Syntyvyyden lasku on uhka myös uhanalaisille saamen kielille

Saamen kielistä erityisesti inarinsaame ja koltansaame ovat erittäin uhanalaisia.

Giellagas-instituutin johtaja Sigga-Marja Magga tietää, että koulutus ja tutkimus ovat juuri nyt erityisen olennaisia.

“Koltansaamea puhuu vain noin 350 ihmistä. Koulutus ja tutkimus ovat tärkeää elvytystyötä. Tänä vuonna saimme ennätysmäärän hakijoita koltansaameen, peräti 11 kappaletta. Jos saamme koulutettua viisi koltansaamenkielistä ihmistä, se on valtava saavutus kieliyhteisölle”, Magga iloitsee.

Hyvät työllistymisen mahdollisuudet

Giellagas-instituutin pohjoissaamen linjalle hakeudutaan jo olemassaolevalla, hyvällä kielitaidolla. Saame vieraana kielenä -opintoihin osallistuu sivuaineopiskelijoita erilaisilla taustoilla, ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita myöten.

Saamen kieltä osaavat työllistyvät hyvin muun muassa opettajiksi, tutkijoiksi, kääntäjiksi, kielenhuollon ja kieliteknologian asiantuntijoiksi sekä saamenkieliseen mediaan ja hallintotehtäviin.

Yksi syy opiskelijoiden kiinnostuksen lisääntymiseen on etäopiskelumahdollisuus.

“Saamelaiset eivät välttämättä halua lähteä kotiseudultaan. Monella on oma elämä esimerkiksi poronhoitoineen pohjoisessa. Vastaavasti etäopiskelu mahdollistaa kielitieteilijöille osallistumisen saamen opiskeluun mistä päin tahansa.”

Saamelaisuuden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille yliopisto on usein ensimmäinen kosketus saamelaiskulttuurin ymmärtämiseen.

“Suomalaiset tietävät omasta alkuperäiskansastaan lopulta todella vähän, mikä on harmillista. Kouluissa ei juuri kerrota saamelaisuudesta. Tästä syntyy väärinkäsityksiä ja ennakkoluulojakin.”

Saamen kielet ovat nosteessa nyt, mutta taustalla leijuu myös uhka: syntyvyyden lasku verottaa myös saamelaisyhteisöä, minkä seurauksena kielten puhujat vähenevät entisestään. Magga pohtii erityisesti pohjoissaamen asemaa: millaisen kielitaidon lapset saavat kouluissa ja mistä saadaan opiskelijoita, jos ikäluokat pienenevät sitä tahtia kuin nyt on ennustettu?

Oulussa suuri edustus

Oulu on pohjoisen yliopistokaupunkina tiivis saamelaiskeskittymä, suurin saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.

“Me tiedämme, että meitä on satoja, mutta ei saamelaisuus ulkopuolisille näy. Emme silti täysin voi sulautua suomalaisiin, sillä monet meistä paljastaa lopulta nimi, kuten minutkin”, Magga hymyilee.

Giellagas-instituutti

Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan alla toimiva yksikkö.

Perustettu vuonna 2001.

Giellagas-instituutilla on opetus- ja kulttuuriministeriön osoittama valtakunnallinen vastuu saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin opetuksesta ja tutkimuksesta.

Oulun yliopistossa voi opiskella kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.

Neljäs pääaine on saamelainen kulttuuri.

Opiskelijoita on kaikki linjat ja jatko-opiskelijat mukaan lukien vuonna 2026 noin 70.

Giellagas-instituutissa toimii myös Saamelainen kulttuuriarkisto.

Giellagas-instituutti