SDP:n puoluekokouksen sisäpoliittinen julkilausuma: Suomi tarvitsee luottamuksen palautuksen

SDP haluaa palauttaa ihmisten luottamuksen tulevaan ja luoda kestävää pohjaa hyvinvoinnille. Tavoitteenamme on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä hiilineutraali hyvinvointivaltio.

Maailma on ollut myllerryksessä viimeisten vuosien aikana ja suomalaisten uskoa tulevaan on koeteltu monin tavoin. Turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut epävakaammaksi ja Suomen taloustilanne on heikentynyt huomattavasti kuluvalla hallituskaudella.​ Työttömyysaste on Euroopan korkein ja Orpon-Purran hallitus on epäonnistunut vastuullisessa taloudenhoidossa. Hallituksen päätökset ovat suosineet heitä, joilla on jo muutenkin eniten, kun taas pieni- ja keskituloiset sekä vähävaraiset ovat joutuneet hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan maksajiksi.

Orpon-Purran hallituskaudella Suomi on velkaantunut enemmän kuin yhdenkään edellisen hallituksen aikana. Työmarkkinoita on kehitetty yksipuolisesti työnantajien toiveiden mukaisesti ja suomalaisen hyvinvointivaltion turvaverkkoa on saksittu. Arjen kustannukset ovat nousseet ja moni miettii, kuinka rahat saa riittämään.

SDP:n resepti luottamuksen palauttamiseen on selkeä: oikeudenmukainen talous, reilu työelämä, vahvat peruspalvelut sekä tasa-arvoiset mahdollisuudet. Tehtävämme on turvata hyvinvointivaltio, vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta sekä torjua ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Teemme töitä koko Suomen ja paremman tulevaisuuden eteen. Nyt on tavallisen suomalaisen aika.

Reilun kasvun Suomi

Orpon-Purran hallituksen kurjistavan politiikan tulokset näkyvät suomalaisten arjessa ja Suomen taloudessa. SDP on sitoutunut kääntämään Euroopan korkeimman työttömyyden laskuun, taittamaan velkaantumista ja saamaan kasvun liikkeelle. Nyt on tärkeintä, että Suomessa puretaan määrätietoisin toimin kasvun esteitä ja palautetaan ihmisten luottamus.

Vahva talouskasvu on keino turvata hyvinvointivaltion palvelut. Panostukset hyvinvointiin, koulutukseen sekä innovaatioihin maksavat itsensä takaisin. Suomen pitää olla mahdollisimman hyvä maa perustaa yritys ja yrityksille pitää tarjota mahdollisuudet kasvuun ja laajentumiseen kaikkialla maassa. Hyvinvointivaltion turvaaminen vaatii myös sitä, että mahdollisimman moni osallistuu työelämään omien kykyjensä ja voimavarojensa mukaan.

Talouskasvun täytyy olla ekologisesti kestävää ja sen hyötyjen tulee ulottua myös työntekijöille. SDP ei tingi vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta, sillä Suomen kasvun tulevaisuus on teknologisessa kehityksessä ja vihreissä investoinneissa. Politiikan tulee luoda johdonmukaisesti selkeä polku tulevaisuuteen ja vahvistaa luottamusta.

Työelämän on oltava aina reilua ja työmarkkinoita on kehitettävä yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden kesken. Vahvat työntekijöiden oikeudet ovat koko yhteiskunnan turva. Työperäiseen hyväksikäyttöön on puututtava nykyistä järeämmin keinoin. Epäreilut käytännöt vahingoittavat hyväksikäytettyjä itseään sekä työntekijöitä, jotka jätetään tämän vuoksi palkkaamatta, ja rehellisesti toimivia yrittäjiä. Hyväksikäyttö ei kuulu suomalaiseen työelämään.

Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta ei saa tinkiä

Maailmantilanteen muuttuminen epävakaammaksi haastaa kansainvälisen yhteistyön ja sopimusperusteisuuden rakenteita, johon myös Suomi on toiminnassaan nojannut. Erityisesti Euroopassa käytävä sota herättää pelkoa ja huolta.

Suomi on historiansa vuoksi varautunut hyvin myös rauhan aikoina, meillä on merkittävät asevoimat ja vahva maanpuolustuksen henki. Uskottava maanpuolustus vaatii panostuksia. Suomen on oltava aktiivinen toimija ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä puolustuksessa ja meidän on vahvistettava kumppanuuksiamme.

Turvallisuus on myös tunne siitä, että elämä kantaa: arki kaikilla asuinalueilla on turvallista, yhteiskuntaan ja sen instituutioihin voi luottaa ja minä ja läheiseni saamme tarvitsemaamme hoitoa ja hoivaa. Arjen turvallisuus on luottamusta tulevaan ja siihen, että jokainen uskaltaa tavoitella omia unelmiaan ja oman näköistään elämää.

Järjestäytynyttä rikollisuutta on torjuttava ja huolehdittava riittävistä kyvyistä torjua uudenlaisia rikollisuuden muotoja.

Suomen vahvuus on yhteiskunnallinen eheys: yhteenkuuluvuus, luottamus ja kyky toimia yhdessä. Tätä eheyttä on puolustettava. Yhtenäinen yhteiskunta on vahva ja kestää myös erilaisia kriisejä ja poikkeustilanteita. Eriarvoisuuden vähentäminen tukee myös talouden kestävyyttä ja hyvinvoinnin vahvistamista.

Suomessa on otettava läsnäololoikka

Oppimistulokset ovat heikentyneet ja sosiaalisen median lisääntynyt käyttö sekä haitalliset ja koukuttavat algoritmit ovat lisänneet pahoinvointia. Lisäksi moni kärsii yksinäisyydestä. Digiloikan jälkeen Suomessa on aika ottaa läsnäololoikka. Osallisuutta, läsnäoloa ja ihmisten välitöntä vuorovaikutusta on vahvistettava kaikissa elämänvaiheissa, mutta erityisesti on panostettava lapsiin ja nuoriin.

Oppivelvollisten opetuksessa on panostettava lähiopetukseen ja kokonaiskoulupäiviin. Lähivuosien tärkein tavoite on lukutaidon ja muiden perustaitojen vahvistaminen. 12-vuotisen oppivelvollisuuden on taattava laaja yleissivistys, jotta jokaisella on vahvat valmiudet jatko-opintoihin. Koulutuksen on tarjottava avaimet työelämässä pärjäämiseen muuttuvassa yhteiskunnassa. Nopean yhteiskunnallisen muutoksen keskellä kouluissa on opetettava esimerkiksi kriittistä ajattelua ja tekoälyn vastuullista käyttöä.

Toimivat ja yhdenvertaiset palvelut ovat hyvinvointivaltion kivijalka

Jokaisen on voitava luottaa siihen, että suomalainen hyvinvointivaltio antaa turvaa, kun sitä tarvitsee. Suomea ei tule rakentaa vain hyväosaisimmille, kuten Orpon-Purran hallitus on tehnyt. 

Alueellisia ja ihmisryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja sekä sosiaalista eriarvoisuutta on vähennettävä. Laajamittaiset säästötoimet ovat heikentäneet erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien toteutumista. Tasa-arvoa edistetään panostamalla laadukkaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaalihuollon palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta on vahvistettava. Sosiaalityö vaatii kehittämistä ja resursseja. Monitarpeisten ja syrjäytymisriskissä olevien lasten, nuorten ja aikuisten tukeminen ja ennaltaehkäisevä työ edellyttävät moniammatillista ja saumatonta yhteistyötä.

Yhteistyötä haittaavat tiedonsaantiongelmat on poistettava. Lainsäädäntöä on arvioitava sekä kehitettävä muuttuvaan palvelutarpeeseen. Monimutkaistunut yhteiskunta on monille ylipääsemätön esteiden viidakko. Auttamista ja tukea tarvitaan, ja ne ovat sekä yksilöiden että koko yhteiskunnan etu. Osallisuutta on vahvistettava määrätietoisesti, jotta jokaisella on ihmisarvoinen elämä, eikä syrjäytyminen lisäänny.

Terveydenhuollon palveluiden painopistettä on siirrettävä raskaasta erikoissairaanhoidosta ennaltaehkäisevään tukeen sekä helposti saavutettaviin perustason palveluihin. Hoitoon on päästävä kahdessa viikossa, myös mielenterveyspalveluissa. Hoito on järjestettävä omalääkäri- ja omahoitajamallilla. Sen avulla nopeutetaan hoitoon pääsyä ja parannetaan hoidon jatkuvuutta sekä mahdollistetaan joustava asiakaslähtöinen asiointi.

Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että hoitoon pääsee tarvittaessa. Arvokas ja inhimillinen vanhuus on jokaisen oikeus, josta ei pidä tinkiä. Yhdenvertaisilla palveluilla lisätään hyvinvointia ja vakautta.

Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen

Pääministeri Orpo lupasi, ettei keneltäkään vaadita kohtuuttomia. Silti leikkausten yhteisvaikutukset kasautuvat erityisesti lapsiperheille, yksinhuoltajille, nuorille, opiskelijoille ja yksinasuville. Hallitus tavoitteli perheiden hyvinvoinnin vahvistamista, mutta sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan 31 000 uutta lasta putoaa pienituloisuusrajan alapuolelle. Hallituksen tavoitteena oli puolittaa toimeentulotukea saavien määrä, mutta sen sijaan määrä on kääntynyt kasvuun. Myös asunnottomuus on kasvussa ensimmäistä kertaa vuosiin.

Suomella ei ole varaa Orpon-Purran hallituksen politiikkaan, joka lisää työttömyyttä, kasvattaa velkaa ja rakentaa yhteiskuntaa vain hyväosaisimmille. Suomi ei tarvitse enää yhtään hukattua vuotta lisää. Suomalaiset ansaitsevat parempaa. Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen, sillä kaiken voi tehdä reilummin.