Keski-Suomessa kehitetty tekoälymalli mahdollistaa nykyistä tehokkaamman suolistosyöpänäytteiden analysoinnin
20.5.2026 14:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tutkijat onnistuivat tekoälyn avulla nopeuttamaan suolistosyöpänäytteiden analysointia ja ennustamaan solujen DNA:n virheenkorjausmekanismin toimintaa. Tutkijoiden kehittämän tekoälymallin analyysi voi lyhentää diagnoosiaikoja, tuoda kustannussäästöjä ja parantaa analyysin tarkkuutta. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa ja se on Euroopan unionin osarahoittama.
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa tehdyn tutkimuksen mukaan tekoäly mahdollistaa nykyistä tehokkaammin suolistosyöpäkasvaimista otettujen kudosnäytteiden analysoinnin ja auttaa ennustamaan solujen DNA:n virheenkorjausmekanismin toimivuutta.
Solujen oma virheenkorjausmekanismi, niin sanottu MMR-mekanismi, korjaa solujen kopioinnissa syntyvät pienet virheet. Mikäli mekanismi ei toimi, niin se vaikuttaa sekä syövän syntyyn että hoitopäätöksiin.
Tutkimusta Jyväskylän yliopistossa johtanut Liisa Petäinen kertoo kudosnäyteanalyysin olevan rutiininomaista, mutta aikaa vievää työtä.
”Syöpänäytteen analysointi patologian laboratoriossa esimerkiksi tämän MMR-mekanismin osalta voi viedä useita päiviä siinä missä tekoälyn avulla analyysi valmistuisi minuuteissa”, Petäinen sanoo.
Nopeampi analyysi voisi tuoda mukanaan kustannussäästöjä ja lyhentää potilaan diagnoosiin ja hoitoon pääsyyn kuluvaa aikaa. Samalla patologin aikaa vapautuisi muihin työtehtäviin.
Myös kasvaimen ulkopuolinen kudos sisältää hoidon kannalta tärkeää tietoa
Tällä hetkellä syöpänäytteiden analyysi perustuu pitkälti patologin tekemään arvioon, mikä on pitkälti manuaalista ja aikaa vievää työtä. Petäisen mukaan tämä on juuri se vaihe, jossa tekoäly tulee avuksi.
Tyypillisesti analyysi tehdään kudosnäytteen 20-kertaisesta suurennoksesta, mutta tutkijat testasivat analysointia tekoälyn avulla myös huomattavasti laajemmasta 5-kertaisesta suurennoksesta.
Malli toimi tutkijoiden mukaan kohtuullisesti myös tässä mittakaavassa. Petäinen on toiveikas, että tulevaisuudessa kudosnäyte voitaisiin tekoälyavusteisesti analysoida kerralla. Koko kudosnäytteen analysointi pelkän kasvainalueen sijaan nopeuttaisi seulontaa, sillä kasvainaluetta ei silloin tarvitsisi ensin tunnistaa kuvasta erikseen.
Tutkimus viittaa lisäksi siihen, että kasvaimen ulkopuoliset kudospiirteet voivat auttaa ennustamaan virheenkorjausmekanismin toimivuutta. Koko näytteen analysointi voisi siten parantaa analyysin tarkkuutta entisestään.
Tekoälymalli koulutettiin keskisuomalaisella potilasaineistolla
Tutkimus tehtiinyhteistyössä Keski-Suomen Biopankin sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen patologien ja suolistosyöpäasiantuntijoiden kanssa. Aineistona käytettiin noin 1 300 keskisuomalaiselta suolistosyöpäpotilaalta kerättyä dataa. Mallia testattiin myös Oulun yliopistollisesta keskussairaalasta sekä Yhdysvalloista saaduilla aineistoilla.
Tutkimuksen tekemisessä mukana ollut ollut Keski-Suomen hyvinvointialueen solu- ja molekyylipatologian tutkimusjohtaja Tiina Jokela kertoo, että Suomessa on laadukkaat biopankit, rekisterit ja yhtenäinen terveydenhuoltojärjestelmä, jotka mahdollistavat korkeatasoisen tutkimuksen ja tulosten nopeamman käyttöönoton.
”Keski-Suomi on hyvä pilottiympäristö, jossa tutkimus ja kliininen työ voivat tehdä ketterästi yhteistyötä. Keski-Suomen keskussairaala Nova tutkimukseen kliinisen aineiston ja käytännön tarpeet, kun taas JYU tuo tekoäly- ja analytiikkaosaamisen,” Jokela sanoo.
Tutkijoiden mukaan uudet menetelmät täytyy aina validoida isommillakin aineistoilla, kuten tässäkin tutkimuksessa on tehty.
Tutkimus on osa Keski-Suomen AI-Hub II -hankketta, joka on Euroopan unionin osarahoittama. Tutkimus on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, Keski-Suomen Biopankin ja Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa. Tutkimusta on rahoittanut myös Keski-Suomen liitto.
Tutkimuksen malli on koulutettu Suolisyöpä Keski-Suomessa 2000-2015 -hankkeen datalla. Mallin kehityksessä on hyödynnetty myös Keski-Suomen AI Hub I ja II hankkeissa kehitettyä syöväntunnistusmallia.
Yhteyshenkilöt
Liisa PetäinenTutkijaJyväskylä yliopisto
liisa.h.petainen@jyu.fiTiina JokelaTutkimusjohtajaKeski-Suomen hyvinvointialue
tiina.a.jokela@jyu.fiTeemu RahikkaViestinnän asiantuntijaInformaatioteknologian tiedekunta
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Marjatta ja Eino Kollin säätiö vauhdittaa harvinaisten maametallien kestävää tutkimusta Jyväskylässä19.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Marjatta ja Eino Kollin säätiö ja Jyväskylän yliopiston kemian laitos käynnistävät merkittävän, nelivuotisen tutkimusyhteistyön harvinaisten maametallien parissa. Säätiön rahoittamassa, arvoltaan 400.000 euron Edistykselliset teknologiat harvinaisten maametallien tuotannossa -hankkeessa kehitetään uusia, ympäristöystävällisiä tapoja harvinaisten maametallien talteenottoon ja niiden erottamiseen toisistaan.
Liikuntaharjoittelun vaikutukset vaihtelevat ikääntyneillä yksilöllisesti19.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore väitöstutkimus vahvistaa, että liikuntasuosituksien mukaisella harjoittelulla voi ehkäistä lihasvoiman ja –massan katoa vielä yli 70-vuotiaana. Harjoittelun vaikutukset ovat yksilöllisiä, mutta parhaat tulokset saadaan kuntosaliharjoittelulla. Myös henkilöt, joilla on monia sairauksia voivat saada harjoittelulla hyviä tuloksia.
Luonnonilmiöt vaikuttavat poliittiseen päätöksentekoon19.5.2026 06:58:00 EEST | Tiedote
FM Atte Arffmanin ympäristöhistorian väitöskirja osoittaa, että luonnonilmiöt vaikuttavat merkittävästi poliittiseen päätöksentekoon. Luonnonilmiöt eivät ole vain politiikan kohteita, vaan ne voivat kiihdyttää, jarruttaa tai ylläpitää päätöksentekoprosesseja ja paljastaa aiempien ratkaisujen toimimattomuuden.
Jyväskylän yliopiston promootion juhlallisuudet näkyvät katukuvassa lauantaina18.5.2026 12:15:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kahdennessatoista tiedekuntien yhteisessä promootiossa vihitään 80 maisteria ja 117 tohtoria. Lauantaina 23.5.2026 Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa toimitettavaan promootioaktiin osallistuu noin 500 henkilöä.
Tyypin 2 diabeteksen verensokeritasapainoa voi parantaa lihasaktivoinnilla jopa istuen13.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
TtM Suvi Lambergin väitöstutkimus osoittaa, että pitkäaikaisen istumisen keskeyttäminen dynaamisella lihastyöllä — tapahtuipa se istuen tai pystyasennossa — vähentää aterianjälkeisiä glukoosi- ja insuliinivasteita noin 22 %. Suurin vaikutus havaittiin etureiden lihasten aktivoinnilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme