Tutkimus: Hyvät numerot voivat peittää nuoren pahan olon
21.5.2026 06:50:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Moni nuori pärjää koulussa ulkoisesti hyvin, mutta saattaa jäädä silti ilman tarvitsemaansa tukea mielialaoireiluun. Tuoreessa tutkimuksessa nuoret aikuiset kertovat kouluaikaisista kokemuksistaan: koulupolun aikana masennusoireet jäivät usein huomaamatta, eivätkä nuoret tulleet kuulluiksi. Tutkimus luo kuvaa siitä, miksi nuorten tuen tarpeet jäävät huomaamatta ja apua haetaan vasta varhaisaikuisuudessa.
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus perustuu nuorten aikuisten kertomuksiin heidän koulupoluiltaan. Kaikilla osallistujilla oli esiintynyt masennusoireita toisen asteen opintojen aikana.
Osa nuorista kuvasi, miten ulkoinen pärjääminen, korkeat odotukset ja hyvä koulumenestys peittivät alleen uupumuksen. Heitä kannustettiin yrittämään enemmän sen sijaan, että tuen tarve olisi tunnistettu.
"Että jos numerot on fine niin sitten ei ihmisiä näytä kiinnostavan”, eräs haastateltavista kuvasi.
Väärät valinnat ja yksin selviäminen kuormittivat
Toiset tutkimuksen osallistujista löysivät oman kiinnostuksensa urasuunnitelmiin vasta aikuisuuden kynnyksellä ja ne saattoivat olla ristiriidassa perheen odotusten kanssa. Aiempi taipuminen ulkopuolisiin odotuksiin oli saattanut johtaa koulutusvalintoihin, jotka koettiin vääriksi. Tämä puolestaan saattoi näkyä opintojen keskeyttämisenä.
Osa nuorista kuitenkin oppi selviytymään haasteista omin keinoin.
"Perheen tarjoama käytännön tuki ja oma-aloitteinen avun hakeminen auttoivat kehittämään toimivia selviytymiskeinoja, joita he hyödynsivät vielä nuorina aikuisina”, väitöskirjatutkija Arto Lehtola Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitokselta kertoo.
Kaikilla näin ei kuitenkaan ollut. Ilman riittävää tukea jääminen sekä kotona että koulussa johti opintojen keskeytymiseen ja ongelmien kasautumiseen.
Koulun tuki saatettiin kokea kontrollina
Joidenkin haastateltavien elämästä puuttuivat kokonaan selkeät odotukset ja suunta vielä 23-vuotiaina nuorina aikuisina. Näissä tilanteissa koulun tarjoama tuki oli koettu kontrolloivana, mikä oli lisännyt etääntymistä koulusta.
Nuoret olivat ajautuneet valintoihin ilman suuntaa, mikä saattoi myöhemmin näkyä pitkittyneenä riippuvuutena yhteiskunnallisista tuista.
"Aina tiettyinä päivinä Kelalta tulloo joku raha nimeltään mikä hyvänsä”, tutkimukseen osallistunut nuori kuvasi.
Katse kouluympäristöön
Aiemmissa tutkimuksissa nuorten mielenterveysoireilua on tarkasteltu useimmin yksittäisen nuoren tai hänen kotitaustansa kautta. Sen sijaan koulun arjen kuormittavuus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tutkijoiden mukaan mielenterveysoireita tarkastellaankin usein liian kapeasti yksilön ominaisuuksina, vaikka ne syntyvät vuorovaikutuksessa eri kasvuympäristöjen kanssa.
Moni nuori kertoi hakeutuneensa avun piiriin vasta myöhemmin, kun omat tarpeet tunnistettiin. Kuulematta jääminen ei siis poista tuen tarvetta, vaan siirtää sitä eteenpäin.
"Tuki tulisi kohdistaa ajoissa ja nuoren oma kokemus tulisi ottaa vakavasti, myös silloin kun kaikki näyttää ulospäin hyvältä”, Lehtola summaa.
