Ammattitautitapausten ilmoittamisessa tarvitaan ryhtiliikettä työelämän turvallisuuden parantamiseksi
20.5.2026 02:00:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Vahvistettujen ammattitautitapausten määrä kääntyi selvään laskuun vuonna 2023 koronapandemian hellittäessä. Muita kuin COVID-19-pandemiaan liittyneitä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli runsaat tuhat eli suunnilleen saman verran kuin ennen pandemiaa. Vuonna 2023 todettiin 70 ammattitautikuolemaa, joista lähes jokaisen aiheutti asbesti.
Työperäisten sairauksien rekisteristä (TPSR) julkaistut tuoreimmat tiedot vahvistavat kuvaa siitä, miten suomalainen työelämä toipui koronapandemiasta vuonna 2023. Kahden edellisen synkän vuoden jälkeen ammattitautina todettujen COVID-19-infektioiden tapausmäärä aleni yli 80 prosenttia.
Vahvistettujen ammattitautien tapausmäärät vähenivät erityisesti työikäisten keskuudessa. Kirjatuista tapauksista vahvistui 46 prosenttia eli selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Yli 65-vuotiailla vahvistettujen ammattitautitapausten osuus pysyi korkeana (69 prosenttia kirjatuista tapauksista).
Ammattitaudit osuvat yhä etenkin naisiin
Työikäisten ammattitautitapausten sukupuolijakauma säilyi naisvoittoisena. Työikäisten ammattitauteja todetaan erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä maataloudessa. Syyhytapausten määrä nousi moninkertaiseksi vuonna 2023 verrattuna aiempiin vuosiin.
– Suomessa on muutaman viime vuoden aikana vallinnut syyhyepidemia, joka todennäköisesti heijastuu työperäisten syyhytapausten määrään, ylilääkäri Maria Pesonen Työterveyslaitoksesta sanoo.
Erityisen yleisiä ammattitauteja ovat ammatti-ihotaudit. Kosketusihottumaa aiheuttavat erityisesti epoksikemikaalit, kumikemikaalit, säilöntäaineet, märkätyö sekä erilaiset kasvi- ja eläinperäiset altisteet.
– Ammatti-ihotaudeissa ei ole kyse mistään vähäpätöisestä asiasta. Ne voivat heikentää työkykyä merkittävästi, ja vaikuttaa haitallisesti sairastuneen työuraan, Pesonen muistuttaa.
Asbestin haitat näkyvät yhä ammattitautikuolemissa
Vuonna 2023 todettiin 70 ammattitautikuolemaa. Niistä lähes kaikki olivat asbestin aiheuttamia. Asbestialtistuminen on ollut 1990-luvun alkupuolelle saakka yleistä monissa työtehtävissä, esimerkiksi rakennusalalla.
Asbestisairauksiin liittyy pitkä viive altistumisen ja sairauden puhkeamisen välillä, joka selittää todettuja ammattitautikuolemia. Yleisimmät ammattitautikuolemaan johtaneet sairaudet olivat mesoteliooma eli keuhkopussin tai vatsaontelon pahanlaatuinen kasvain ja keuhkosyöpä.
Ammattitautikuolemat on kirjattu Työperäisten sairauksien rekisteriin vuodesta 2020 alkaen.
Ammattitauti-ilmoituksia jää edelleen tekemättä
Lääkäreillä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa ammattitaudista, sen epäilystä tai muusta työperäisen sairauden epäilystä Lupa- ja valvontavirastoon (aiemmin Aluehallintovirasto). Ammattitauti-ilmoitusten tietoja käytetään työsuojelun valvonnassa työolosuhteiden parantamiseksi, altistumisen vähentämiseksi sekä työperäisten sairauksien ennaltaehkäisemiseksi.
– Ilmoitusvelvollisuudesta huolimatta yli puolet ammattitauti- tai ammattitautiepäilytapauksista on jäänyt ilmoittamatta Lupa- ja valvontavirastoon. Jatkossa on keskeistä tiedottaa ja kouluttaa lääkäreitä ilmoitusvelvollisuuteen liittyen, ylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta toteaa.
Mikä on Työperäisten sairauksien rekisteri?
- Työperäisten sairauksien rekisteri (TPSR) on vuonna 1964 perustettu Työterveyslaitoksen ylläpitämä lakisääteinen rekisteri, johon kirjataan tiedot vahvistetuista ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä.
- Tapaturmavakuutuslaitokset lähettävät ammattitautiaineiston Tapaturmavakuutuskeskukselle (TVK), joka toimittaa kyseisen aineiston rekisteriin. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) toimittaa oman ammattitautiaineistonsa suoraan rekisteriin. Vakuutusyhtiöiden ammattitautiaineisto saapuu rekisteriin viiveellä. Vakuutusyhtiöaineistoa täydennetään lääkäreiden Lupa- ja valvontavirastoon (aiemmin Aluehallintovirasto) tekemillä ammattitauti-ilmoituksilla.
Lisätiedot
- Kirsi Koskela, ylilääkäri, Työterveyslaitos, kirsi.koskela@ttl.fi, puh. 043 820 0452
- Ville Ojanen, erikoislääkäri, Työterveyslaitos, ville.ojanen@ttl.fi, puh. 050 478 7296
- Maria Pesonen, ylilääkäri, Työterveyslaitos, maria.pesonen@ttl.fi, puh. 046 850 5031
- Johanna Lehtimäki, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos, tpsr@ttl.fi
Tutustu aineistoihin
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiMarika Paasomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504497541marika.paaso@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on Suomen johtava työelämäasiantuntija. Tutkimme monitieteisesti työn ja terveyden suhdetta, ja tuomme tutkimustiedon käytännön ratkaisuina avuksi työn arkeen. Teemme suomalaisesta työelämästä maailman parasta.
Työmme koskettaa Suomen jokaista työikäistä tavalla tai toisella. Tuomme riippumattoman ja ajantasaisen tutkimustiedon pohjaksi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yhdessä sidosryhmiemme kanssa kehitämme työyhteisöjä, työympäristöjä ja työkykyä, jotta työn tuottavuus kasvaisi kestävästi.
Me 500 työtisläistä rakennamme terveellistä ja turvallista työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä.
Tutustu:
- Tietoa meistä
- Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot.
- Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Olika känslokoder förklarar spänningar i arbetsgemenskaper, till exempel mellan generationer19.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Känslor och hur man hanterar dem är en viktig del av arbetsförmågan i dagens arbetsliv. I Arbetshälsoinstitutets forskningsprojekt identifierades känslokodernas betydelse i arbetslivet. Koderna är normer som definierar acceptabla och önskvärda känslomässiga rutiner i arbetet. Differentierade känslokoder till exempel mellan generationerna eller könen kan orsaka spänningar och missförstånd i arbetsgemenskaperna. Redan att känna igen koderna kan bidra till att förbättra samarbetet och arbetsatmosfären. En kostnadsfri guide har publicerats om ämnet för att hjälpa arbetsgemenskaperna.
Erilaiset tunnekoodit selittävät jännitteitä työyhteisöissä esimerkiksi sukupolvien välillä19.5.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Tunteet ja niiden hallitseminen ovat nykytyöelämässä tärkeä osa työkykyä. Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa tunnistettiin tunnekoodien merkitys työelämässä. Koodit ovat normeja, jotka määrittelevät hyväksyttäviä ja toivottavia tunteisiin liittyviä toimintatapoja työssä. Eriytyneet tunnekoodit esimerkiksi sukupolvien tai sukupuolten välillä voivat aiheuttaa jännitteitä ja väärinymmärryksiä työyhteisöissä. Jo koodien olemassaolon tunnistaminen voi auttaa parantamaan yhteistyötä ja työilmapiiriä. Työyhteisöjen avuksi on julkaistu aiheesta maksuton opas.
Different emotional codes explain tensions in work communities, for example, between generations19.5.2026 06:00:00 EEST | Press release
Emotions and managing them are an important part of work ability in today’s work life. A research project by the Finnish Institute of Occupational Health identified the significance of emotional codes in work life. Codes are norms that define acceptable and desirable behaviours related to emotions at work. Different emotional codes between generations or genders, for example, can cause tensions and misunderstandings in work communities. Even simply identifying the existence of codes can help improve collaboration and the work atmosphere. A free guide has been published to help work communities.
Undersökning: Arbetsplatserna förutser inte den gröna omställningens kompetensbehov tillräckligt6.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
För att främja den gröna omställningen krävs starkare miljökompetens på arbetsplatserna. Enligt Arbetshälsoinstitutets enkät varierar emellertid möjligheterna att utveckla den miljökompetens som behövs i arbetet tydligt mellan olika verksamhetsområden och arbetstagargrupper.
Tutkimus: Työpaikat eivät ennakoi vihreän siirtymän osaamistarpeita riittävästi6.5.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Vihreän siirtymän edistäminen edellyttää työpaikoilta nykyistä vahvempaa ympäristöosaamista. Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan mahdollisuudet kehittää työssä tarvittavaa ympäristöosaamista vaihtelevat kuitenkin selvästi eri toimialojen ja työntekijäryhmien välillä. Alle 30-vuotiaat osallistuvat kehittämiseen kaikkein vähiten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme