Talentia ja Psykologiliitto: Hallitus väittää palvelujen säilyvän – lakiesitys kertoo muuta

Kokoomus on väittänyt tiedotteessaan, että julkisessa keskustelussa olisi syntynyt väärinkäsitys ja ettei hallitus olisi lakkauttamassa kasvatus- ja perheneuvontaa. Talentian ja Psykologiliiton mukaan kyse ei kuitenkaan ole väärinymmärryksestä, vaan hallituksen lakiesityksen todellisesta sisällöstä. 

Lakiesityksessä ehdotetaan nykyisen kasvatus- ja perheneuvonnan palvelupykälän kumoamista. Samalla poistuisi vaatimus palvelun moniammatillisesta toteuttamisesta sosiaalityön, psykologian ja lääketieteen yhteistyönä. Käytännössä kyse on nykyisen moniammatillisen kasvatus- ja perheneuvonnan purkamisesta. 

Lakiesityksen valmistelussa on lisäksi arvioitu, että moniammatillisuusvaatimuksen poistaminen vähentäisi psykologien työpanosta kasvatus- ja perheneuvonnassa noin 40 prosentilla nykyisestä tasosta. Psykologien tarpeen vähenemisestä arvioidaan syntyvän hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille noin 7,4 miljoonan euron säästöt vuodesta 2028 alkaen. 

– Kyse ei ole vain siitä, että hyvinvointialueet voisivat jatkossa järjestää palvelut eri tavoin. Lakiesityksessä ohjataan konkreettisesti nykyisen moniammatillisen kasvatus- ja perheneuvonnan alasajoon ja psykologityön vähentämiseen. Siksi väitteet siitä, että palvelut säilyisivät ennallaan, eivät vastaa lakiesityksen sisältöä, sanoo Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen. 

Järjestöjen mukaan uudistus on ristiriidassa myös hallituksen omien tavoitteiden kanssa. Hallitus on korostanut palveluiden sujuvuutta, varhaista tukea ja yhden luukun periaatetta, mutta nykyinen kasvatus- ja perheneuvonta toteuttaa näitä tavoitteita jo nyt moniammatillisena palveluna. 

– Nykyinen kasvatus- ja perheneuvonta tarjoaa lapsille ja perheille nopeasti saatavaa tukea yhdeltä luukulta. Lakiesitys purkaa juuri niitä rakenteita, joilla palveluiden sujuvuutta ja varhaista tukea tällä hetkellä toteutetaan, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.  

Uudistus nojaa vahvasti uuden lapsiperhepalvelun rakentamiseen, johon yhdistettäisiin perhetyö, kasvatus- ja perheneuvonta, tehostettu perhetyö sekä kotiin vietävä perhekuntoutus. Samalla uuden palvelun vastuulle siirtyisi myös noin 9 600 lastensuojelun asiakasta. Uudistusta toteutetaan kuitenkin säästöjä tavoittelevana lakihankkeena. 

Talentia ja Psykologiliitto muistuttavat, että hallitus on tähän asti perustellut sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvia säästöjä sillä, että hyvinvointialueet voivat itse päättää, miten säästöt toteutetaan. Nyt yksittäisten palvelujen säilymisestä annetaan kuitenkin julkisuudessa huomattavasti lakiesitystä vahvempi kuva. 

– Sosiaalihuoltolain uudistuksella tavoitellaan 100 miljoonan euron säästöjä. Koska sosiaalihuollon toimintakulut koostuvat suurelta osin henkilöstömenoista, tarkoittavat säästöt väistämättä myös henkilöstön vähentymistä ja palveluiden sisällöllisiä muutoksia, Karsio sanoo. 

Järjestöt korostavat, että lasten, nuorten ja perheiden palveluiden uudistaminen vaatisi pitkäjänteistä kehittämistä, riittäviä resursseja ja vahvaa moniammatillista yhteistyötä – ei säästöpaineiden keskellä toteutettavaa rakennemuutosta.