Enemmistö tekoälyä käyttävistä arvioi sen nopeuttavan työtä ja parantavan laatua

Kuluttajista jo lähes puolet eli 46 % käyttää tekoälyä omien henkilökohtaisten asioidensa hoidossa. Erilaisten työtehtävien tekemiseen tekoälyä käyttävien osuus on 27 % kuluttajista. Tämä selviää kuluttajien luottamus -tilaston tiedoista, jotka julkaistiin Tilastokeskuksen asiantuntijan Pertti Kangassalon artikkelissa Tieto&trendit-verkkolehdessä.

Kuitenkin lähes puolet eli 46 % kuluttajista kertoo, ettei ainakaan vielä käytä tekoälyä lainkaan.

”Suomalaiset kuluttajat käyttävät tekoälyä sekä työtehtävissä että omiin tarkoituksiin hieman yleisemmin kuin EU:ssa keskimäärin”, Kangassalo toteaa artikkelissa.

Tekoälyä käyttävistä suomalaisista kuluttajista neljä viidesosaa eli 80 prosenttia arvioi tekoälyn nopeuttavan töidensä tekemistä ainakin hieman. Joka neljäs eli 24 % on jopa sitä mieltä, että työt sujuvat paljon nopeammin.

Työtulostensa laadun paranemista on huomannut 72 % tekoälyä käyttävistä. Lisäksi yli puolet eli 57 % kokee tekoälyn hyödyntämisen lisäävän työnsä hallittavuutta. Työntekijäasemassa olevilla tekoälyn käyttö on vähäisempää kuin toimihenkilöillä tai yrittäjillä, mutta työntekijöiden kokemukset ovat puolestaan positiivisimmat.

”Miehet kokevat hieman naisia enemmän, että tekoälyn työkäytöstä on hyötyä: työt sujuvat nopeammin, laadukkaammin ja hallittavammin”, Kangassalo kirjoittaa.

”Nuorimmista vastaajista eli 18–29-vuotiaista peräti 89 prosenttia on sitä mieltä, että tekoäly nopeuttaa työntekoa”, hän jatkaa.

Vain harva kokee työttömyyden uhan suureksi

Tekoälyn tehokkuudella voi olla myös kääntöpuolensa: korvaako se ihmistyötä? Kenties, muttei kuluttajien kokemusten perusteella kovin laajasti. 20 % tekoälyä käyttäneistä pelkää tekoälyn aiheuttamaa työttömyyttä, mutta vain hyvin harva (2 %) kokee tämän uhan suureksi.

”Pelkän perusasteen koulutuksen saaneista lähes kolmannes, 31 prosenttia, tuntee pelkoa siitä, että tekoälyn hyödyntäminen saattaa viedä työntekijältä työt”, Kangassalo kirjoittaa artikkelissa.

Tekoälystä kysyttiin helmikuussa Euroopan komission toimeksiannosta ja rahoittamana kuusi kertaluonteista kysymystä kuluttajien luottamus -tilaston vastaajilta. Suomen lisäksi tähän tiedonkeruuseen osallistui 17 muutakin EU-maata sekä neljä EU-ehdokasmaata.