Mihin katosi kaksi kolmasosaa hankintalain todellisista kustannuksista?
19.5.2026 07:57:00 EEST | Kustos ry-Julkishallinnon palvelukumppanit | Tiedote
Vain kunnille koituvat kustannukset ovat mukana hankilakimuutoksen laskelmissa, vaikka myös hyvinvointialueet ja inhouse-yhtiöt ovat molemmat raportoineet vähintään satojen miljoonien, jopa miljardien muutoskustannuksista. Kustos pitää vakavana ongelmana, että lakimuutoksen taloudellisia vaikutuksia arvioidaan edelleen puutteellisilla ja rajatuilla laskelmilla, vaikka merkittävä osa kustannuksista on pitkään ollut lakivalmistelun aikana julkisesti tiedossa.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) esittelemissä vaikutusarvioissa hankintalain kertaluonteisiksi muutoskustannuksiksi arvioidaan noin 410 miljoonaa euroa. Tämä luku huomioi vain kunnille koituvat kustannukset. Hyvinvointialueet puolestaan ovat arvioineet omien kustannustensa nousevan satoihin miljooniin euroihin.
Näiden lisäksi valmistelussa ei käytännössä ole huomioitu lain aiheuttamia inhouse-yhtiöiden laajoja yhtiö- ja sopimusjärjestelyjä. Kyse on kymmenistä tuhansista hankintasopimuksista, kymmenistä omistusjärjestelyistä, hallinnollisista muutoksista ja uudelleenorganisoinneista, joiden kustannukset kohdistuvat lopulta samoille omistajille eli kunnille ja hyvinvointialueille.
Vähintään kaksi kolmasosaa uudistuksen todellisista kustannuksista on näin jäänyt vaikutusarvioiden ulkopuolelle.
Tästä huolimatta lain takaisinmaksuajaksi arvioidaan edelleen noin 8–14 vuotta. Jos kuitenkin ministeriön omissa laskelmissa on huomioitu vain noin kolmasosa todellisista kustannuksista, myös takaisinmaksuaika venyy vastaavasti vähintään kolminkertaiseksi.
Se tarkoittaisi käytännössä noin 24–42 vuoden takaisinmaksuaikaa, edellyttäen, että kaikki arvioidut säästöt toteutuisivat täysimääräisinä. Sekään ei ole varmaa.
Valtiovarainministeriön tapaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on omissa lakilausunnoissaan suhtautunut erittäin varauksellisesti siihen, syntyykö esityksestä käytännössä lainkaan arvioituja säästöjä – saati, että hankintoja siirtyisi juurikaan lisää markkinaan. Myös valmistelun aikana on tuotu esiin, että säästöpotentiaali riippuu poikkeuksellisen monista epävarmoista oletuksista ja markkinatilanteista.
Kustos pitää erittäin ongelmallisena sitä, että julkisessa keskustelussa puhutaan edelleen lähes yksinomaan kuntien välittömistä kustannuksista, jolloin hyvinvointialueiden kustannukset ja in-house-yhtiöiden uudelleenjärjestelyjen vaikutukset jäävät huomioimatta.
Koko hankintalakimuutoksen taloudellinen perustelu rakentuu näin vaikutusarvioihin, joissa merkittävä osa todellisista kustannuksista puuttuu.
Kustos kysyykin, miksi näin keskeisiä kustannuksia ei ole sisällytetty kokonaisarvioon, vaikka niiden olemassaolo on valmistelijoiden tiedossa.
Julkisen talouden vaikeassa tilanteessa olisi perusteltua vaatia, että näin mittava uudistus arvioitaisiin kokonaiskustannuksineen avoimesti ja realistisesti ennen lopullisia päätöksiä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi PitkänenKustos ry:n toiminnanjohtaja
Puh:+358 40 574 8106paivi.pitkanen@kustos.fiLinkit
- Hyvil hankintalaista Kuntalehdessä: ”Muutokset aiheuttavat hyvinvointialueille jopa satojen miljoonien eurojen lisäkustannuksia muutoinkin kireässä taloustilanteessa.”
- Ilta-Sanomat: SDP nostaa hankintalain perumisen kärkitavoitteeksi
- Kustos: Julkiset hankinnat uudistettava kasvua, turvallisuutta ja alueellista elinvoimaa vahvistavalla tavalla
- Viisi muuttunutta tosiasiaa, jotka tekevät hankintalakiuudistuksen tarpeettomaksi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustos ry-Julkishallinnon palvelukumppanit
Miksi hallitus ja etujärjestöt puhuvat yhä 38 miljardista, kun hankintalaki avaa markkinoita vain murto-osalla siitä?24.8.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Hankintalain uudistusta vuosia ajaneet etujärjestöt ja uudistuksesta vastaava työministeri Matias Marttinen vetoavat edelleen Suomen julkisten hankintojen noin 38 miljardin euron vuosittaiseen kokonaisarvoon. Luvulla luodaan mielikuvaa valtavasta markkinasta, jota uusi hankintalaki olisi avaamassa yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille.
EU valmistelee hankintojen vallankumousta – Suomessa juuri uudistettu hankintalaki kumoutumassa11.8.2026 07:57:00 EEST | Tiedote
Euroopan komissio valmistelee yhtä julkisten hankintojen historian suurimmista uudistuksista. Se on komission esityslistalla syyskuun 2026 alussa. Vuotaneen asetusluonnoksen mukaan nykyiset kolme hankintadirektiiviä korvattaisiin yhdellä suoraan sovellettavalla EU-asetuksella, joka kaventaisi jäsenmaiden mahdollisuuksia säätää omista hankintamenettelyistään. Poliittisesti merkittävin uudistus on eurooppalaisen etusijan vahvistaminen julkisissa hankinnoissa.
Kunnat ja hyvinvointialueet etsivät keinoja minimoida hankintalakimuutoksen haittavaikutuksia – uutuutena osuuskuntamalli24.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Uuden hankintalain hyväksymisen jälkeen kunnat ja hyvinvointialueet selvittävät, miten lakimuutosten aiheuttamia merkittäviä muutoskustannuksia ja kyberturvan vaarantumista voitaisiin rajata mahdollisimman vähäisiksi. Kuten KKV ja VM ennakkoarvioissaan jo toivat esille, lailla tavoiteltua palvelujen laajaa siirtymistä markkinatoimijoille ei tapahdu. Uusimpana vaihtoehtona inhouse-yhtiöihin tehtäviin muutoksiin on noussut osuuskuntamalli.
Kustos: Hankintalain muutos rajoittaa kuntien ja hyvinvointialueiden valinnanvapautta26.5.2026 07:57:00 EEST | Tiedote
Tällä hetkellä kunnilla ja hyvinvointialueilla on täysi oikeus päättää, tuottavatko ne palvelunsa itse, hankkivatko ne palvelunsa avoimilta markkinoilta vai käyttävätkö ne osaomistamiaan inhouse-yhtiöitä. Jatkossa näin ei olisi, mikäli hallituksen esittämä hankintalain muutos etenee laiksi. Se rajoittaa suoraan kuntien ja hyvinvointialueiden nykyistä valinnanvapautta, Kustos ry muistuttaa.
Valiokunnat sivuuttivat ministeriöiden varoitukset hankintalakiesityksestä: Merkittäviä riskejä hyvinvointialueille, kyberturvallisuudelle ja julkiselle taloudelle20.4.2026 11:34:36 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä valtiovarainministeriön (VM) eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamat lausunnot antavat poikkeuksellisen kriittisen ja yksityiskohtaisen arvion käsittelyssä olevasta hankintalakiesityksestä. Silti muun muassa eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunta sivuuttaa ministeriöiden esiin nostamat, sidosyksikkösääntelyyn, hyvinvointialueiden toimintaan, kyberturvallisuuteen sekä julkisen talouden kestävyyteen liittyvät merkittävät riskit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme