukset jäävät kuluvaan vuoteen. Osa shokista kuitenkin periytyy Kotamäen mukaan seuraavalle puolivuotisjaksolle, jolloin vaikutus näkyy myös vuoden 2027 bkt-kasvussa.  

– Toisaalta vuodelle 2027 kertyy iso patoutunut kasvu, joka liikkeelle lähtiessään vetää talouskasvun korkealle investointien, kulutuksen ja ehkä myös viennin kautta - sillä oletuksella, että uutta kriisiä ei tapahdu. Se taas on kova oletus nykymaailmassa, pääekonomisti Mauri Kotamäki toteaa. 

Valtiovarainministeriön tuoreimman suhdanne-ennusteen mukaan bkt kasvaa tänä vuonna 0,6 prosenttia. Ennusteessa on ministeriön mukaan huomioitu öljyn hinnan nousu. 

Pitkittyessään konfliktilla ja kohonneilla energianhinnoilla on Kotamäen mukaan ilkeä kolmoisvaikutus Suomen talouteen ja talouskasvuun: kustannukset nousevat, kysyntä laskee ja pahimmassa tapauksissa myös korot nousevat. Suurimman taakan kantavat yritykset, joiden kannattavuus heikkenee, koska ne eivät pysty siirtämään nousseita kustannuksia nopeasti ja täysimääräisesti myyntihintoihin 

– Iranin sodan päättyminen on enemmän kuin odotettu ratkaisu, mutta Donald Trumpin mukaan sopu on ollut lähellä koko kaksi kuukautta kestäneen konfliktin ajan. Vaikuttaa kuitenkin selvältä, että Yhdysvaltain paine saada konflikti loppumaan tavalla tai toisella kasvaa päivä päivältä, Kotamäki sanoo.  

Nyt käsillä oleva energiashokki ja siitä seuraava kolhu yritysten kannattavuuteen muistuttaa neljän vuoden takaista tilannetta Venäjän hyökättyä Ukrainaan, jolloin energia kallistui merkittävästi maakaasutuonnin katkettua Venäjältä. Merkittävin ero nykytilanteeseen on, että vuonna 2022 inflaatio oli jo nousussa koronapandemian seurauksena. 

– Ennen Ukrainan sotaa käynnissä olivat todella voimakkaat elvytystoimet, pandemian jäljiltä kysyntä oli kasvussa, yrityksiä oli tuettu voimakkaasti ja kuluttajat käyttivät säästöjään. Sodan seurauksena vuonna 2022 käynnistetyt energiatuet viimeistelivät historiallisen korkean inflaatiopiikin. Nyt elvytystä tai energiatukia ei ole, mikä jarruttaa inflaation kiihtymistä, mutta muutoin kriisien dynamiikka on samankaltainen, Kotamäki sanoo.  

Vaikutukset näkyvät viiveellä kulutuksessa - Korkotason nousu voi heikentää investointihalukkuutta 

Raakaöljyn hinta on noussut helmikuun lopusta noin 40 prosenttia. Vaikutukset alkavat kertautua ja tuntuvat myös Suomessa, vaikka riippuvuus fossiilista polttoaineista on vähäisempi kuin monessa muussa maassa. 

– Suomessa kuluttajat ja osin yrityksetkin ovat suojassa kustannusten nousulta, koska emme nojaa kaasuun tai öljyyn yhtä voimakkaasti kuin vaikkapa Keski-Euroopan maat. Myös lähestyvä kesä ja sitä kautta vähäisempi lämmityksen tarve helpottaa akuuttia tilannetta. Mutta toisaalta olemme avotalous, jossa tuonti on 40 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämän tavaran hinta kyllä nousee, mikä näkyy kuluttajalle ja yrityksille.  

Öljyn hinnan mittava nousu nosti inflaatiota heti noin puoli prosenttiyksikköä. Jos hinta pysyy korkealla, se ylläpitää korkeaa inflaatiota ja valuu entistä voimakkaammin myös muihin hyödykkeisiin. 

– Inflaatio heikentää ostovoimaa​, mutta shokki näkyy ensin kohonneissa hinnoissa ja vasta viiveellä kulutuksessa. Energian hinnannousu voi johtaa ennen pitkää korkojen nousuun, kun jos keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan. Yrityksissä tämä valitettavasti näkyisi rahoituksen kallistumisena, joka heikentää investointeja​. Yksityisen kulutuksen heikkeneminen tai investointien lykkääntyminen eivät kumpikaan ole sitä, mitä Suomen talous juuri nyt kaipaisi. 

Kriisi avaa mahdollisuuksia: Uusiutuvan energian varastointiratkaisut kasvussa 

Jos tilanne laukeaa ja öljyn hinnat palautuvat konfliktia edeltävälle tasolle, inflaatiopaine hellittää jokseenkin nopeasti, Kotamäki sanoo​. Myös valtiovarainministeriö ennustaa vuodelle 2027 jo 1,7 prosentin bkt-kasvua. 

​Olennaista onkin nyt pitää katse tulevassa ja pyrkiä tarttumaan tilanteen tuomiin mahdollisuuksiin. Kotamäki on jo aiemmin todennut, että pitkällä aikavälillä konfliktin selkeä voittaja on vihreä siirtymä, kun Iranin sota viimeistään osoittaa heikkoudet riippuvuudessa fossiilisista polttoaineista. 

– Keski-Euroopassa investoinnit uusiutuvaan energiaan, aurinko- ja tuulivoimaan, ovat jo lähteneet kasvuun. Maailmalla uutisoidaan lämpöpumppujen myyntipiikeistä, ja vihreän siirtymän yritysten osakkeet ovat lähteneet kovaan nousuun konfliktin alun jälkeen.  Suomessa kehitetään ja tehdään lämpökattiloita ja akkuratkaisuja tällä hetkellä paljon. Tuulivoimaa on kaavoitettu runsaasti, mutta hankkeet odottavat kysynnän kasvua. Vihreän siirtymän markkinassa on tällä hetkellä paljon voitettavaa, Kotamäki sanoo.  

Lisätiedot: 

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878