EU:n maatalouspolitiikka kaipaa rohkeaa uudistamista kilpailukyvyn vahvistamiseksi
13.5.2026 11:10:39 EEST | Pellervon taloustutkimus PTT | Tiedote
Geopoliittiset jännitteet, kauppasodat, ilmastonmuutos ja budjettipaineet kohdistavat merkittäviä muutospaineita EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan (CAP). Pellervon taloustutkimus PTT:n keskustelualoite esittää, että CAPia tulisi uudistaa rohkeasti maatalouden kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Keskustelualoitteessa tarkastellaan, miten CAP edistää tai jarruttaa maatalouden kilpailukykyä. Nykyinen järjestelmä tukee kilpailukykyä ennen kaikkea epäsuorasti vakauttamalla maatalouden tulopohjaa ja investointiympäristöä, mutta ei aktiivisesti edistä sitä.
”Vakauttavasta roolista tulee kuitenkin kilpailukykyä jarruttava, kun toimintaympäristön muutos edellyttäisi lisää aktiivista uudistumista. Tulevaa CAP-kautta valmistellaan epävakaammassa toiminta- ja markkinaympäristössä, ja siksi kilpailukyky on noussut yhä strategisemmaksi kysymykseksi”, sanoo maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola.
CAPin uuden kauden on tarkoitus alkaa vuoden 2028 alusta.
Kilpailukyvyn näkökulmasta politiikkaa tulisi uudistaa rohkeasti
CAPin keskeinen vaikutusmekanismi on tulopohjan turvaaminen. Markkina- ja tuotantohäiriöiltä suojaaminen onkin perusteltua, koska maataloudessa tuotantopäätökset ovat pitkäjänteisiä, ja niihin vaikuttavat biologiset viiveet sekä markkina- ja säävaihtelut. Vakauttava mekanismi tukee kilpailukykyä kuitenkin vain silloin, kun se luo pohjaa uudistumiselle ja investoinneille. Jos säilyttävä rooli pitkittyy, se vähentää painetta sopeutua, heikentää markkinasignaalien ohjausvaikutusta ja kääntyy kilpailukykyä jarruttavaksi.
Nykyisessä toimintaympäristössä kilpailukyky rakentuu yhä enemmän tuottavuudesta, sopeutumiskyvystä, innovaatioista ja markkinaehtoisuudesta. Siksi kilpailukyvyn näkökulmasta olennaista on pohtia, tulisiko maatalouspolitiikan uudistua yhtä perinpohjaisesti kuin parikymmentä vuotta sitten, kun siirryttiin tuotannosta irrotettuun tulotukeen.
Monitavoitteinen instrumentti on tehoton
CAPin keskeinen ongelma on, että samoilla tukivälineillä pyritään samanaikaisesti tulotuen, riskienhallinnan, ympäristötavoitteiden ja kilpailukyvyn edistämiseen. Tällöin mikään näistä tavoitteista ei toteudu tehokkaasti heikentämättä toista. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi riskienhallinnassa. Suomessa tuotantoresursseihin kohdistuva riskienhallinta on ulkoistettu käytännössä pinta-alaperusteisten tukien varaan. Kilpailukyvyn näkökulmasta tämä on varsin passiivinen tapa, sillä se ei edistä tilojen aktiivista sopeutumiskykyä.
Aktiivisen riskienhallinnan erottaminen vakauttavista toimenpiteistä mahdollistaisi rahoituksen paremman kohdentamisen kilpailukyvyn vahvistamiseen ilman kokonaisbudjetin kasvattamista. Esimerkiksi vastasyklisillä toimenpiteillä rahoitus voitaisiin kohdentaa aktiivisesti markkinoilla toimiville tiloille toteutuneiden tappioiden perusteella. Tällainen muutos johtaisi tulojen uudelleenjakautumiseen sektorin sisällä, ja sen laajuus riippuisi muutoksen mittakaavasta.
”Tukijärjestelmässä pitäisi erottaa selkeämmin toisistaan eri tavoitteita palvelevat toimenpiteet. Jokaista politiikkatavoitetta kohti tulisi olla vähintään yksi riippumaton instrumentti”, sanoo Mauri Yli-Liipola
Maatalouden kilpailukyky on sidoksissa koko ruokaketjun kilpailukykyyn
Suuri osa maataloustuotannon arvosta syntyy jalostuksessa ja kansainvälisessä kaupassa. Jos elintarviketeollisuus ei ole kilpailukykyinen, alkutuotannon mahdollisuudet hyötyä markkinoista jäävät rajallisiksi. Kilpailukykyä pitää siis tarkastella myös koko arvoketjun näkökulmasta, jossa arvon jakautuminen ja markkinavoima ovat keskeisiä tekijöitä.
”Kilpailukykyä edistävä maatalouspolitiikka syntyy kokonaisuudesta, joka tukee investointeja ja markkinoiden toimivuutta, sekä sellaisesta sääntelystä, joka ei heikennä kansainvälistä kilpailuasemaa”, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.
Keskustelualoite on laadittu osana Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) rahoittamaa tutkimushanketta ”Suomi EU:n maatalouspolitiikan tekijänä: politiikkavaihtoehdot ja niiden vaikutukset (CAP2028)”, jota Luonnonvarakeskus, Pellervon taloustutkimus PTT ja Reinu econ toteuttavat yhdessä vuosina 2024–2027.
Julkaisu verkkosivuillamme: https://www.ptt.fi/julkaisut/cap-ja-kilpailukyky-edistaako-vai-jarruttaako-politiikka-maatalouden-kilpailukykya/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Yli-LiipolamaatalousekonomistiPellervon taloustutkimus PTT ry
Puh:040 586 8223mauri.yli-liipola@ptt.fiSari Forsman-HuggtutkimusjohtajaPellervon taloustutkimus PTT ry
Puh:0400 639 450sari.forsman-hugg@ptt.fiTietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
Pikakommentti: Asuntomarkkinoiden elpyminen antaa yhä odottaa itseään – hintaheilunta jatkuu25.6.2026 08:25:39 EEST | Tiedote
Asuntomarkkinoilla ei ole vieläkään merkkejä nousukäänteestä, ja hintojen sahausliike jatkuu, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa. Työllisyyden heikko kehitys ei myöskään tue markkinoiden virkoamista.
Pikakommentti: Taas odotuksia huonompia lukuja työmarkkinoilta24.6.2026 09:15:59 EEST | Tiedote
Työmarkkinoiden tilanne näyttää edelleen synkältä, eikä korkea työttömyys hellitä, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk tuoreita tilastoja. Talouden vire ei vielä riitä suunnan kääntämiseen.
Ruokamenojen kasvu jatkui muuta kulutusta vahvempana vuonna 202518.6.2026 10:56:38 EEST | Tiedote
Ruuan - elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien - osuus kotitalouksien kulutusmenoista on säilynyt viime vuosina yllättävän vakaana. Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon (1) tuoreiden lukujen valossa ruokamenojen osuus kaikista kotitalouksien kulutusmenoista vuonna 2025 oli 12,9 prosenttia, kun vuonna 2024 osuus oli 12,5 prosenttia. Muutos on maltillinen ja perustuu ennakkotietoihin, mutta se poikkeaa pidemmän aikavälin kehityksestä, jossa ruuan osuus kulutusmenoista on yleensä pienentynyt tulojen kasvaessa. 2020-luvulla kehitys on kääntynyt. Viime vuoden osuus oli korkein taso 2000-luvulla sitten vuoden 2009.
Tuuppaukset ovat avuksi ilmastotavoitteiden saavuttamisessa – mutta yksin ne eivät riitä4.6.2026 10:36:08 EEST | Tiedote
Tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että ihmisten arjen ilmastovalintoja voidaan tukea käyttäytymistieteellisin keinoin. Vaikutukset jäävät kuitenkin rajallisiksi, jos tuuppaukset eivät kytkeydy laajempiin ilmastotoimiin.
Raportti: Nopeutuva metsänomistuksen muutos polarisoi metsien käsittelyä ja haastaa alan hyväksyttävyyttä2.6.2026 10:05:24 EEST | Tiedote
Suomen metsänomistusrakenne elää merkittävää murrosvaihetta. PTT:n ja Tapio Palvelut Oy:n tuoreen raportin mukaan jopa noin kolmannes yksityismetsänomistajista saattaa siirtää tai jättää metsänomistuksensa uudelle omistajalle vuoteen 2035 mennessä. Yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa tämä muokkaa metsäpalveluita, metsäammattilaisten työtä ja koko metsätalouden kestävyyttä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme