Sitkeät stereotypiat vaikuttavat yhä siihen, kuka tekee mitäkin töitä Suomessa

Esimerkiksi sukupuolen mukaista segregaatiota seurataan Suomessa tarkasti ja se on edelleen vahvaa. Viime aikoina esillä ollut tutkimus on selittänyt sukupuolen mukaisen segregaation uusiutumista esimerkiksi erilaisilla kiinnostuksen kohteilla ja pystyvyyskokemuksilla.

Inkeri Tanhuan väitöstutkimus näyttää, miten stereotyyppiset oletukset tuottavat segregaatiota. Ne vaikuttavat myös kiinnostuksen syntymisen taustalla.

– Esimerkiksi tekniikan aloihin liitetyt mielikuvat ovat sukupuolittuneita, mikä vaikuttaa siihen, kuka näistä aloista kiinnostuu ja kuinka häneen alalla suhtaudutaan, Tanhua selventää.

Vaikka stereotypiat ovat sitkeitä, tietyn ammatin tai tehtävän sukupuolistereotypiat voivat muuttua.

– Naisilla ei siis ole sisäsyntyistä kiinnostuksen puutetta tehdä maskuliinisina nähtyjä työtehtäviä, vaan halu toimia näissä tehtävissä riippuu tilanteesta ja siitä, miten heihin työssä suhtaudutaan, kiteyttää Tanhua.

Tutkimuksessa puhutaan myös trans- ja muunsukupuolisista opiskelijoista. Tanhuan mukaan on tärkeää käsitellä muitakin sukupuoleen perustuvia jakoja, kuin jakoa naisten ja miesten välillä. Esimerkki segregaatiosta trans- ja muunsukupuolisten kohdalla on, että he usein välttävät miesenemmistöisiä aloja.

– Trans- ja muunsukupuolisten opiskelijoiden kokemuksia leimaa tunnistamatta jääminen, eli heitä ei aina tunnisteta ja arvosteta omana itsenään, Tanhua kertoo.

Tämä vaikuttaa myös ammatinvalintaan ja opiskeluun, sillä ne tilanteet, joissa kohtaa arvostusta omana itsenään, muodostuvat hyvin tärkeiksi.

Myös maahanmuuttajiin liitetyt mielikuvat ovat täynnä stereotypioita. Tanhua tuo esiin, että yksi esimerkki stereotyyppisestä yleistyksestä on väite siitä, että ammattikoulu sopii maahanmuuttajille.

– Näiden tavallaan positiivisten diskurssien negatiivinen puoli on, että lukio ja yliopisto ikään kuin määrittyvät epäsopiviksi. Käsitykset siitä, ketä pidetään maahanmuuttajana, heijastavat myös rodullistamista, ja syrjintä voi kätkeytyä kielitaitoa korostavan puheen taakse, Tanhua lisää.

Koko väitöskirjan voi lukea täältä: (Re)producing occupational segregation: Discourses and experiences of exclusion in vocational education

Lisätiedot:

Inkeri Tanhua
S-posti:Inkeri.tanhua@hanken.fi
Puhelin: +358 44 742 4557

Vastaväittäjä: Professori Sara Louise Muhr, Copenhagen Business School
Kustos: Professori Janne Tienari, Kauppakorkeakoulu Hanken

Inkeri Tanhua väittelee 22.5.2026, Kauppakorkeakoulu Hanken, Arkadiankatu 22, Helsinki. Väitöstilaisuutta voi seurata myös etänä:
https://go.hanken.fi/defence-tanhua