Tietoa tutkimuksesta
Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston johtamaa, Suomen Akatemian rahoittamaa Koulutuksen tulevaisuus (EDUCA) -lippulaivahaketta. Tutkimuksen aineisto on osa laajempaa Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -tutkimushanketta (Vasalampi & Aunola, 2016–2024), jossa on seurattu nuorten koulutuspolkuja, koulutuksen keskeyttämistä ja hyvinvointia esiopetuksesta 23-vuotiaaksi. Tutkimushankkeen tavoitteena on koulupudokkuuden ja syrjäytymisen ehkäisy.
Tässä tutkimuksessa analysoitiin 19 nuoren aikuisen haastattelut. Kaikilla haastatelluilla oli ollut kohonnut masennusriski toisen asteen opintojensa aikana. Aineisto analysoitiin narratiivisesti, ja tuloksena tunnistettiin viisi nuorten kokemuksia kuvaavaa tarinatyyppiä.
Tutkimusartikkeli
Lehtola, A., Vehkakoski, T., Sainio, M., & Vasalampi, K. (2026). Toisen asteen opinnoissaan masennusoireita ilmentäneiden nuorten aikuisten kertomukset koulupolkunsa aikana saamastaan tuesta. Kasvatus, 57(1), 41–59. https://doi.org/10.33348/kvt.148161
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arto Lehtola
väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto
arto.v.t.lehtola@jyu.fi, puh. +358503458171
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto sai yli 800 000 euroa luotettavan interaktiivisen tekoälyn kehittämiseen6.7.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on saanut Business Finlandilta 822 000 euron rahoituksen interaktiivisen tekoälyn kehittämiseen. Hankkeessa luodaan luotettavampia ja paremmin ihmisten kanssa yhteistyöhön kykeneviä tekoälyjärjestelmiä sekä valmistellaan teknologiaa kaupalliseen käyttöön.
Jyväskylän yliopistoon valittiin 2924 uutta opiskelijaa2.7.2026 12:04:36 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon hyväksyttiin kevään toisessa yhteishaussa ja yliopistojen avoimen väylän erillishaussa yhteensä 2924 uutta opiskelijaa. Lukuvuosi alkaa elokuun lopulla uusien opiskelijoiden orientaation merkeissä. Onnittelemme kaikkia valittuja!
Avoimen väylät uudistuvat Jyväskylän yliopistossa: Selkeyttä ja lisää mahdollisuuksia tutkintokoulutukseen hakeutuville29.6.2026 12:44:56 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto nostaa avoimen väylän kautta valittavien opiskelijoiden osuutta. Tavoitetaso on 15 prosenttia niiden tutkinto-ohjelmien sisäänotosta, joihin voi hakea avoimen väylältä. Samalla avoimen väylien edellytykset selkeytyvät: jatkossa Jyväskylän yliopistossa on kolme väylätyyppiä. Kehittämistyö tukee erityisesti valtion rahoittamalla opintosetelillä opiskelevien nuorten aikuisten korkeakoulupaikan saavuttamista.
Uusiutuvan energian nopea kasvu kuormittaa luontoa – tutkijat ehdottavat tarkempaa sijainninohjausta29.6.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Suomessa nopeasti kasvanut tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vaikuttaa merkittävästi sekä ympäristöön että ihmisiin, osoittaa tuore Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin Wisdom Letters -julkaisusarjassa ilmestynyt vertaisarvioitu artikkeli. Vaikka yksittäisiä hankkeita tarkastellaan yksityiskohtaisesti, eivät nykyiset suunnittelu- ja arviointikäytännöt riitä niiden yhteisvaikutusten hallintaan. Politiikkasuosituksia sisältävän julkaisun ovat laatineet neljä tutkijaa Suomen ympäristökeskuksesta, Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopistosta.
Ketä enää kiinnostaa? Jyväskylän Kesässä kysytään, mihin journalismia ja viisautta tarvitaan muuttuvassa maailmassa25.6.2026 10:10:24 EEST | Tiedote
Jyväskylän Kesän keskusteluohjelma kokoaa 1.–5.7.2026 Jyväskylän yliopiston kampukselle tutkijoita, taiteilijoita, toimittajia ja muita asiantuntijoita pohtimaan viisauden merkitystä ajassamme. Ohjelmassa tarkastellaan muun muassa journalismin tulevaisuutta, viisauden ja typeryyden rajapintoja, vastuullisuutta, ihmisen kasvua sekä luontosuhdetta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme