Tyypin 2 diabeteksen verensokeritasapainoa voi parantaa lihasaktivoinnilla jopa istuen
13.5.2026 07:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
TtM Suvi Lambergin väitöstutkimus osoittaa, että pitkäaikaisen istumisen keskeyttäminen dynaamisella lihastyöllä — tapahtuipa se istuen tai pystyasennossa — vähentää aterianjälkeisiä glukoosi- ja insuliinivasteita noin 22 %. Suurin vaikutus havaittiin etureiden lihasten aktivoinnilla.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten reisi- ja pakaralihasten aktivointi pitkäaikaisen istumisen aikana vaikuttaa glukoosi- ja insuliinivasteisiin tyypin 2 diabetesta sairastavilla aikuisilla. Tutkimukseen osallistuvat tauottivat päätetyöskentelyä kolmen päivän ajan satunnaistetussa järjestyksessä joko seisomalla, polkemalla istuen työpöydän alla olevaa polkulaitetta ja tehden istumasta seisomaannousuja. Lisäksi mitattiin osallistujien normaalin päivittäisen elämän lihasaktiivisuutta.
Etureiden aktivointi auttaa istumatyössä
Tutkimuksen mukaan istumisen haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää tehokkaasti jopa istuma-asennossa, kunhan lihasaktivisuus tapahtuu riittävällä intensiteetillä.
Tutkimuksessa pitkäaikaisen istumisen keskeyttäminen dynaamisella lihastyöllä vähensi aterianjälkeisiä glukoosi- ja insuliinivasteita noin 22 %. Etureiden lihasten aktiivisuudella havaittiin olevan suurin vaikutus.
“Tulosta voidaan pitää merkittävänä, varsinkin kun se saavutettiin jo muutaman minuutin mittaisilla tauoilla ja kätevästi työpöydän ääressä istualtaan polkien tai istumasta seisomaannousuja tehden", väitöskirjatutkija Suvi Lamberg sanoo.
Seisominen ei parantanut verensokeria
Tutkimus osoitti lisäksi, että pelkkä seisominen ei ole riittävän tehokas keino verensokerin parantamiseen, huolimatta samasta kokonaisaktiivisuuden määrästä.
“Lyhyet ja tehokkaat aktiivisuusjaksot – vain muutama minuutti kerrallaan – olivat vaikuttavampia kuin pitkäkestoinen, matalatehoinen aktiivisuus, kuten seisominen.”
Reisi- ja pakaralihakset vähällä käytöllä
Tulokset osoittivat myös, että reisi- ja pakaralihakset olivat aktiivisina arjessa vain noin 3 % maksimaalisesta kapasiteetista. Lisäksi yksilöiden välinen vaihtelu seisomisen ja kävelyn lihasaktiivisuudessa oli suurta. Tämä voi selittää sitä miksi seisomisen hyödyistä on saatu ristiriitaista näyttöä.
Tutkimus oli osa Arto Pesolan johtamaa Suomen Akatemian rahoittamaa Optimus-tutkimusta, joka toteutettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Terveyden edistämisen tutkimusyksikössä. Väitöskirjan viimeistelyvaihetta tuki Etelä-Savon kulttuurirahasto.
TtM Suvi Lambergin liikuntafysiologian väitöskirja ” Interrupting Sedentary Behaviour: Insights from Wearable Electromyography in Type 2 Diabetes ” tarkastetaan tiistaina 19.5.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston päärakennuksen juhlasalissa C4. Vastaväittäjä: professori Thomas Yates (University of Leicester, Yhdistyneet Kuningaskunnat). Kustos: professori Taija Juutinen (Jyväskylän yliopisto). Ohjaajina toimivat lisäksi: tohtori Arto Pesola (Xamk) sekä Christian Brakenridge (Swinburne University). Väitöskieli: englanti.
Lisätietoja:
suvi.lamberg@xamk.fi, +358443347583
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus voi tukea hyvinvointia ja muutosta22.10.2026 08:46:28 EEST | Tiedote
Psykoterapian onnistumisessa ei ole kyse vain käytetyistä menetelmistä. Onnistumisen kannalta olennaista on myös se, mitä psykoterapeutin ja asiakkaan väillä tapahtuu. Jyväskylän yliopiston uusi psykologian professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus rakentuu terapiassa ja miten se voi tukea ihmisen hyvinvointia, osallisuutta sekä psykologista muutosta.
Tarve alanvaihtoon lähtee harvoin pelkästään työstä – taustalla usein halu sovittaa työ paremmin muuhun elämään21.10.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteiden maisteri Leena Ikonen tutkii väitöskirjassaan alanvaihtamista ja siihen johtavia syitä. Tutkimus osoittaa, että alanvaihto liittyy usein laajempiin muutoksiin elämässä, kuten hyvinvointiin, arvoihin tai elämäntilanteeseen. Samalla muuttuvat myös käsitykset työstä, omista tavoitteista ja hyvästä elämästä.
Raakut ja metsätalous kohtaavat kansallisessa raakkuseminaarissa Oulussa21.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Miten metsätalous ja uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelu voidaan sovittaa yhteen? Kansallinen raakkuseminaari kokoaa 29.10.2026 Ouluun tutkijoita, viranomaisia, metsätalouden toimijoita ja muita asiantuntijoita keskustelemaan ratkaisuista raakkukantojen turvaamiseksi. Mahdollista on osallistua myös etänä.
Uusi menetelmä ohjaa molekyylit tarkasti haluttuun muotoon19.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jonka avulla synteettisiä molekyylejä voidaan ohjelmoida järjestäytymään itsestään tarkasti määritellyiksi kolmiulotteisiksi rakenteiksi. Tutkimus vie keinotekoisten molekyylien suunnittelua lähemmäksi luonnossa esiintyvää molekyylien hienopiirteistä järjestäytymistä ja voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia toiminnallisten materiaalien kehittämiseen.
Identiteetti kehittyy pitkälle aikuisuuteen ja linkittyy parempaan mielen hyvinvointiin13.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Identiteetin kehitys ei rajoitu ainoastaan nuoruuteen, osoittaa Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin identiteetin kehitystä aikuisuudessa ja havaittiin, että identiteetti kehittyy myönteisesti 27-vuotiaasta 61-vuotiaaksi. Myönteisemmin kehittynyt identiteetti oli yhteydessä korkeampaan mielen hyvinvointiin.Tuore tutkimus osoitti, että identiteetin kehitys ei rajoitu vain nuoruuteen, vaan voi muovautua läpi aikuisuuden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme