Tienkäyttäjät ovat tyytyväisiä viime talven maanteiden talvihoitoon Kaakkois-Suomessa

Vuodenvaihteen aluehallintouudistuksen myötä Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen toimialue kattaa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan lisäksi Päijät-Hämeen ja tutkimuksen vertailussa tämä on otettu huomioon laskemalla aiemmat tulokset takautuvasti uudestaan.

Tienkäyttäjien tyytyväisyyttä talvihoidon palvelutasoon tarkastellaan valtakunnallisesti tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen avulla. Tutkimuksessa tienkäyttäjät arvioivat asteikolla 1–5 tyytyväisyyttään maanteiden talvihoitoon ja sen osa-alueisiin, kuten esimerkiksi liukkaiden torjuntaan ja lumenpoistoon. 

Tienkäyttäjät tyytyväisiä Heinolan urakkaan   

Väylävirasto määrittelee maanteille talvihoidolle laatuvaatimukset, joiden toteutumisesta vastaavat paikallisten elinvoimakeskusten liikenneosastot, jotka tilaavat teiden kunnossapitotyöt urakoitsijoilta. Urakoita on 79 ja niistä vastaavat palveluntuottajat yleensä noin viisivuotisen sopimuskauden ajan.   

Väylävirasto palkitsi 11.5.2026 jo kuudetta kertaa tienkäyttäjien palvelussa parhaiten onnistuneet ja asiakastyytyväisyydessä eniten parantaneet maanteiden hoitourakat menneen talven aikana.  Vaativien hoitourakoiden sarjassa palkittiin mm. Heinolan maanteiden hoitourakka (Pimara Väyläpalvelut oy).   

Parannusta erityisesti raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyydessä

”Kaakkois-Suomessa raskaan liikenteen kuljettajien kokonaistyytyväisyys talvihoitoon on ollut heikompaa kuin Suomessa keskimäärin. Vaikka tyytyväisyys nyt paranee, jäädään edelleen keskiarvon alapuolelle. Vastaavasti yksityisautoilijat arvostelevat kokonaisuuden valtakunnan keskiarvon yläpuolelle”, kertoo kunnossapitoyksikön päällikkö Tuomas Vasama.

Raskaan liikenteen tyytymättömyyttä aiheuttaa erityisesti pääteiden hoito yöaikaan ja liukkauden torjunta pääteillä yleensä, sekä liukkauden torjunta muilla teillä. Hyvin sujuu puolestaan lumen auraus pääteillä ja liikennemerkkien ja tienviittojen näkyvyyttä arvostetaan. Yksityisautoilijat puolestaan näkevät ongelmana tienpinnan tasaisuuden muilla kuin pääteillä, sekä lumen aurauksen ja liukkauden torjunnan muilla teillä.

”Talven kelit vaikuttavat arvioihin ja tämänkin talven jälkeen voidaan todeta, että vuodet eivät ole veljiä keskenään”, Vasama kertoo. Alkutalvesta oli erittäin lauhaa ja märkää ja vuodenvaihteen tienoilta alkoi kireä ja pitkä yhtenäinen pakkasjakso. Kevättalvi oli puolestaan lämmin ja kuiva. Talvihoitoa ajatellen kelit olivat selväpiirteiset ja esimerkiksi liukkaudentorjunnassa tiesuolaa kului vähän. Kylmimmillä keleillä ei voida suolata, mikä näkyy myös kyselyn vastauksissa tyytymättömyytenä liukkaudentorjuntaan. Hiekoittamalla ei päästä liukkaudentorjunnassa samaan tulokseen.

Tuloksien takana on työtä ja se jatkuu

Urakoitsijat voivat työllään vaikuttaa asiakkaiden eli tienkäyttäjien tyytyväisyyteen. ”Esimerkiksi urakan henkilöstö, työkoneiden ja -laitteiden valinta, työskentelytavat, sääolosuhteiden ennakointi, toimenpiteiden ajoitus ja aluetuntemuksen hyödyntäminen ovat isossa roolissa urakoitsijoiden työn onnistumisessa”, Vasama kuvailee.

Tutkimuksen tulokset vastaavat Vasaman mukaan hyvin elinvoimakeskuksen kuvaa talvihoidon palvelutasosta eri tienkäyttäjien kannalta. ”Vuoropuhelua käydään aktiivisesti ja kaikki saatu palaute on arvokasta. Osaamme kehittää toimintaa ja jatkaa työtä yhdessä sidosryhmien kanssa taas eteenpäin kyselytulosten avustamana.”