Datakeskukset ovat 2000-luvun strategista infrastruktuuria, josta Suomella ei ole varaa jäädä sivuun
21.5.2026 14:30:00 EEST | Rakennusteollisuus RT ry | Tiedote
Rakennusteollisuus RT muistuttaa, että datakeskusten rakentaminen voi tuoda Suomeen kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Nyt keskustelu tiivistyy keskusten sähkönkulutukseen, vaikka olennaista on kysyä, mitä menetämme jäämällä sivuun investointikisassa.

Datakeskukset ovat 2000-luvun strategista infrastruktuuria vastaavasti kuin satamat, sähköverkot ja rautatiet yli sata vuotta sitten. RT:n mukaan Suomen kannattaa tavoitella aktiivisesti datakeskus- ja tekoälyinvestointeja sen sijaan, että keskitytään yksipuolisesti niiden sähköntarpeeseen.
”Olennaisin kysymys on, rakennetaanko tämä uusi infrastruktuuri Suomeen vai muualle. Rakennusteollisuus haluaa rakentaa sen tänne”, sanoo RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.
Datakeskukset eivät ole vain yksittäisiä rakennushankkeita, vaan osa globaalia datataloutta, tekoälyä ja vihreää siirtymää yhdistävää infraa. Ne liittyvät myös yhä vahvemmin eurooppalaisten datan ja koko Euroopan turvallisuuteen, digitaaliseen omavaraisuuteen ja kriittiseen huoltovarmuuteen.
”Ei ole yhdentekevää, missä tekoälymalleja ajetaan ja miten toimintavarma digitaalinen infrastruktuuri Euroopassa on. Suomella on mahdollisuus profiloitua turvallisena pohjoismaisena datakeskus- ja tekoälysolmuna, kunhan päätökset tehdään oikein”, Randell huomauttaa.
Vaikutuksia arvioidaan liian kapeasti
RT:n mukaan datakeskusten vaikutuksia arvioidaan Suomessa liian kapeasti. Keskustelu painottuu sähkönkulutukseen.
Datakeskusteollisuuden mukaan datakeskusten osuus Suomen sähkönkulutuksesta on 2–3 % ja kasvaa 7–8 %:iin 2030 mennessä. Perinteisen teollisuuden osuus kulutuksesta on noin 40 %.
Datakeskukset solmivat usein pitkäaikaisia sähköostosopimuksia. Niiden avulla uusiutuvan energian tuottajat pystyvät käynnistämään valmiiksi kaavoitettuja tuuli- ja aurinkovoimahankkeita, jotka muuten jäisivät odottamaan vailla maksavaa asiakasta. Tämä tukee sähköjärjestelmää ja voi alentaa sähkön keskihintaa. Toisaalta datakeskusinvestoinnin karkaaminen esimerkiksi Ruotsiin vaikuttaa sekin sähkön hintaan myös Suomessa yhteisten sähkömarkkinoiden kautta.
Keskustelua käydään myös valmiiden datakeskusten työllistävyydestä. Merkittävä osa hyödyistä syntyy kuitenkin rakentamisesta, investoinneista ja niiden laajoista välillisistä vaikutuksista. EK:n ja Datakeskusteollisuuden syksyn 2025 selvityksen mukaan keskusten rakentamisen kokonaisvaikutus työllisyyteen olisi 45 000 henkilötyövuotta vuoteen 2030 mennessä. Rakentamisvaiheen verovaikutukset ovat arviolta 1,7 miljardia euroa, tuotantovaiheen 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Datakeskushankkeita on EK:n dataikkunan mukaan esiselvityksessä, suunnitteilla tai käynnistymässä 31 miljardilla eurolla. Datakeskusteollisuus arvioi, että 2030 mennessä rakennetaan noin 800 megawatin edestä uutta kapasiteettia, joka vastaa noin 8 miljardin euron investointeja.
Datakeskusosaaminen on mahdollista kääntää vienniksi
RT korostaa, että globaaleihin teknologiayhtiöihin liittyvä verosuunnittelu on aiheellinen kysymys, johon ratkaisut löytyvät kansainvälisestä veropolitiikasta, ei yksittäisen maan investointijarrusta.
”Jos Suomi ei rakenna datakeskuksia, ne siirtyvät muihin maihin. Toisaalta jos tartumme näihin, meidän on mahdollista kääntää datakeskusrakentamisen osaaminen myös vienniksi. Nyt tarvitaan hallitukselta ennakoitavaa sääntelyä ja sujuvia lupaprosesseja, jotta hankkeita saadaan käyntiin”, Aleksi Randell sanoo.
Datakeskusaihe oli esillä 21.5.2025 pidetyssä RT:n edustajiston kevätkokouksessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksi RandellToimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT
Puh:+358 9 129 9201aleksi.randell@rt.fiLinkit
Rakennusteollisuus RT
Rakennusteollisuus RT ry edustaa laajasti rakennusalan yrityksiä elinkeinopoliittisissa, teknisissä ja työmarkkina-asioissa. RT-liittoyhteisöön kuuluu kuusi toimialaa: Talonrakennusteollisuus, Infra, Rakennustuoteteollisuus, LVI-tekninen urakointi, Talotekninen teollisuus ja kauppa sekä Pinta. Toimialojen yhteensä lähes 3 000 jäsenyrityksen palveluksessa on 60 000 henkilöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rakennusteollisuus RT ry
Tervetuloa Kerrostalokorjauksen ideakilpailun palkitsemistilaisuuteen!27.8.2026 15:10:46 EEST | Kutsu
Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön ja Julkisivuyhdistys JSY:n kanssa yhdessä järjestetty arkkitehtiopiskelijoille suunnattu kerrostalokorjaamisen ideakilpailu on ratkennut. Kilpailu on järjestetty jo 18. kertaa. Nyt on palkitsemisen aika. Tilaisuudessa nähdään, kuinka vuonna 1972 valmistunut Tampereen As Oy Näsinkorkee saa kilpailussa uuden julkisivun ja kaksi lisäkerrosta, sen parvekkeet uudistetaan ja toimivuutta sekä energiatehokkuutta parannetaan. Aika: ti 1.9.2026 klo 16.00 – 18.00 Paikka: RO107, Rakennustalon juhla-aula, Hervanta, Korkeakoulunkatu 5, 33720 Tampere ILMOITTAUTUMISET paikalle päälle tuleville su 30.9.2026 mennessä ja webinaariin osallistuville ma 31.8.2026 mennessä tästä linkistä Julkistamistilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä. Webinaarin Teams-linkki löytyy ilmoittautumissivun lisäksi tästä. Palkitsemisseminaarin ohjelma Kahvitarjoilu 16.00 Klo 16.15–17.00 Tilaisuuden avaus, Aapo Räsänen, JSY:n hallituksen varapuheenjohtaja Esitys kerrostalojen k
RT budjettiriiheen: investointiympäristö turvattava, asuntotuotanto ja korjausrakentaminen käyntiin24.8.2026 07:45:00 EEST | Tiedote
Energiamurros, datakeskukset ja tekoäly ovat nousseet Suomen kasvun vetureiksi. Vihreän siirtymän investointeja varmistui viime vuonna ennätysmäärä, ja toteutumistaan odottaa jopa kymmenien miljardin euron edestä uusia hankkeita. Rakennusteollisuus RT muistuttaa, ettei tätä kehitystä pidä ottaa itsestäänselvyytenä: hallituksen on pidettävä investointiympäristö houkuttelevana.
Kesän sateet näyttivät, miksi väylistä ei kannata säästää6.8.2026 16:11:54 EEST | Tiedote
VM:n budjettiehdotus toisi perusväylänpitoon 11 prosentin leikkauksen vuodelle 2027. Tienpidon määräraha putoaa peräti 26 prosenttia, vaikka kesän rankkasateet osoittivat, että väyläverkon kunnossapidon ja varautumisen tarve kasvaa. INFRA ry:n mukaan perusväylänpidon kutistumiskierre uhkaa jatkua 2030-luvulle, ellei rahoituksen suuntaa muuteta. Ratkaisuksi tarvitaan myös vahvempia TKI-panostuksia.
Pikkuparannus asfaltissa voi säästää yhteiskunnalta miljoonia16.6.2026 10:19:59 EEST | Tiedote
Päällystyskausi on vilkkaimmillaan ja pikipintaa syntyy sukkelasti. Tavassamme korjata ja ylläpitää väyläverkkoa on silti vielä kehittämispotentiaalia. Jo 6 miljoonan euron panos väyläalan tuottavuutta parantavaan TKI-ohjelmaan toisi INFRA ry:n mukaan 80 miljoonan euron säästöt hallituskaudessa. Tilaa on etenkin materiaali- ja menetelmäinnovaatioille.
INFRAn Paula Laukkasen mukaan saavutettavuus ja energiaverkot ratkaisevat Itä-Suomen uuden kasvun27.5.2026 07:40:00 EEST | Tiedote
Itäinen Suomi tarvitsee uuden kasvutarinan suljetun itärajan ja metsäteollisuuden murroksen paineessa, arvioi INFRA ry:n Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan uusi toiminnanjohtaja Paula Laukkanen. Ratkaiseva kysymys on, pystytäänkö Itä-Suomeen rakentamaan saavutettavuus- ja energiaratkaisut, jotka houkuttelevat alueelle uusia investointeja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme