Tyypin 2 diabeteksen verensokeritasapainoa voi parantaa lihasaktivoinnilla jopa istuen
13.5.2026 07:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
TtM Suvi Lambergin väitöstutkimus osoittaa, että pitkäaikaisen istumisen keskeyttäminen dynaamisella lihastyöllä — tapahtuipa se istuen tai pystyasennossa — vähentää aterianjälkeisiä glukoosi- ja insuliinivasteita noin 22 %. Suurin vaikutus havaittiin etureiden lihasten aktivoinnilla.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten reisi- ja pakaralihasten aktivointi pitkäaikaisen istumisen aikana vaikuttaa glukoosi- ja insuliinivasteisiin tyypin 2 diabetesta sairastavilla aikuisilla. Tutkimukseen osallistuvat tauottivat päätetyöskentelyä kolmen päivän ajan satunnaistetussa järjestyksessä joko seisomalla, polkemalla istuen työpöydän alla olevaa polkulaitetta ja tehden istumasta seisomaannousuja. Lisäksi mitattiin osallistujien normaalin päivittäisen elämän lihasaktiivisuutta.
Etureiden aktivointi auttaa istumatyössä
Tutkimuksen mukaan istumisen haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää tehokkaasti jopa istuma-asennossa, kunhan lihasaktivisuus tapahtuu riittävällä intensiteetillä.
Tutkimuksessa pitkäaikaisen istumisen keskeyttäminen dynaamisella lihastyöllä vähensi aterianjälkeisiä glukoosi- ja insuliinivasteita noin 22 %. Etureiden lihasten aktiivisuudella havaittiin olevan suurin vaikutus.
“Tulosta voidaan pitää merkittävänä, varsinkin kun se saavutettiin jo muutaman minuutin mittaisilla tauoilla ja kätevästi työpöydän ääressä istualtaan polkien tai istumasta seisomaannousuja tehden", väitöskirjatutkija Suvi Lamberg sanoo.
Seisominen ei parantanut verensokeria
Tutkimus osoitti lisäksi, että pelkkä seisominen ei ole riittävän tehokas keino verensokerin parantamiseen, huolimatta samasta kokonaisaktiivisuuden määrästä.
“Lyhyet ja tehokkaat aktiivisuusjaksot – vain muutama minuutti kerrallaan – olivat vaikuttavampia kuin pitkäkestoinen, matalatehoinen aktiivisuus, kuten seisominen.”
Reisi- ja pakaralihakset vähällä käytöllä
Tulokset osoittivat myös, että reisi- ja pakaralihakset olivat aktiivisina arjessa vain noin 3 % maksimaalisesta kapasiteetista. Lisäksi yksilöiden välinen vaihtelu seisomisen ja kävelyn lihasaktiivisuudessa oli suurta. Tämä voi selittää sitä miksi seisomisen hyödyistä on saatu ristiriitaista näyttöä.
Tutkimus oli osa Arto Pesolan johtamaa Suomen Akatemian rahoittamaa Optimus-tutkimusta, joka toteutettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Terveyden edistämisen tutkimusyksikössä. Väitöskirjan viimeistelyvaihetta tuki Etelä-Savon kulttuurirahasto.
TtM Suvi Lambergin liikuntafysiologian väitöskirja ” Interrupting Sedentary Behaviour: Insights from Wearable Electromyography in Type 2 Diabetes ” tarkastetaan tiistaina 19.5.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston päärakennuksen juhlasalissa C4. Vastaväittäjä: professori Thomas Yates (University of Leicester, Yhdistyneet Kuningaskunnat). Kustos: professori Taija Juutinen (Jyväskylän yliopisto). Ohjaajina toimivat lisäksi: tohtori Arto Pesola (Xamk) sekä Christian Brakenridge (Swinburne University). Väitöskieli: englanti.
Lisätietoja:
suvi.lamberg@xamk.fi, +358443347583
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Ketä enää kiinnostaa? Jyväskylän Kesässä kysytään, mihin journalismia ja viisautta tarvitaan muuttuvassa maailmassa25.6.2026 10:10:24 EEST | Tiedote
Jyväskylän Kesän keskusteluohjelma kokoaa 1.–5.7.2026 Jyväskylän yliopiston kampukselle tutkijoita, taiteilijoita, toimittajia ja muita asiantuntijoita pohtimaan viisauden merkitystä ajassamme. Ohjelmassa tarkastellaan muun muassa journalismin tulevaisuutta, viisauden ja typeryyden rajapintoja, vastuullisuutta, ihmisen kasvua sekä luontosuhdetta.
Monimuotoinen metsä on tulevaisuuden arvonluonnin alusta – tutkijat esittävät uutta suuntaa Suomen metsäsektorille25.6.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Luontokato, ilmastotavoitteet ja globaalit markkinamuutokset muuttavat metsäsektorin toimintaympäristöä. Uusimman Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin tuottaman Wisdom Letters -julkaisusarjan vertaisarvioidun julkaisun mukaan Suomen kannattaa vastata muutokseen rakentamalla metsistä monipuolinen arvonluonnin alusta, jossa taloudellinen menestys perustuu aiempaa vahvemmin luonnon monimuotoisuuteen, uusiin palveluihin ja korkean lisäarvon liiketoimintaan.
Perinnöksi ilmastokriisi? Tutkimus kyseenalaistaa sukupolvien välisen kuilun24.6.2026 08:58:00 EEST | Tiedote
Ilmastokeskustelu nähdään usein sukupolvien välisenä ristiriitana, jossa nuoret joutuvat kantamaan vanhempien sukupolvien teot. Jyväskylän yliopiston tutkimus haastaa tämän asetelman ja osoittaa, että todellisuudessa asetelma on monimutkaisempi.
Millaisia pelimuistoja sinulla on? Uusi muistitietokeruu kerää suomalaisten pelikokemuksia23.6.2026 09:12:05 EEST | Tiedote
Suomalaisista 98 % pelaa, ja kaikenlaisten pelaamisen muotojen näkyvyys on kasvanut viime vuosina. Nyt käynnissä oleva muistitietokeruu hakee tietoa siitä, millaisia pelaamisen muotoja arjessa on ollut, ja mitä merkityksiä pelaamiselle on annettu ja annetaan nykypäivänä.
Tekoäly voi nopeuttaa rintasyövän sädehoidon suunnittelua23.6.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston pro gradu -tutkielma tarkastelee tekoälyn mahdollisuuksia sädehoidon annossuunnittelun tukena. Tutkimuksessa kehitettiin syväoppimiseen perustuva annosennustemalli, joka kykenee ennustamaan rintasyöpäpotilaiden sädehoidon annosjakaumia tarkasti ja tehokkaasti. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Keski-Suomen sairaala Novan ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme