Esa Härmälä: Metsätalouden rajoittaminen vastuutonta Suomen taloudelle

Uutta realismia metsäpolitiikkaan - Ruotsi näyttää tietä

On vastuutonta politiikkaa, jos kansantalouden tärkeintä vientisektoria lähdetään poliittisin päätöksin pienentämään, sanoo MTK:n puheenjohtajana, Metsähallituksen pääjohtajana ja eurooppalaisessa metsäedunvalvonnassa toiminut agronomi Esa Härmälä.

–Metsäteollisuuden kilpailukyky ei ole vain yhden toimialan kysymys, vaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ehto. Suomessa ei nousta nykyisistä talousvaikeuksista, jos metsätaloutta samaan aikaan heikennetään.

Suomen metsäpolitiikan tulevaisuudesta raportin laatineen Härmälän mukaan Suomessa ei tunnuta ymmärtävän, kuinka riippuvainen meidän hyvinvointimme edelleen on metsien kasvusta ja uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämisestä. – Ei Saksa kyseenalaista ilmastopolitiikan nimissä autoteollisuuden tai Norja öljyteollisuuden toimintaedellytyksiä, vaikka ne ovat päästöjä tuottavaa, mutta kansantalouksien kannalta keskeistä teollisuutta. Saksa ei ratkaise autoilun ympäristöongelmia vähentämällä autojen tuotantoa, vaan valmistamalla ympäristöystävällisempiä autoja.

–Ruotsissa suhtautuminen metsätalouteen on hänen mukaansa ratkaisevasti erilainen. Ruotsissa metsäteollisuuden kilpailukyky nähdään kansallisena kysymyksenä. Suomessa keskustelua hallitsee jatkuvasti resurssipohjan kaventaminen, vaikka pelkona on tehtaiden sulkemisia ja jalostuksen siirtyminen ulkomaille.

Ruotsin hallitus on viime vuosina korostanut aktiivista kansallista metsäpolitiikkaa ja vahvaa edunvalvontaa EU:ssa, mistä Härmälän mielestä Suomella olisi paljon opittavaa. – Ruotsi korostaa metsien kansantaloudellista merkitystä ja sitä, että kilpailukykyä pitää vahvistaa. Suomessa taas keskustellaan puun käytön rajoittamisesta.

– Metsiä voidaan hoitaa niin, että raaka-ainepohja säilyy ja uusiutuu. Muut maat kadehtivat Suomea tästä voimavarasta, mutta me itse olemme erikoistuneet näkemään omassa toiminnassamme ongelmia.

Härmälän mielestä suomalaisen metsäpolitiikan pitäisi nyt siirtyä puolustuskannalta takaisin rakentavaan ajatteluun. – Viestini tulevalle hallitukselle on, että tarvitsemme edelleen metsäteollisuuspolitiikkaa, joka turvaa kilpailukyvyn, investoinnit ja uudistumisen.

Ilmastopolitiikasta tullut metsien suojelun väline

Härmälä kyseenalaistaa raportissaan voimakkaasti ajatuksen, että ilmastonmuutoksen torjunta perustuisi ratkaisevasti hakkuiden vähentämiseen Suomessa. – Jos Suomi kuvittelee olevansa ilmastonmuutoksen ratkaisija metsien kautta, siinä on jo hieman suuruudenhulluutta mukana.

Hänen mukaansa metsien hiilensidonnalla on luonnontieteelliset rajansa. – Lisäksi maaperän hiilen sitoutuminen on hidasta verrattuna siihen kiireeseen, jolla ilmastopolitiikkaa nyt tehdään. Ilmastoperusteita onkin käytetty tietoisesti uuden metsien suojelupolitiikan välineenä.

– Kun luonnonsuojeluargumenteilla ei ole saatu tarpeeksi metsiä pois talouskäytöstä, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen nostettiin perusteluksi. Jos ihmiseltä kysytään, pitääkö ilmastonmuutosta torjua, vastaus on tietenkin kyllä. Metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tilanne on parempi kuin keskustelussa annetaan ymmärtää, mutta siihen tarvitaan lisää tieteellistä seurantaa ja kattavampia inventointimenetelmiä.

Monet tutkijat ovat Härmälän mukaan osoittaneet, että kupla hakkuiden dramaattisesta ilmastovaikutuksesta on nyt puhkeamassa. – On surullista, että julkisessa keskustelussa on luotu mielikuva, että Suomen ilmastopolitiikan ratkaisut löytyvät hakkuiden rajoittamisesta ja metsien käytön vähentämisestä.

–Mediakeskustelussa metsätalouden merkitystä vähätellään. Työpaikka- ja talousvaikutuksista puhutaan kuin niillä ei olisi merkitystä. Joskus tuntuu, että osa keskustelusta muistuttaa 1970-luvun ideologista yliopistopolitiikkaa. Tieteen nimissä voidaan esittää hyvin yksipuolisia näkemyksiä.

Euroopan ilmastokeskustelun fokus fossiilisten korvaamisessa

Härmälä muistuttaa, että muualla Euroopassa ilmastokeskustelun painopiste on aivan toisaalla kuin Suomessa. – Muissa maissa keskitytään siihen, miten fossiilisia polttoaineita korvataan uusilla teknologioilla ja uusiutuvilla tuotteilla. Suomessa keskustelu pyörii hakkuiden ympärillä.

–Kun Suomessa toimivan kansainvälisen metsäteollisuuden johto korostaa uuden teknologian ja korkean jalostusasteen tuotteiden merkitystä ilmastomuutoksen työkaluina, on vastuutonta, jos raskaan teollisuuden viestejä yritetään vain vaieta kuoliaaksi.

Metsäteollisuuden uudistuminen voisi tarjota Härmälän mukaan Suomelle uuden kasvun mahdollisuuden. – Suomi tarvitsee toimintaympäristön, jossa investointeja uskalletaan tehdä.  Uudet tehtaat eivät rakennu Suomeen itsestään, vaan paineita on rakentaa ne lähemmäs markkinoita. Jos näin käy, Suomesta tulee vain raaka-aineen tuottaja ja jalostusarvo syntyy muualla.

EU:n hyökkäys metsäpolitiikkaan

Raportissa käsitellään myös Euroopan unionin kasvavaa vaikutusta metsäpolitiikkaan. Härmälä osallistui Suomen EU-neuvotteluihin 1990-luvulla.

–Tuolloin Suomessa vallitsi vahva yksimielisyys siitä, ettei EU:lle pidä antaa yhteistä metsäpolitiikkaa, koska se olisi johtanut yhteiseen tukipolitiikkaan, jossa metsämaat olisivat alkaneet rahoittaa niitä maita, joissa metsiä ei enää ole.

Härmälän mukaan tilanne on muuttunut, kun EU on viime vuosina tullut yhä syvemmälle kansalliseen metsäpolitiikkaan ilmasto- ja ympäristölainsäädännön kautta. – Se on hyökkäys kansallisen kompetenssin alueelle.

–Suomessa pitäisi nyt käydä vakava keskustelu siitä, pitäisikö metsätalous kirjata EU:n perussopimuksiin omana erityiskysymyksenään. Laillinen elinkeino ansaitsee myös EU:lta suojaa.

Kansainvälisten metsärahastojen suhteen ei pidä olla sinisilmäisiä

Metsämiesten säätiön rahoittamassa raportissa nostetaan esiin myös kansainvälisten metsärahastojen omistamien metsien siirtyminen pois talouskäytöstä. –Näen hyvin konkreettisena vaarana sen, että satojatuhansia hehtaareja voidaan ostaa pois talouskäytöstä eräänlaisina luonnonarvokompensaatioina.

–Seurauksena voisi olla tilanne, jossa kansainväliset yhtiöt jatkavat saastuttavaa tuotantoaan muualla, mutta kompensoivat toimintansa ostamalla suomalaisia metsiä pois aktiivisesta metsätaloudesta. Tässä ei pidä olla sinisilmäinen.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi