KEHA-keskus

Arviointi: KEHA-keskuksen Työvoimabarometri palvelee hyvin asiantuntijoita – kansalaisille ja työnantajille palvelu jää vielä etäiseksi

18.5.2026 13:49:09 EEST | KEHA-keskus | Tiedote

Jaa

KEHA-keskuksen työvoimabarometri tuottaa pääosin relevanttia tietoa työvoiman kysynnän ja tarjonnan analysointiin sekä päätöksenteon tueksi. Tuore arviointi osoittaa, että palvelu palvelee erityisesti asiantuntijoita, mutta sen koetaan vielä olevan suhteellisen etäinen kansalaisille ja työnantajille.

kuvituskuva työvoimabarometri
KEHA-keskus

Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) Työvoimabarometrin arviointitutkimus valmistui helmikuussa 2026. Vuodenvaihteen 2025-2026 molemmin puolin toteutetun arvioinnin mukaan Työvoimabarometri tuottaa pääosin hyvin sellaista tietoa, jota sen keskeiset käyttäjät tarvitsevat työvoiman kysynnän ja tarjonnan tarkasteluun sekä päätöksenteon tueksi. Arviointitutkimuksen tavoitteena oli selvittää palvelun nykyinen hyödyllisyys, käyttäjäkokemukset ja käyttötavat. Se toteutettiin monimenetelmällisesti hyödyntäen dokumenttianalyysia, kävijätilastoja, asiantuntijahaastatteluja, käyttäjäkyselyä sekä validointityöpajaa. 

Käyttäjämäärät maltillisia – aktiivisin käyttö asiantuntijoiden keskuudessa 

Arviointitutkimuksen käyttäjäkyselyn vastaajista (N=575) suurin osa oli käyttänyt Työvoimabarometria enintään muutamia kertoja vuoden aikana. Noin neljäsosa vastaajista oli käyttänyt kohtaantoon liittyvää tilastotietoa tai ennakointitietoa kuukausittain tai useammin. Käyttäjäanalytiikan mukaan Työvoimabarometrilla on kuukausittain noin 500–1000 aktiivista käyttäjää ja lisäksi muutamia tuhansia satunnaisia kävijöitä. 

Kävijäanalyysin perusteella palvelua käyttää rajattu asiantuntijakohderyhmä eikä se tavoita laajasti kansalaisia tai työnantajia. Suurin osa kyselyyn vastanneista käyttää palvelua vain muutamia kertoja vuodessa. Aktiivisempi hyödyntäminen keskittyy pienemmälle joukolle, joka tarvitsee säännöllisesti tilasto- ja ennakointitietoa. Työlupatietoihin kohdentuu näitä vähemmän kysyntää. 

Koulutuksen suunnittelu keskeinen käyttökohde 

Barometria hyödynnetään erityisesti seuraavissa tehtävissä: 

  • koulutuksen ja osaamistarpeiden suunnittelu 

  • strateginen suunnittelu ja päätöksenteon tuki 

  • työllisyyspalvelujen ja asiakastyön tukeminen 

  • rajatusti työperäisen maahanmuuton ja työlupaprosessien tietotarpeet 

Käyttötavat vaihtelevat käyttäjäryhmittäin ja riippuvat siitä, millaista tietoa heidän omat tehtävänsä edellyttävät. 

Peruskonsepti koetaan toimivaksi – jatkokehittämiselle selkeä tarve 

Kokonaisuutena Työvoimabarometrin nähdään olevan edelleen tarpeellinen. Käyttäjät pitävät määrällisen ja laadullisen tiedon yhdistämistä toimivana ratkaisuna ja arvioivat barometrin ominaisuuksia pääosin positiivisesti. 

Työvoimabarometri tuottaa käyttäjien mukaan erityisesti lisäarvoa: 

  • koko maan ja maakunnallisen kokonaiskuvan muodostamisessa 

  • yhteisen viitekehyksen tarjoamisessa työvoiman kysynnän ja tarjonnan tarkasteluun 

Arvioinnin perusteella palvelulla on tulevaisuudessakin tärkeä rooli päätöksenteon ja ennakoinnin tukena. 

Kehittämisen suuntaviivat valmisteltu yhdessä 

Tutkimuksen toteutti Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) toimeksiannosta Owal Group Oy. Arviointitutkimuksen valmistumisen jälkeen KEHA-keskus on vienyt tutkimuksesta nousseita kehitystoimenpiteitä käytäntöön ja osallistanut kehittämiseen Työvoimabarometrin koordinaatioryhmän, jossa on edustus sen lisäksi elinvoimakeskuksista sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Yhteisen kehittämistyön tuloksena ovat syntyneet seuraavat kokonaisuudet, joiden pohjalta Työvoimabarometriä kehitetään vuoden 2026 aikana niin ennakoinnin tietotuotteena kuin ennakointiprosessina: 

  • ensisijaisten kohderyhmien ja käyttötarkoitusten määrittely sekä kävijäanalytiikan kehittäminen 

  • ennakoinnin tietotuotteiden yhteensovittaminen 

  • järjestelmän käytettävyyden ja tiedon laadun parantaminen 

  • ennakointiprosessin laadun kehittäminen 

Avainsanat

keha-keskustyövoimabarometriarviointi

Yhteyshenkilöt

Linkit

KEHA-keskus – Valtakunnallinen asiantuntija hallinnon, digitalisaation ja työllisyyden kehittämisessä

Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) on valtion asiantuntijavirasto, joka tukee työllisyyttä, kotoutumista, digitalisaatiota ja tiedolla johtamista. KEHA-keskus vastaa myös elinvoimakeskusten kehittämis- ja hallintopalveluista. Lisäksi viraston erillisyksikkönä toimii Siviilipalveluskeskus ja muita erityistehtäviä ovat esimerkiksi virastoille tarjottavat tietojärjestelmät sekä maksatukseen ja valtionapuihin liittyvät tehtävät.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta KEHA-keskus

Arbetslöshetens ökning avtog, den omfattande arbetslösheten ökade måttligt27.5.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande

I april anmäldes 37 000 nya lediga arbetsplatser till Jobbmarknaden, dvs. 5 700 (-13 %) färre än i april året innan. Sammanlagt fanns det 67 100 lediga arbetsplatser i april, vilket är 17 600 (-21 %) färre än för ett år sedan. Antalet arbetslösa arbetssökande var 333 200 i slutet av april. Antalet arbetslösa ökade med 20 000 (6 %) personer jämfört med april året innan. Däremot ökade den omfattande arbetslösheten, som omfattar både arbetslösa och personer i aktiveringsåtgärder, mer måttligt, med 12 600 (3 %) jämfört med året innan. Antalet arbetssökande i omfattande arbetslöshet uppgick sammanlagt till 424 800.

Työttömyyden kasvu hidastui, laaja työttömyys kasvoi maltillisesti27.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin huhtikuussa Työmarkkinatorille 37 000 eli 5 700 (-13 %) vähemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Kaikkiaan huhtikuussa oli avoinna 67 100 työpaikkaa, mikä on 17 600 (-21 %) vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä työnhakijoita oli huhtikuun lopussa 333 200. Työttömien määrä nousi 20 000 (6 %) henkilöllä viime vuoden huhtikuusta. Sen sijaan työttömien ja aktivointipalveluiden piirissä olevista koostuva laaja työttömyys nousi vuoden takaisesta loivemmin, 12 600 (3 %) henkilöllä. Yhteensä laajan työttömyyden piiriin kuului 424 800 työnhakijaa.

Growth in unemployment slowed; broad unemployment increased moderately27.5.2026 08:00:00 EEST | Press release

In April, 37,000 new vacancies were posted on the Job Market Finland platform, which is 5,700 (-13%) fewer than in April of the previous year. In total, there were 67,100 vacancies open in April, which is 17,600 (-21%) fewer than a year earlier. At the end of April, there were 333,200 unemployed jobseekers. The number of unemployed increased by 20,000 (6%) persons compared to April last year. In contrast, broad unemployment – consisting of the unemployed and those participating in activation services – increased more moderately than a year earlier, by 12,600 (3%) persons. Altogether, 424,800 jobseekers were included in broad unemployment.

Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2026: Elpyminen on hidasta ja epätasaista – investoinnit ratkaisevat alueiden suunnan6.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote

Suomen alueiden taloudellinen ja toiminnallinen kehitys on keväällä 2026 edelleen jakautunutta ja epävarmaa. Osa alueista hyötyy puhtaan siirtymän, energian, datatalouden sekä turvallisuus- ja puolustusteollisuuden investoinneista, kun taas osalla Suomea kehitystä jarruttavat heikko suhdanne, vähenevä väestö ja pitkittyvä työttömyys.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye