Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen LUMO-ohjelma auttaa pelastamaan uhanalaista luontoamme

Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on monimuotoista ja alueellisesti ainutlaatuista luontoa. Arvokas kokonaisuus muodostuu luonnontilaisten elinympäristöjen ja ihmisen muokkaamien maisemien mosaiikista. Luontokato näkyy kuitenkin myös pohjalaismaakunnissa, joissa sekä lajien että luontotyyppien uhanalaistuminen on lisääntynyt. Avoimien alueiden umpeenkasvu, vanhojen metsien väheneminen, vesien rehevöityminen sekä vieraslajien leviäminen ovat esimerkkejä pohjalaismaakuntien luonnolle kohdistuvista uhkista, joiden lisäksi ilmastomuutos kiihdyttää luontokatoa.

Useita uhanalaisia lajeja on pelastettavissa

Tarkastelu korostaa maankäytön ja luonnonhoidon käytäntöjen merkitystä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa sekä eri toimijoiden yhteistyön tarvetta vaikuttavien ratkaisujen toteuttamiseksi. Peltosirkku, meritaimen ja suolayrtti havainnollistavat kolmen elinympäristöiltään erilaisen, mutta uhanalaisuudeltaan merkittävän lajin nykytilaa sekä keskeisiä toimenpiteitä niiden kantojen vahvistamiseksi.

Peltosirkku oli vielä 30 vuotta sitten yksi viljelyalueiden tavallisimmista linnuista, mutta lajin kanta on sittemmin romahtanut 99 prosenttia. Peltosirkun tilaa voidaan vahvistaa monipuolisella viljelykierrolla ja säästämällä maiseman monimuotoisuutta, joita edistetään neuvontaa lisäämällä.

Meritaimen on erittäin uhanalainen, mutta elpyvä muoto taimenesta. Aikoinaan meritaimen eli lähes kaikissa mereen laskevissa jokivesistöissä, mutta nykyisin luontaisia kantoja on jäljellä vain 16 joessa. Lajia uhkaavat erityisesti vaellusesteet ja vesien heikko tila. Meritaimenen tilaa voidaan parantaa poistamalla vaellusesteitä, kohentamalla vesien laatua ja varmistamalla vastuullinen kalastus. Vesien tilan parantaminen edellyttää laajaa ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä.

Suolayrtti on laidunnuksesta riippuvainen suolamaiden erittäin uhanalainen kasvilaji, joka elää avoimilla suolamaalaikuilla rannikon merenrantaniityillä. Lajia uhkaa erityisesti rantaniittyjen umpeenkasvu. Suolayrtin tilaa voidaan parantaa turvaamalla saariston perinteinen laidunnus sekä ottamalla lajille sopivia alueita laidun- tai niittokäyttöön.

Pohjalaismaakuntien monimuotoisuuden merkittävimpiä uhkia ovat vieraslajit. Lupiini ja jättipalsami leviävät nopeasti ja syrjäyttävät alkuperäistä kasvillisuutta. Minkki sekä supikoira heikentävät linnuston poikastuottoa. Vieraslajien hallinta edellyttää laajaa yhteistyötä, toimijoiden aktivointia ja kokonaisvaltaista suunnittelua pysyvien tulosten saavuttamiseksi.

Suomen ensimmäinen uuden luonnonsuojelulain mukainen luonnon monimuotoisuuden toimeenpano -ohjelma

Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan LUMO-ohjelma 2035 kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen tiedon alueen luonnon tilasta, sen parantamisen tarpeista sekä rahoitus- ja toimenpidevaihtoehdoista. Ohjelma auttaa kohdentamaan luonnonhoidon toimet mahdollisimman vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti pohjalaismaakuntien omat lähtökohdat huomioiden. LUMO-ohjelmassa on runsaasti erilaisia toimenpiteitä lajiston tilan parantamiseksi. Ohjelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä maakuntien toimijoiden kanssa, sillä valmisteluun kutsuttiin yli sata tahoa ja siihen osallistui lähes 300 henkilöä.

Projektipäällikkö Robin Sjöblomin mukaan ohjelman toimenpiteiden toteutuksessa hyödynnetään monipuolisesti eri rahoituslähteitä. ”Arvokkaita metsiä suojellaan Metso-ohjelman rahoituksella, ihmistoiminnan muuttamia pienvesiä ennallistetaan Helmi-ohjelman tuella ja maatalousluonnon monimuotoisuutta voidaan edistää maataloustukien avulla. Lisäksi hankerahoitus tarjoaa hyviä mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen. Osa toimenpiteistä toteutuu myös eri toimijoiden tavanomaisen toiminnan yhteydessä.”

LUMO-ohjelman keskiössä ovat vapaaehtoisuus, yhteistyö ja avoin tiedottaminen. Toimeenpanossa hyödynnetään olemassa olevia kanavia, esimerkiksi Metso- ja Helmi-ohjelman alueellisia yhteistyöryhmiä, ja lisäksi järjestetään uusia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. LUMO-ohjelma sisältää 114 toimenpidettä, jotka kattavat muun muassa perinteisen luonnonhoidon, vapaaehtoisen suojelun, tiedon saatavuuden parantamisen, yhteistyön vahvistamisen ja neuvonnan lisäämisen.

Laatimisisprosessista on vastannut Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus yhteistyössä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liittojen kanssa.

Yhteisin pohjalaisvoimin hyvinvoivan luonnon asialla!