Ammattitautitapausten ilmoittamisessa tarvitaan ryhtiliikettä työelämän turvallisuuden parantamiseksi
20.5.2026 02:00:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Vahvistettujen ammattitautitapausten määrä kääntyi selvään laskuun vuonna 2023 koronapandemian hellittäessä. Muita kuin COVID-19-pandemiaan liittyneitä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli runsaat tuhat eli suunnilleen saman verran kuin ennen pandemiaa. Vuonna 2023 todettiin 70 ammattitautikuolemaa, joista lähes jokaisen aiheutti asbesti.
Työperäisten sairauksien rekisteristä (TPSR) julkaistut tuoreimmat tiedot vahvistavat kuvaa siitä, miten suomalainen työelämä toipui koronapandemiasta vuonna 2023. Kahden edellisen synkän vuoden jälkeen ammattitautina todettujen COVID-19-infektioiden tapausmäärä aleni yli 80 prosenttia.
Vahvistettujen ammattitautien tapausmäärät vähenivät erityisesti työikäisten keskuudessa. Kirjatuista tapauksista vahvistui 46 prosenttia eli selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Yli 65-vuotiailla vahvistettujen ammattitautitapausten osuus pysyi korkeana (69 prosenttia kirjatuista tapauksista).
Ammattitaudit osuvat yhä etenkin naisiin
Työikäisten ammattitautitapausten sukupuolijakauma säilyi naisvoittoisena. Työikäisten ammattitauteja todetaan erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä maataloudessa. Syyhytapausten määrä nousi moninkertaiseksi vuonna 2023 verrattuna aiempiin vuosiin.
– Suomessa on muutaman viime vuoden aikana vallinnut syyhyepidemia, joka todennäköisesti heijastuu työperäisten syyhytapausten määrään, ylilääkäri Maria Pesonen Työterveyslaitoksesta sanoo.
Erityisen yleisiä ammattitauteja ovat ammatti-ihotaudit. Kosketusihottumaa aiheuttavat erityisesti epoksikemikaalit, kumikemikaalit, säilöntäaineet, märkätyö sekä erilaiset kasvi- ja eläinperäiset altisteet.
– Ammatti-ihotaudeissa ei ole kyse mistään vähäpätöisestä asiasta. Ne voivat heikentää työkykyä merkittävästi, ja vaikuttaa haitallisesti sairastuneen työuraan, Pesonen muistuttaa.
Asbestin haitat näkyvät yhä ammattitautikuolemissa
Vuonna 2023 todettiin 70 ammattitautikuolemaa. Niistä lähes kaikki olivat asbestin aiheuttamia. Asbestialtistuminen on ollut 1990-luvun alkupuolelle saakka yleistä monissa työtehtävissä, esimerkiksi rakennusalalla.
Asbestisairauksiin liittyy pitkä viive altistumisen ja sairauden puhkeamisen välillä, joka selittää todettuja ammattitautikuolemia. Yleisimmät ammattitautikuolemaan johtaneet sairaudet olivat mesoteliooma eli keuhkopussin tai vatsaontelon pahanlaatuinen kasvain ja keuhkosyöpä.
Ammattitautikuolemat on kirjattu Työperäisten sairauksien rekisteriin vuodesta 2020 alkaen.
Ammattitauti-ilmoituksia jää edelleen tekemättä
Lääkäreillä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa ammattitaudista, sen epäilystä tai muusta työperäisen sairauden epäilystä Lupa- ja valvontavirastoon (aiemmin Aluehallintovirasto). Ammattitauti-ilmoitusten tietoja käytetään työsuojelun valvonnassa työolosuhteiden parantamiseksi, altistumisen vähentämiseksi sekä työperäisten sairauksien ennaltaehkäisemiseksi.
– Ilmoitusvelvollisuudesta huolimatta yli puolet ammattitauti- tai ammattitautiepäilytapauksista on jäänyt ilmoittamatta Lupa- ja valvontavirastoon. Jatkossa on keskeistä tiedottaa ja kouluttaa lääkäreitä ilmoitusvelvollisuuteen liittyen, ylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta toteaa.
Mikä on Työperäisten sairauksien rekisteri?
- Työperäisten sairauksien rekisteri (TPSR) on vuonna 1964 perustettu Työterveyslaitoksen ylläpitämä lakisääteinen rekisteri, johon kirjataan tiedot vahvistetuista ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä.
- Tapaturmavakuutuslaitokset lähettävät ammattitautiaineiston Tapaturmavakuutuskeskukselle (TVK), joka toimittaa kyseisen aineiston rekisteriin. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) toimittaa oman ammattitautiaineistonsa suoraan rekisteriin. Vakuutusyhtiöiden ammattitautiaineisto saapuu rekisteriin viiveellä. Vakuutusyhtiöaineistoa täydennetään lääkäreiden Lupa- ja valvontavirastoon (aiemmin Aluehallintovirasto) tekemillä ammattitauti-ilmoituksilla.
Lisätiedot
- Kirsi Koskela, ylilääkäri, Työterveyslaitos, kirsi.koskela@ttl.fi, puh. 043 820 0452
- Ville Ojanen, erikoislääkäri, Työterveyslaitos, ville.ojanen@ttl.fi, puh. 050 478 7296
- Maria Pesonen, ylilääkäri, Työterveyslaitos, maria.pesonen@ttl.fi, puh. 046 850 5031
- Johanna Lehtimäki, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos, tpsr@ttl.fi
Tutustu aineistoihin
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiMarika Paasomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504497541marika.paaso@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on Suomen johtava työelämäasiantuntija. Tutkimme monitieteisesti työn ja terveyden suhdetta, ja tuomme tutkimustiedon käytännön ratkaisuina avuksi työn arkeen. Teemme suomalaisesta työelämästä maailman parasta.
Työmme koskettaa Suomen jokaista työikäistä tavalla tai toisella. Tuomme riippumattoman ja ajantasaisen tutkimustiedon pohjaksi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yhdessä sidosryhmiemme kanssa kehitämme työyhteisöjä, työympäristöjä ja työkykyä, jotta työn tuottavuus kasvaisi kestävästi.
Me 500 työtisläistä rakennamme terveellistä ja turvallista työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä.
Tutustu:
- Tietoa meistä
- Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot.
- Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu SuomiAreenaan 24.6. ja 25.6.: Väki vähenee, päättyvätkö pidot?22.6.2026 13:31:17 EEST | Kutsu
Suomen väestö ikääntyy, syntyvyys on alhainen ja työikäisten määrä kääntyy laskuun. Nuorilla on kannettavana entistä suurempi vastuu. Mistä ratkaisu hankalaan yhtälöön? Tervetuloa DEMOGRAPHY- ja YOUNG-ohjelmien sekä Itlan tilaisuuksiin SuomiAreenaan Poriin!
Kommun10-undersökningen: Sjukfrånvaron fördelas enligt kön, yrke och ålder16.6.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Sjukfrånvaron har som helhet förblivit ganska oförändrad efter social- och hälsovårdsreformen, men det finns betydande skillnader mellan kön, yrke och åldersgrupper. Kvinnor och de yngsta anställda samt till exempel anställda inom småbarnspedagogik har fler frånvarodagar än män, medelålders och personer som arbetar i ledande uppgifter eller expertuppgifter.
Kunta10-tutkimus: Sairauspoissaolot jakautuvat sukupuolen, ammatin ja iän mukaan16.6.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Sairauspoissaolot ovat säilyneet kokonaisuutena varsin ennallaan sote-uudistuksen jälkeen, mutta sukupuoli, ammatti ja ikäryhmät paljastavat merkittäviä eroja. Naisilla ja nuorimmilla työntekijöillä sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöillä on enemmän poissaoloja verrattuna miehiin, keski-ikäisiin ja johtavissa tai erityisasiantuntijatehtävissä työskenteleviin.
Kunta10 study: Sickness absence is divided by gender, profession and age16.6.2026 02:00:00 EEST | Press release
Overall, sickness absence have remained fairly unchanged since the reform package on healthcare and social welfare, but there are significant differences between genders, professions and age groups. Women and the youngest employees, as well as employees in early childhood education, for example, have more absences than men, middle-aged employees and those working in managerial or specialist positions.
Psykisk hälsa i arbetslivet samlar över 800 internationella experter i Helsingfors15.6.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Psykisk hälsa i arbetet har blivit en av de viktigaste frågorna i samhället och arbetslivet i hela Europa. Den internationella konferensen om företagshälsovård och arbetshälsa som ordnas i Helsingfors den 15–17 juni 2026 granskar aktuella fenomen i arbetslivet och deras kopplingar till psykisk hälsa och välbefinnande i arbetet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme