Tyks purki kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot pitkäjänteisellä kehittämistyöllä

Vielä vuoden 2025 lopussa noin 85 prosenttia kiireettömän erikoissairaanhoidon potilaista pääsi hoitoon määräajassa. Tilanne on sen jälkeen parantunut johdonmukaisesti.

– Hoitojonojen purkaminen ei ollut yksittäinen projekti tai nopea temppu, vaan tulos pitkäjänteisestä kehittämistyöstä ja henkilöstön sitoutumisesta, Tyks-sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mikko Pietilä sanoo.

Tyksissä kehitettiin hoitopolkuja, työnjakoa ja ajanvarausta sekä kohdennettiin resursseja erityisesti niille erikoisaloille, joilla jonot olivat pisimmät.

Leikkausjonot saatiin hallintaan koko hoitoketjua kehittämällä

Kesällä 2025 Tyksin operatiivisilla aloilla yli 1 500 potilasta odotti leikkausta yli hoitotakuun. Jonoja saatiin lyhennettyä Toimenpide- ja tehohoitopalveluissa (Totek) kehittämällä koko hoitoketjua leikkaussaleista vuodeosastoihin ja tehohoitoon.

Keskeisiä keinoja olivat leikkaussalikapasiteetin tehostaminen, työjonojen priorisoinnin selkeyttäminen sekä yksiköiden välisen yhteistyön tiivistäminen. Samalla teho- ja valvontahoidon toimintaa kehitettiin niin, että resursseja voitiin kohdentaa paremmin leikkaustoimintaan. Tämä paransi koko hoitoketjun sujuvuutta.

– Jonojen purkaminen perustui pitkäjänteiseen kehittämistyöhön, arjen priorisointeihin ja kokonaisuuden tasapainoiseen johtamiseen. Työtä on tehty määrätietoisesti jo usean vuoden ajan, ja viime kuukausina jonojen purkua vauhditettiin merkittävästi. On erityisen tärkeää, että samaan aikaan kiireellinen leikkaushoito ja potilasturvallisuus on pystytty pitämään hyvällä tasolla, Tyks Totekin palvelualuejohtaja Ruut Laitio kertoo.

Vatsakirurgiassa uudistettiin hoitopolkuja ja työnjakoa

Myös Tyksin vatsakirurgiassa poliklinikkajonot olivat kaksi vuotta sitten mittavat: jonossa oli yli 900 potilasta, joista lähes puolet oli odottanut hoitoa yli kuusi kuukautta.

Vatsakeskuksessa kaikki ammattiryhmät otettiin mukaan kehittämiseen. Ajanvarausta sujuvoitettiin, työnjakoa selkeytettiin ja hoitopolkuja päivitettiin siten, että erikoissairaanhoito keskittyy potilaisiin, jotka siitä eniten hyötyvät. Samalla vähennettiin tarpeettomia kontrollikäyntejä ja nopeutettiin syöpää sairastavien potilaiden hoitoon pääsyä.

– Lähdimme kirkastamaan ydintehtäväämme: hoidamme ne potilaat, joiden hoito kuuluu erikoissairaanhoitoon, ja ohjaamme muut oikeaan hoitopaikkaan, Tyks Vatsakeskuksen palvelualuejohtaja Maija Lavonius sanoo.

Kuulonhuollon toimintamallia sujuvoitettiin ja henkilöstöä täydennettiin

Tyks Korvaklinikalla kuulon kuntoutuksen jonot on saatu hallintaan poikkeuksellisen nopeasti, sillä vielä puolitoista vuotta sitten jonossa oli noin 2 000 potilasta. Ratkaisevia keinoja olivat toimintojen keskittäminen, työnjaon selkeyttäminen, ensikäyntiresurssien lisääminen ja uusien työskentelytapojen käyttöönotto. Samalla potilasohjeita uudistettiin ja tiedonkulkua siirrettiin sähköisiin kanaviin.

Audionomien työnkuvaa kirkastettiin, vastaanottoja tiivistettiin ja ajanvaraus saatiin täyteen käyttöön. Henkilöstöä lisättiin, ja uusia audionomeja koulutetaan edelleen Tyksiin.

– Muutos paransi sekä hoitoon pääsyä että työn sujuvuutta. Kun työn fokus selkeytyi, vaikutukset näkyivät nopeasti myös jonotilanteessa, Tyks Syöpäklinikan ja Pääkeskuksen palvelualuejohtaja Tero Soukka kertoo.

Seuranta ja kehitystyö jatkuvat

Jonojen hallintaan pyritään rakentamaan Tyksissä myös pysyviä toimintamalleja, joilla varmistetaan, että hoitotakuu toteutuu jatkossakin.

– Vaikka hoitojonot on nyt saatu purettua, hoitoon pääsyn seuranta jatkuu tiiviinä osana sairaaloiden arkea. Seuraamme tilannetta systemaattisesti ja puutumme ajoissa, jos poikkeamia alkaa syntyä, jotta hoitotakuu toteutuu jatkossakin kaikilla erikoisaloilla, Tyksin hallintoylilääkäri Riikka Aaltonen sanoo.