Saariston käymäläjätteiden ravinteet talteen
11.5.2026 09:07:08 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Matkailun kasvu lisää saaristossa painetta järjestää toimivia käymäläpalveluja. Käymäläjätteen kestävin käsittelyratkaisu riippuu kohteesta.

Paikallinen käsittely pieniin kohteisiin, kuljetus pois kuormitetuilta saarilta
Suomen ympäristökeskuksen tuoreessa raportissa arvioidaan Saaristomeren käymäläjätteiden ravinnemääriä ja esitetään ratkaisuja niiden nykyistä tehokkaampaan käsittelyyn. Tuloksia voidaan soveltaa myös muilla saaristo- ja rannikkoalueilla.
Raportti jäsentää ratkaisut kahteen päämalliin. Alhaisen käyttöasteen kohteissa käymäläjäte voidaan usein käsitellä paikallisesti, mutta korkean käyttöasteen kohteissa se kannattaa kuljettaa muualle käsiteltäväksi ja hyödynnettäväksi, jotta ravinteet saadaan kiertoon.
Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Suvi Lehtorannan mukaan alhaisen käyttöasteen kohteisiin soveltuu usein kompostoiva käymälä ja jätteen jälkikompostointi.
— Jos saarella ei ole turvallista käyttökohdetta käsitellylle jätteelle, lopputuotteet olisi kuitenkin parempi kuljettaa muualle hyödynnettäväksi.
Korkean käyttöasteen kohteissa käymäläpalvelut pitäisi alusta alkaen suunnitella niin, että jäte voidaan kerätä ja kuljettaa pois käsittelyyn esimerkiksi biokaasulaitokselle, Lehtoranta jatkaa.
— Jätteen poiskuljettaminen edellyttää, että käymäläratkaisut ja logistiikka sopivat yhteen.
Käymäläjätteen tehokas käsittely edellyttää yhteistyötä
Lehtorannan mukaan ravinteet saadaan kiertoon parhaiten silloin, kun käymäläpalvelut suunnitellaan kokonaisuutena.
— Kun käymälät, jätteen keräys, kuljetus ja käsittely suunnitellaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken, ravinteet saadaan kiertoon ja samalla voidaan vähentää saariston ympäristökuormitusta.
Raportti keskittyy Saaristomeren julkisiin kuivakäymälöihin. Julkisissa kuivakäymälöissä muodostuu vain noin kaksi prosenttia alueella muodostuvista jätevesiperäisistä ravinteista, mutta paikallisesti niiden merkitys voi olla suuri.
Yli puolet julkisten kuivakäymälöiden fosforista muodostuu ulkosaaristossa ja noin kolmannes välisaaristossa. Koska ulkosaariston karu ja kallioinen luonto tarjoaa vain harvoin soveltuvia paikkoja käymäläjätteen hyödyntämiselle, tulee uusia ratkaisuja kehittää saaristoluonnon suojelemiseksi.
Kunnat kaipaavat selkeämpää ohjeistusta
Raportissa tunnistettiin myös lainsäädäntöön liittyviä haasteita. Julkisten käymälöiden käymäläjätteen käsittelyä ja hyödyntämistä koskeva sääntely koetaan kunnissa vaikeasti tulkittavaksi.
— Monissa kunnissa halutaan edistää ravinteiden kierrätystä, mutta lain tulkintaan ja käytännönohjeistukseen tarvittaisiin tukea, Lehtoranta sanoo.
Raportissa nousi esiin myös tarve selkeyttää vastuunjakoa saariston käymäläpalveluissa. Toimivien ratkaisujen kehittäminen edellyttää tiiviimpää yhteistyötä kuntien, alueellisten jätehuoltoyhtiöiden ja saariston toimijoiden välillä.
Raportissa nostetaan esiin myös käyttäjämaksut yhtenä keinona kattaa saariston käymäläpalvelujen kustannuksia.
Ravinteiden kierrätys tukee Saaristomeren tilan parantamista
Saaristomeri on yksi Itämeren rehevöityneimmistä alueista, ja sen herkkä saaristoluonto on erityisen altis ravinnekuormitukselle. Ravinteiden kierrätyksen tehostaminen on keskeinen keino vähentää vesistökuormitusta ja parantaa meren tilaa. Kierrätysravinteiden hyödyntäminen vähentää myös omalta osaltaan riippuvuutta mineraalilannoitteista ja tukee ruokajärjestelmän huoltovarmuutta.
Raportin tulokset perustuvat Suomen ympäristökeskuksen Saaristoravinne-hankkeeseen, jossa yhdessä kuntien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa etsittiin ratkaisuja Saaristomeren jätevesihuollolle. Hankkeen toteutukseen osallistuivat Piokkio Oy sekä Luonnonvarakeskus. Hanketta ovat rahoittaneet ympäristöministeriön Ahti-ohjelma, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy sekä Paraisten kaupunki.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Suvi LehtorantaRyhmäpäällikköSuomen ympäristökeskus (Syke)
Saaristoravinne-projektin vastuullinen johtaja
Johannes HannuniemiTutkijaSuomen ympäristökeskus (Syke)
Puh:+358 29 525 2353etunimi.sukunimi@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Ta vara på näringen i skärgårdens toalettavfall11.5.2026 09:11:05 EEST | Pressmeddelande
Den växande turismen ökar behovet av fungerande toalettjänster i skärgården. Vilken lösning som är mest hållbar för toalettavfall beror på platsens användning, läge och möjligheter till behandling.
Viikkokatsaus 11.–15.5.20267.5.2026 13:53:42 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
En ny främmande art som väcker oro i Europa har spridit sig till finska kusten7.5.2026 13:19:12 EEST | Pressmeddelande
En ny märlkräfta, större rovmärla, har upptäckts i uppföljningen av främmande arter. Arten, som påträffades i Raumo hamn, utgör ett hot särskilt mot ryggradslösa arter i brackvattnen, men också i inlandsvatten. Dessutom upptäcktes en ny förekomst av kräftdjur Melita nitida i Nådendal. Främmande arter sprids inte bara med fartyg utan också med fritidsbåtar.
A new non-indigenous species causing concern in Europe has spread to the Finnish coast7.5.2026 11:32:48 EEST | Press release
A new amphipod species, known as killer shrimp, has been detected in the non-indigenous species monitoring. The species observed at the Port of Rauma is a threat to invertebrate species, especially in brackish waters, but also in inland waters. In addition, the monitoring revealed a new occurrence of amphipod Melita nitida in Naantali. Non-indigenous species spread not only with ships but also with recreational boats.
Rannikolle on levinnyt Euroopassa huolta aiheuttava uusi vieraslaji7.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Itämeren vieraslajiseurannassa on havaittu uusi katkalaji, petokatka. Rauman satamasta havaittu laji on uhka etenkin murtovesien, mutta myös sisävesien selkärangattomille lajeille. Lisäksi seurannassa havaittiin suistokatkan uusi esiintymä Naantalista. Vieraslajeja leviää paitsi laivojen, myös huviveneiden matkassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme